Hannu A. Sinivirta

Sademääristä ja keskilämpötilamuutoksista Helsingin Kaisaniemessä 1900 - 2017

  • Graafi 1.
    Graafi 1.
  • Graafi 2.
    Graafi 2.
  • Graafi 3.
    Graafi 3.

Vuotuisista sademääristä ja keskilämpötilamuutoksista regressioanalyysinä.

Lähteenä jälleen käytetty Ilmatieteen laitoksen tilastoja Helsingin Kaisaniemestä vuodesta 1900 vuoteen 2017.

  1. Ohessa esitys vuosikeskilämpötiloista (1900 - 2017) regreressioanalyysina (y1 ~ mx1 + b / graafi 1). Mallina on käytetty IL:n keskilämpötila-graafin numeerista dataa (graafi 2 / punainen), joka on identtinen graafin 1. kanssa ja jotta päästäisiin selville lämpötila-trendistä. 

(vrt. graafia 1 ja 2 => IL:n sivulta poimittu punainen vuosikeskilämpötila-graafi)

  1. Sademääristä vastaavana aikana (1900 - 2017) löytyy IL:n sivulta valmis tilasto josta voidaan havaita, että vuosien sademäärät ovat pysyneet vakiona n. 400 mm:iin asti ja siitä ylöspäin vaihdelleet välillä 400mm - 800mm.

 (ks. graafi 3 => IL:n sivulta poimittu tilasto vuosisademääristä 1900 - 2017)

 

Johtopäätöksiä:

 

  1. Vuodesta 1900 vuoteen 2017 voidaan todeta, että jos Helsingin Kaisaniemessä vesihöyryn muodostuminen ja sademäärät ovat pysyneet keskimäärin vakiona, silloin hydrologinen kierto on pysynyt vastaavana aikana myös keskimäärin vakiona. Tämä ei siten selitä lämpötilan nousua, joka regressioanalyysin mukaan näyttäisi nousseen 1.822°C / 1900 - 2017.
  2. Jos auringon aktiivisuus olisi merkittävästi lisääntynyt tai vähentynyt vuodesta 1900 vuoteen 2017, sen olisi pitänyt näkyä Helsingin Kaisaniemessä sademäärien trendi-muutoksina. IL:n tilastojen perusteella näin ei keskimäärin ole tapahtunut. 
  3. Huomioitavaa on, että sademäärät ovat myös riippuvaisia pilvien muodostumisesta, eli tässäkään mielessä ei voida selkeästi osoittaa, että pilvien muodostumisella olisi merkittävää vaikutusta lämpötila-trendiin 1.822°C / 1900 - 2017.

https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Onko mittausmenetelmä pysynyt samana koko ajan?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Mittausmenetelmät ovat luonnollisesti kehittyneet aina vuodesta 1900 lähtien. Silloin kun säännölliset havainnot aloitettiin, eli joskus 1844, ne tehtiin manuaalisesti sen aikaisilla mekaanisilla laitteilla. Tulokset on tarkoin kirjattuna. Nyttemmin mittaukset tehdään automaattisesti.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Mieleen tulee lähinnä sellaisia asioita kuin: montako mittausta/päivä, kellonajat, kesä/talviajan vaikutus, mittauskopin muoto, jne. Lisäksi kuinka Kaisaniemen sijainti kaupunkialuella, jonka asukasmäärä, rakennuskanta, asfaltointi jne vaikutus.

Olisi varmaan helpompi vertailla vaikkapa jonkin Tuusulan lämpötiloja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

3. Kalevi Härkönen esitti ks. dokumentin, se kaiketi antoi vastauksia kysymyksiisi?

Juha Huusko

Sademäärän vaihtelua, y kuvaa mielestäni paremmin käppyrän muoto y=k|sinx|, jakso noin 30 vuotta.
Lämpötilanmuutoksen kuvaaminen suoralla antaa kuvan, että jatkuvaa nousua olisi odotettavissa, joka taas ainakin menneisyydessä on ollut useamman asteen yhtälö ja nähtävissä myös graafista 1.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Nyt en kyllä aivan ymmärtänyt mitä olit analysoimassa ja mielelläni otan vastaan kommentteja kommentoijilta, jotka ovat profiloituneet asianmukaisesti jne..

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Miksi valita tähän Kaisaniemi jossa kaupunkilämpö vaikuttaa ilman muuta. Teeppä vastaava trendi vaikka Sodankylän tai Kilpisjärven lämpötiloista. Siellähän teorian mukaan pitäisi lämmetä enemmän.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

8. Jos vaan aikani riittää voin sen hyvinkin tehdä. IL tarjoaa lämpotila-havaintoja hila-aineistona (interpolonti 10 x 10 km:n ruudukolla), joka on mahdollista saada aikaiseksi vuodesta 1961 lähtien. Olettaisin, että eiköhän nekin tule osoittamaan kohtuullista trendiä. Tulen lisäämään ne myöhemmin edelliseen blogiini ”Kevään keskilämpötilamuutoksia Suomessa (1961 - 2018) - regressioanalyyseina” graafeina 5 (Sodankylä) ja 6 (Kilpisjärvi).

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Edelleenkin, mikä on pointti? Paljon omituisempaa olisi, jos lämpötilat eivät muuttuisi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Pointti on se mihin suuntaan ja millä muutosvauhdilla lämpötilat ovat muuttuneet ei se, että ne ylipäätään muuttuvat.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Lisäksi olisi lämpötilan kehityksessä huomioitava 60-65 vuoden jaksoina yleismaailmallisesti esiintyvä sinimuoto. Kun poimii mittausjaksoksi 1½ jaksoa aloittaen aallon pohjalta ja lopettaen aallon harjalle, niin saa haluamansa korkean muutostrendin.

Erityisesti on syytä huomata myös, että lämpötilasta poiketen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee tasaisesti koko ajan, eikä siten ainakaan yksinään oikein selitä lämpötilakehitystä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

12. "Yleismaailmallinen sinimuoto" kyllä herättää suhteellisen voimakkaita epäluuloja, se ei oikein vakuuta.

Poimin IL:n laatimasta tilastosta lämpötilan lukuarvoja, jotka ovat saatavilla vuodesta 1900 vuoteen 2017, joten tältä ajanjaksolta lämpötila-trendi on sen mukainen.

Pitää ottaa huomioon, että vaikka ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuus lisääntyy suhteellisen lineaarisesti, siinä näkyy myös vuotuisia vaihteluja, riippuen kasvillisuuden muodostumisesta ja maatumisesta.

Lämpötiloissa on myös vuotuisia vaihteluja, joten hiilidioksidi-pitoisuuden ja lämpötilan välinen korrelaatio ei ole välitön, eli on otettava huomioon ilmamassoissa tapahtuvat muutokset (paine-erot, - tuulet, -hystereesis yms.)

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Onkohan tällainen sadan vuoden ajalta tehty otanta vähän pieni, kun ottaa huomiooon maapallon muutosten vauhti, joka on tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.

Jos tällaisia sadan vuoden jaksoja otettaisi vaikka sata, ja laskettais niiden keskiarvo, niin voisi lätkämailasta lapa pudota.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Tähänkin voisi sanoa niin kuin edellisessä kommentissani sanoin, että käytettävissä oli IL:n tilasto, josta laskin regression, vaikka se olikin vain 117:sta vuoden ajalta.

Kun puhutaan maapallon muutosvauhdista, -eli planetaarisista muutoksista, ne tosiaan ovat hyvin hitaita, kuten esim. holoseeni (-1°C / 8000 vuotta), sen vaikutus 117:ssa vuodessa olisi luokkaa vaivaiset n. -0.0146°C.

Jos me ottaisimme riittävän määrän 117-vuotisia jaksoja ja niistä regression, keskilämpötilamuutoksia olisi lähes mahdoton havaita.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

"Kun puhutaan maapallon muutosvauhdista, -eli planetaarisista muutoksista, ne tosiaan ovat hyvin hitaita, kuten esim. holoseeni (-1°C / 8000 vuotta), sen vaikutus 117:ssa vuodessa olisi luokkaa vaivaiset n. -0.0146°C."

Jos lanttia heittää 10 kertaa voi saada 30%/70% kruunaa ja klaavaa, koska otanta on liian pieni.
Silti tuhannella heitolla aletaan lähestyä 50%/50%.

Pointtini on:
A.
"...sen vaikutus 117:ssa vuodessa olisi luokkaa vaivaiset n. -0.0146°C."

117 vuodessa luonnon oma heittely voisi olla ihan mitä tahansa.
100 000 vuodessa viiva muuttuu suoremmaksi.

B.
Jos otanta jää noin pieneksi, niin se tekijä tulisi ymmärtää
johtopäätöksissä, eikä tehdä liian hätiköityjä johtopäätöksiä 100 vuoden käyristä.
Pahimmillaan otetaan 30 viimeistä sen sadan vuoden otannan sisältä ja käytetään sitä esimerkkinä.

Tämä poistaa luonnon oman muutostahdin teorioista lähes kokonaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

20. Jos ilmastoa ja lämpötiloja voitaisiin tulkita lantteja heittelemällä, silloin ilmastotutkijat pitäisi korvata jönglooreilla.

Kyllä tosiasia on niin, että luonnolliset eli planetaariset muutokset ovat neliöllisiä ja luonnollisia logaritmeja, -sekä äärimmäisen hitaita, jotka toistuvat vähintään 10 000:n vuoden sykleissä, joissa ei kyllä näy suhteellisen nopeita trendinomaisia transientteja tai heittelyjä. Tai jos niitä jostain syystä esiintyy (gravitaatiomuutokset), ne kompensoituvat oskillaationa.

Jälleen kerran. Jos IL tarjoaa selviä reaalisia mitattuja tilastoja, jotka alkavat vuodesta 1900, -tai itse asiassa jo vähän aiemmin vuodesta 1844, jolloin lämpötiloja ryhdyttiin ylipäätään Suomessa mittaamaan, niistä saadaan hyvin yksiselitteinen ja selkeä tulos. Otanta on se mikä se on, eli ajan-jakso 1900 - 2017. Tämän lyhyempää otantaa ei ole järkevää edes kuvitella.

Mitä tulee menneisyyteen esim. 10 000, 100 000 tai 1000 000 vuotta sitten, sieltä meillä ei ole suoria havaittavia lämpötila-havaintoja, vain epäsuoria paleoklimatologisia, eli viimeisimmästä interglasiaalista (holoseeni) joka on juuri päättymässä ja vielä vaikuttamassa. Siitä enemmän blogissani:

”Ilmastojaksot ja ajallinen suhteellisuus 1*. - ihminen”

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259...

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #24

Tuo lantinhetto oli esimerkki liian pienen otannan vaikutuksesta ... ja uskon että pohjimmiltasi ymmärsitkin sen.

"Mitä tulee menneisyyteen esim. 10 000, 100 000 tai 1000 000 vuotta sitten, sieltä meillä ei ole suoria havaittavia lämpötila-havaintoja, vain epäsuoria paleoklimatologisia, eli viimeisimmästä interglasiaalista (holoseeni) joka on juuri päättymässä ja vielä vaikuttamassa."

Ongelma on nimenomaan siinä ettei sieltä ole tilastollisia todisteita.
Mutta väitän, että jos sieltä otettaisi mistä tahansa jaksolta 30 tai 100 vuoden pätkiä sopivasta kohtaa, niin saataisi noita lätkämailoja monen joukkueen tarpeisiin.
Mutta kun vedetään viivaa pitemmäksi, niin mailat muuttuvat jumppakepeiksi joissa on pieniä oksakohtia... jos ymmärrät vertauksen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Nykyiset lämpötila-tilastot ja paleoklimatologia (perustuu myös tilastoihin), niihin on tyydyttävä. ”Jumppakeppi ja oksakohdat” ymmärrän verrattain hyvin.

Oleellisia ovat ne reaaliset havainnot, jotka me kykenemme tässä ajassa havaitsemaan ja rinnalla paleoklimatologian avulla saatu tieto viimeisimmän interglasiaalin (holoseeni) lämpötila-vaikutuksesta. Jos me suhteutamme nämä lämpötila-muutokset keskenään suhteessa ajan-jaksoon 117 vuotta, eli:

A. ≈ Δ2 - Δ3°C / 117 v ja

B. ≈ Δ-0.0125°C / 117 v

Vallitsevan lämpötilan muutosvauhti (A / t) / (B / t) >> 1

Holoseeni siis vain hidastaa n. 1 / 100:n nykyistä lämpötila-trendiä.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #26

#26

Me puhumme vähän eri kieltä.

Sinulla on hyvät kaavat jotka varmasti todistavat teoriaasi hyväksi... en epäile sitä.

Ongelma vaan on, että minun mielestä kaikkeen mitä lasket, tulee se alkuongelma että kaikki laskut perustuvat liian lyhyen ajan tilastoihin.
Tämä alkuongelma vääristää kokonaisuuden, vaikka liian pieneen otantaan kaavat toimisivatkin.

Ymmärrän myös senkin ettei parempia tilastoja ole ja näillä on pärjättävä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olemassaolevat ovat liian lyhyitä.
Siksi noin pienen otannan laskuihin tulisi suhtautua suuremmalla varauksella kuin nyt suhtaudutaan.

Kaikki mitä tiedämme vaikkapa tuhannen vuoden takaisista lämmöistä ovat suuntaa antavia, eikä 0,3 asteen tarkkuudella

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

27. Mielestäni me puhumme ihan samaa kieltä, mutta ehkä se logiikka mitä edustan, ei ole riittävän ymmärrettävää.

Vaikka meillä olisi tilastoja 1000:n vuoden takaa, oleellista on aina se muutosvauhti, jonka me kykenemme tässä ajassa havaitsemaan. Kyse on siis yksinkertaisesti havainnoista, ei pelkistä hypoteeseista.

Tilastojen lyhyydellä ei ole oikeastaan merkittävää roolia, -elleivät ne ole tilastollisesti liian lyhyitä, vaan todellakin muutos-vauhdilla tässä ajassa on merkitystä.

Jos meillä tosiaan olisi tilastoja 1000:n vuoden ajalta, se olisi pelkkää amplitudi-kohinaa, joka olisi keskimäärin vakio. Sillä ei olisi informatiivista kvaliteettia.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #28

#28

Jos meillä olisi tuo 1000 vuoden tilasto, niin sillä olisi merkitystä jos niitä "lätkämailoja" löytyisi tuolta ajalta useampia ja vielä merkityksellisemmäksi tilasto tulisi, jos niiden ilmestymisellä olisi jokin säännöllinen aikaväli ilmestyä.

Itse uskon vahvasti että noita "lätkämailoja" löytyisi useita, jos niitä voisi tutkia.
Ja jos niitä voitaisi todistetusti löytää, niin se selittäisi tuon mainitsemasi muutosvauhdinkin normaaliksi (lätkämailan lavat) ilmiöiksi, jotka tasoittuu pitkällä viivalla keskiarvoon.

"Tilastojen lyhyydellä ei ole oikeastaan merkittävää roolia, -elleivät ne ole tilastollisesti liian lyhyitä, vaan todellakin muutos-vauhdilla tässä ajassa on merkitystä. "
Tämä on minun pointtini... nyt ne on liian lyhyitä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

29. Miten ihmeessä voit saada esiin mitään järkevää lämpötila-trendiä 1000:n vuoden ajalta? Siltä ajalta tulet näkemään vain tasaista amplitudi-kohinaa ja keskimääräistä vakiota, jossa välillä näkyy joitakin epämääräisiä purskeita? Me emme valitettavasti saa siitä irti järkevää informaatiota oikein millään keinoilla, jotta sillä olisi mitään kvaliteettia, -ellemme ota siitä näytteitä (s/div). Tämä nyt menee enemmänkin jossittelu-linjalle, mikä valitettavan usein ei ole tieteellisesti validia. Toki mielipiteitä voi antaa, mutta ne eivät takaa faktoja.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272...

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #31

Pointtini nimenomaan on se, että pitkällä aikavälillä nämä piikit ovat niitä "epämääräisiä purskeita" joista ei kannata tehdä hätiköityä päätöksiä.

Kuuluu asiaan.

Ja kyllä... menee vähän jossitteluksi, koska minulla ei ole 1000 vuoden tilastoa osoittamaan väitettäni faktaksi.
Oma uskoni perustuu tässä vaiheessa pitkälle tuohon pitkään aikaväliin ja pikkuheitot kuuluu kuvaan... mitä nämä viime aikojen "purskeet" edustavat.
Ellei joku todista luotettavasti jotain muuta.

Arvostan silti työtäsi, vaikka en olisikaan kanssasi täysin samaa mieltä.
Uskomme vaan erilaiseen teoriaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Ymmärrän ajatustasi.

Kuitenkin, jotta niistä purskeista ja piikeistä saadaan se informaatio ulos, ne pitää näytteistää, eli "levittää auki", jotta muutosvauhdit saadaan näkyville, se on juuri sitä todistamista.

Ei niissä suorissa osuuksissa ole mitään arvokasta informaatiota. Muutos-vauhtiahan tässä pyritään kartoittamaan, ei vakioita ja nimenomaan tässä ajassa.

Hyvin usein puhutaan myös siitä, että "ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina". Tämä väite ei valitettavasti pysty osoittamaan mitään keinoja, miksi näin tapahtuu ja mitkä ilmastossa olevat tekijät niihin muutoksiin vaikuttavat.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tossa on Kaisaniemestä pikkasen pidemmältä ajalta käppyrää, en ihan heti löydä mitään selvää trendiä mihinkään suuntaan?

https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/imag...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Valitse running average 12

https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1fu&display=line&f=rolling:12

Joko trendi näkyy?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta
Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

#16
Se on vähän niin, että kun vedetään viivaa vähän pidemmäksi niin, lätkämaila muuttuu jumppakepiksi.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Tähän täytyy väkisinkin kirjoittaa sellainen hauska sivukommentti, että ilmastonmuutoksen kieltämistä (tarkoittaa siis näkökulmaa, jonka mukaan ilmasto ei ole muuttumassa eikä ainakaan lämpenemässä) rahoitettiin pelkästään USA:ssa vuonna 2010 noin 1,3 miljardilla dollarilla. Rahoitus on vain kasvanut tuon jälkeen, joskin tarkemmat luvut ovat saatavissa vasta monta vuotta jäljessä.

Suurimpia rahoittajia ovat muun muassa ExxonMobil ja Koch. Mikä ei sinänsä ole yllätys.

Hauskaa on se, että ilmastonmuutoksen kieltäjät eivät ole kyenneet tuottamaan asiallista tutkimusta, mutta paljon mainontaa ja muuta tauhkaa.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Joka 10:s vuosi tulee raportti "jos emme tee mitään, tulee loppu". Ei lämmin ilma luita riko, eikä tule ihmiskunnan loppua.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei, vaan 10 vuotta sitten sanottiin, että on 10 vuotta aikaa toimia. Nyt sanotaan, että aika toimia on nyt.

Ihan oikeasti, ei tämä niin vaikeaa ole.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #23

Odotellaan vielä 9 vuotta, josko tulisi uusi raportti, aika meni jo ohi. Kaik on finito, kaput. Totta, ei se niin vaikeaa ole näissä profetioissa ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset