Hannu A. Sinivirta

Globaali hiilen kierto ja Keeling käyrä, sekä Max-Planck Instituutin portaali

  • Fig.1 Global Carbon Balance
    Fig.1 Global Carbon Balance
  • Fig.2 The Keeling curve shows that the carbon sinks are about 1.54 times smaller than the carbon sources
    Fig.2 The Keeling curve shows that the carbon sinks are about 1.54 times smaller than the carbon sources
  • Fig.3 The Max-Planck Institute graph of average radiative forcing (W/m^2) relative to Interval (yrs)
    Fig.3 The Max-Planck Institute graph of average radiative forcing (W/m^2) relative to Interval (yrs)
  • Fig. 4 CO2 / °C / reforestation scenario
    Fig. 4 CO2 / °C / reforestation scenario
  • Fig. 5 Forest area until 2100 scenario
    Fig. 5 Forest area until 2100 scenario
  • Fig. 6 Rate of change as Limit value of CO2 until 2100
    Fig. 6 Rate of change as Limit value of CO2 until 2100

Falsifiointi ja empiirinen hypoteesi tulisi olla mahdollisimman lähellä objektiivista totuutta, eli yleispätevä. Tämän mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi joillakin havainnoilla. Empiirinen hypoteesi on puolestaan vastaesimerkeistä koostuvan toistettavan sarjan havainnoimisen käytännöllinen toteutettavuus, jos vastaesimerkkejä on olemassa.

Seuraavassa esitän käsitykseni globaalista hiilen kierrosta ja miksi hiilinielut ovat n. 1,54 kertaa pienemmät kuin hiililähteet. Tämä on osin jo toisintoa edellisistä blogeistani.

Tämän lisäksi yhdyn Max-Planck Instituutin käsityksiin heidän tutkimuksissaan, joista löytyy runsaasti aineistoa heidän portaalistaan:

Focus on - Overview

Poimin sieltä muutaman, kuten esim.

  • Forest and climate – and side effects of future reforestation
  • WCRP Grand Challenge: Carbon feedbacks in the climate system
  • Equilibrium Climate Sensitivity – A Practical Measure for Climate Change and a Grand Scientific Challenge
  • Externally forced and internal variability in multi-decadal climate evolution
  • Coupled ice sheet-climate modeling
  • ECHAM 

 Lähteet:

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/forest...

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/wcrp-g...

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/equili...

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/extern...

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/focus-on-overview/couple...

http://www.mpimet.mpg.de/en/science/models/mpi-esm/echam/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Yleistysharhana pidän sitä lähtökohtaista käsitystä, että kaikki hiilenkierrossa tapahtuneet muutokset olisivat haitallisia, ja siksi meidän olisi palattava esim. 350 ppm:n hiilidioksidipitoisuuteen ilmakehässä.

Toinen asia liittyy luonnon sopeutumiskykyyn. NASA:n satelliittikuvasta saa käsitystä maapallon vihertymisestä, jota ei olisi tapahtunut ilman hiilidioksidin lisäystä ilmakehässä.

Meressä on 60 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin ilmakehässä, tästä syystä meri - ilmakehä rajapinta säätelee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden, ihmisen vaikutus on n. 3,5 % (uusi tutkimus).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

2. Miten falsifioit (ihan oma henkilökohtainen) yleispätevyyden blogissa esitetyistä arvioista, mukaan lukien Max-Planck insituutin tutkimukset?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Falsifioinnissa juuri se ongelman ydin piilee, noita väitteitä kun ei pysty falsifioimaan. Empiirinen todistusvoima pitäisi riittää.

Eli minimissään 30 vuotta, jotta pystytään todistamaan joku yksittäinen väite vääräksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #3

3. Jos empiirinen todistusvoima riittää, niin silloin blogissa esitetyt arviot luulisi olevan vähintään yhtä helppoa falsifioida.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Kyllä, otan esimerkin, miksi kaupungissa puut kasvavat nopeammin ja suuremmiksi kuin maaseudulla.

Toinen esimerkki voisi olla, että mikä on mahdollistanut vehnä- ja riisisatojen kymmenkertaistumisen sadassa vuodessa.

No näihin on useita syitä lueteltavissa, esim. hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä, rikkisateet jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #7

7. Lueppa tuosta.

https://www.mpimet.mpg.de/en/communication/news/fo...

MInun ymmärtääkseni, ilmakehässä oleva CO2-pitoisuus osoittaa vallitsevaa globaalia pitoisuutta (ilmakehä, meret ja mantereet). Jos metsitystä olisi tapahtunut dramaattisesti, sen pitäisi näkyä Keeling-käyrässä vuotuisien anomalioiden amplitudi-kasvuina. Sitä ei ole havaittavissa. Toisaalta, kun meret lämpenevät, sieltä myös vapautuu CO2:ta. Se miksi ne lämpenevät, tuskin johtuu auringon irradianssin muutoksista. Kyse on ennemminkin ilmakehän emissioista (ε).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Tähän pitää nyt ottaa se aika mukaan tarkasteluun.

Hiilidioksidi nousee tropiikista (satelliittimittaukset). Merivesi voi olla hiilidioksidipitoista vettä, joka nousee meren syvyyksistä, jonne se on kulkeutunut 1000 vuotta sitten pohjoisnavan tuntumasta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

17. No jos aika otetaan mukaan ja ne 1000 vuotta sitten merten syvyyksistä nousevat CO2 -vedet, nehän ovat lähinnä 2000 vuotta sitten purkautuneista tulivuorista (ks. kuva 3). Miksi ne sieltä meristä nousevat, johtuvat lähinnä lämpötilagradienteista ja konvektiosta. Päätekijät ovat aurinko ja ilmakehän emissiivisyys (ε). Ilmakehän emissiivisyyteen aloimme efektiivisemmin vaikuttamaan n. 1900 -luvulta lähtien.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kuvassa 2 herättää mielenkiintoani se, että jos CO2-akselin yksikkö vaihdettaisiin ppm:stä prosentteihin, muuttuisiko tulos ja mihin suuntaan?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

4. Eikös 318ppmv d% 412ppmv ole n. 30%:n yksisuuntainen jatkuva kasvu n. 61:ssä vuodessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Blogisistin matematiikka menee yli hilseen minulla: 1,54-kertainen = +30%?

Ajattelin siis, että ppm muunnetaan täysin laillisesti prosenttiyksiköiksi, jolloin 94 ppm = 0,0094%. Osaatkohan laskea tuosta eteenpäin samaan tapaan kuin ppm-yksikköjä käyttäen?

Vaikket falsifikaatiokriteeriä popperilaiseen tapaan olekaan esittänyt, olisiko tässä nyt kumminkin lähellä se kaipaamasi falsifiointi? Keelingin käyrä ei osoita hiilinielujen olevan 1,54 kertaa pienempiä kuin lähteet.

Pentti Penttinen

Kuva 2. kertoo yksinkertaisesti, että CO2-pitoisuus on 61 vuoden aikana kasvanut keskimäärin 1,54 ppm vuodessa. Yksikkö on siis ppm/vuosi.

Kulmakerroin (derivaatta) aikajakson alkuvuonna on siis ollut noin 1,0048. Ei siis kovin dramaattista.

Muita johtopäätöksiä kuvasta on hankalahko vetää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

11. Aivan oikein.

Derivaattahan puolestaan tarkoittaa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen. Oheisessa kuvassa 2. puhutaan nimenomaan kulmakertoimesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

8. Ei vaan globaalit hiilinielut ovat n. 1.5 kertaa pienemmät kuin globaalit hiililähteet.

CO2 kasvuprosentti puolestaan on:

0.0318% d% 0.0412% / 61 v on n. 30%/61 v. Tuliko tämä nyt ymmärrettyä?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos käytetään prosenttiyksikköjä, Keelingin käyrästä ei saada kulmakerrointa 1,54. Saadaan kulmakerroin 0,000154, jota et näköjään osannut laskea.
Mitäpä päättelet tuosta kulmakertoimesta? Toimiiko se esityksen falsifiointina? Jos ei, niin mikä onkaan falsfikaatiokriteerisi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Ahaa, kysymys olikin laskutaidostani.

No, jos sen dY:n muuttaa %:ksi, toki kulmakerroin on 0,000154 / v. Helppoa kuin heinän teko. Eli Jääskeläisen falsifiointi perustuu siihen, että hiilinielut ovatkin 0,000154 kertaa pienemmät kuin hiililähteet? Tarkka savolainen, etten sanoisi..:)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #12

Nyt jos vielä korjaat tuon etumerkin, niin sitten on ainakin asia ymmärretty. Kulmakertoimen etumerkkihän ei vaihtunut yksikkön vaihdolla.

Keelingin käyrästä ei siis voi päätellä, mikä suhde on hiililähteillä ja hiilinieluilla kvantitatiivisesti (ainakaan blogissa esitetyllä tavalla), mutta kylläkin sen, että hiililähteet tuottavat enemmän kuin nielut vetävät.
Kelppaako falsifoinniksi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

15. Miksi ihmeessä etumerkki pitäisi muuttaa, Sinähän sen laskit (0,000154)?

Jos väitteesi kvantitatiivisesta on se, että ks. kulmakertoimella (1,54) ei voida määritellä hiilinielujen ja lähteiden suhdetta, mistä hatusta vedit sen väitteen, että sillä voidaan kuitenkin määritellä se, että hiililähteet tuottavat enemmän, kuin nielut vetävät? Nyt varmaankin sekoitat kulmakertoimet ja derivaatat keskenään, tai sitten kvantitatiivisi ovat tilastoja..:)

Pentti Penttinen Vastaus kommenttiin #16

#15

Nettomuutoksesta (1,54 ppm/vuosi) ei voi päätellä brutosta (eli nielujen ja lähteiden kokonaismäärästä ja suhteesta) yhtään mitään. Tällöin tarvitaan tieto kokonais-CO2-kierrosta. Vasta tällöin voidaan laskea mikä on lähteiden ja nielujen suhde.

Nettomuutos on vain nettomuutos.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

18. Aivan oikein. Tuo 1,54 on karkea arvio kulmakertoimena, jossa hiilinielut lienevät n. 1,5 - 2,0 kertaa pienemmät kuin lähteet, -mikäli akatemiaprof. Markku Kulmalaan on luottaminen.

Jos ilmakehässä oleva CO2-pitoisuus taittuu ja asettuu suoralle, silloin hiililähteet ovat joko pienentyneet, tai hiilinielut kasvaneet. Tällöin lähteet ja nielut ovat lähestymässä yhtä suuriksi. Jos samaan aikaan Keeling-käyrässä olevat vuotuiset vaihtelut (amplitudit) lisääntyvät, se on käsitykseni mukaan merkki vihertymisen voimistumisesta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #16

Kylläpä tämä nyt menee jankkaamiseksi.
"Miksi ihmeessä etumerkki pitäisi muuttaa, Sinähän sen laskit (0,000154)?"
A) Kuvateksti: "carbon sinks are about 1.54 times smaller than the carbon sources"
B) Kommentti "että hiilinielut ovatkin 0,000154 kertaa pienemmät kuin hiililähteet?"
Ehkä tämä etumerkkikysymys menee minun piikkiin, tuollainen miltei nollakertaisuus on hämäävä.
Joka tapauksessa ppm on osuutta tai pitoisuutta esittävä laatu, joka vastaa 0,0001%. Tuo lukema 1,54 ei siis ole yhtään sen oikeampi kuin lukema 0,000154. Jos kulmakerroin saataisiin tasan yhdeksi, ei se siltikään olisi 1 kertaa pienempi tai suurempi.

"... mistä hatusta vedit sen väitteen, että sillä voidaan kuitenkin määritellä se, että hiililähteet tuottavat enemmän, kuin nielut vetävät? "
Tekisi mieli vastata, että samasta hatusta, mutta se siis tulee siitä kulmakertoimen positiivisuudesta. Jos kerran hiiltä kertyy, on lähteiden tuotto suurempi kuin nielujen veto, ilmakehää tarkastellen.

dx/dy = kulmakerroin, kun puhutaan suorasta.

Monetta kertaa perään, mikä on falsifikaatiokriteerisi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

21. http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Falsifikaatiokriteerini on seuraava: Osoita blogini kaikki väittämät vääriksi, mukaan lukien Max-Planck instituutin tekemät tutkimukset. Mutta osoita ne vääriksi siten, että minäkin ymmärrän.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

1) Takerruin vain yhteen kohtaan, joka vaikutti oudolta. Luullakseni muut kohdat pitävät paikkansa, joten en pysty täytämään kriteeriäsi.

2) "Mutta osoita ne vääriksi siten, että minäkin ymmärrän." Tämäkin on yllättäen osoittautunut minulle mahdottomaksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

24. No ei se mitään. Kuka tässä nyt täydellinen voisi olla, en minä ainakaan..:)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no jos hiili co2 laskettaisiin tasolle 280ppm, meille saattaisi tulla pieniä jääkausia . Kirja Marcus Roselund: Väder som förändrade Världen, Ylen tiedetoimittaja

Ihminenko hengittää happea 21% keuhkoon, niin keuhkoon jää happea vain 16-17% ja lopussa hapesta on tullut keuhkoissa 5% Hiili co2 eli happi on vähentynyt 5% ja muuttunut hiili co2 Ja luonnossa voi hapesta ultravioletilla liuottaa hiilidioksidia

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ihan vain yhtään ymmärtämättä tuli sellainen olotila että maapallon hiililähde on 1 ja hiilnielu on 1,54 pienempi.
Eikös silloi maapallo olisi jo aikaa sitten ollut eloton CO2-n kyllästämä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. No ei nyt ihan. Tilanne missä hiili-nielut ovat n. 1,5 kertaa pienemmät kuin hiililähteet silloin, kun ne ovat 1, hiilinielut ovat 1/1,5 = 0,67.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kommentoija Simosen ei tarvitse huolestua ymmärrysvajeesta. Nimittäin koska tuo Keelingin käyrä on todellakin käyrä, voi epäsuorien mittausten kautta päästä jossain kohtaa menneisyydessä tilanteeseen, jossa vastaavalla 61 vuoden jaksolla CO2-muutos on ppm-asteikolla +61 yksikköä. Tällöin hiilinielu on yksi kertaa pienempi, joka on sama asia kuin yksi kertaa suurempi. Tällöin vasta voi alkaa huolestumaan ymmärrysvajeesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. Kyllä vaan. Ei Simosen tarvitse olla huolissaan ymmärrysvajeesta, -tosin nythän ei ollut kyse derivaatasta.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kuva 3 on minusta mielenkiintoisin. Sen mukaan antropogeeninen säteilypakote kasvaa vuodesta 1900 vuoteen 2100 grafiikasta arvioiden 1,75 W/m2. Tuo säteilypakotehan voi olla vaikka ziljoona W/m2, jos sitä ei osata muuttaa vastaaman lämpötilamuutosta. Nyt kysymys blogistille, jotta päästään konkretiaan. Paljonko lämpötila kasvaa, jos säteilypakote kasvaa 1,75 W/m2? Lukijat saavat myös ehdottaa lämpenemisarvoa ja mielellään kaavaa mukaan.

On muistettava, että vuoteen 1900 mennessä CO2-pitoisuus oli kasvanut arvoon 295,5 ppm eli kaiken kaikkiaan 15,5 ppm vuodesta 1750. Nykyisin kasvuvauhti on aika tarkkaan 2 ppm vuodessa, koska vuoden 2000 arvo oli 369,5 ppm ja vuoden 2017 arvo 406,5 ppm eli kasvua 37 ppm. 2000-luvulla ei ole tapahtunut antropogeenista lämpenemistä, koska vuoden 2017 lämpeneminen menee vielä El Nino-tapahtuman piikkiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

28. Blogistin ominaisuudessa, mitähän jos Ollila laskisi ihan ensiksi, vaikka siellä Aro ehtikin ensin.

Tähän asti tulos siis olisi ~ 0,5°C.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

28. Haluaisin ensinnäkin muistuttaa, että ks. graafi (fig 3.) osoittaa suhteellisia säteilypakotteita (Burgyndy Maths).

Silmiinpistävää graafissa on se, että 200:n vuoden intervallina, keskimäärin lasketut hiilidioksidipäästöt vuodesta 1900 vuoteen 2100 skenaarioon ja sen suuruus on sama kuin kahden viime vuosikymmenen aikana vallitseva suurin 10 vuoden keskiarvo tulivuorien purkauksissa. Toisin sanoen, ilmastonmuutos, jolla on sama vaikutus kuin antropogeenisellä hiilidioksidilla 21. vuosisadan loppuun mennessä, tulivuorien vaikutusten olisi kestettävä 200 vuotta. Ja kuten graafista nähdään, auringolla ei ole suurtakaan vaikutusta näissä laskelmissa.

Lisäsin vielä pari graafia (fig. 4 - 5), mistä selviää Max-Planck instituutin skenaariot hiilidioksidin ja metsityksen vaikutuksista globaalin lämpötilaan, aina vuoteen 2100 mennessä.

Eli vuoteen 2050 mennessä, globaali keskimääräinen lämpötila olisi noussut luokkaa 1,5°C ja vuoteen 2100 lähes 4°C.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Eq. (8) has been interpreted to indicate how much warming T occurs for any forcing increment. If CO2 doubles, F has been determined as 3.7 W/m2 by spectroscopic study. Inserting F =3.7 W/m2, T = 255 K into Eq. (8) leads to:"

7 .3 2551067.54 1 4 1 383     F T T 
= 0.984C ≈ 1C

http://jonova.s3.amazonaws.com/guest/cao-jinan/jca...

Tuossa laskelmassa oli käytetty 3,7 w/m^2 = 1 °C

joten

1,75 w/m^2 = 0,47 °C ~= 0,5 °C

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Lämpötilavaikutuksen laskemiseen löytyy tietysti useampi vaihtoehto. IPCC-tieteen mukaan 3,7 W/m2 on ilmastoherkkyyden arvo (560 ppm) ja sen aiheuttama lämpötilamuutos = 0,5 * 3,7 = 1,85 astetta. Se on IPCC:n virallinen Temporary Climate Sensitivity (TCS) arvo ja sen voi laskea näin yksinkertaisesti.

Jos Mac Planck - instituutti on IPCC:n tieteen takana, niin silloin vuonna 2100 lämpötilan nousu olisi 0,5* 1,75 = 0,9 astetta. Tässä on kuitenkin ristiriita, koska IPCC:n mukaan vuonna 2011 antropogeeninen säteilypakote oli 2,29 W/m2. En tiedä, mistä erot johtuvat, mutta IPCC ja Max Planc-instituutti näyttävät olevan eri mieltä antropogeenisestä pakotteesta.

Mikä onkaan johtopäätös? Max Planck-instituutin mukaan maapallolla ei ole mitään hätää ja Pariisin ilmastosopimus tehtiin väärin perustein. Jo Novan laskelma perustuu ilmastoherkkyysarvoon 1 aste ja siihen tulokseen on päätynyt aika moni tutkija, mutta perusteet eivät ole niissäkään kunnossa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

33. Haluaisin ensinnäkin muistuttaa, että ks. graafi (fig 3.) osoittaa suhteellisia säteilypakotteita (Burgyndy Maths).

Silmiinpistävää graafissa on se, että 200:n vuoden intervallina, keskimäärin lasketut hiilidioksidipäästöt vuodesta 1900 vuoteen 2100 skenaarioon ja sen suuruus on sama kuin kahden viime vuosikymmenen aikana vallitseva suurin 10 vuoden keskiarvo tulivuorien purkauksissa. Toisin sanoen, ilmastonmuutos, jolla on sama vaikutus kuin antropogeenisellä hiilidioksidilla 21. vuosisadan loppuun mennessä, tulivuorien vaikutusten olisi kestettävä 200 vuotta. Ja kuten graafista nähdään, auringolla ei ole suurtakaan vaikutusta näissä laskelmissa.

Lisäsin vielä pari graafia (fig. 4 - 5), mistä selviää Max-Planck instituutin skenaariot hiilidioksidin ja metsityksen vaikutuksista globaalin lämpötilaan, aina vuoteen 2100 mennessä.

Eli vuoteen 2050 mennessä, globaali keskimääräinen lämpötila olisi noussut luokkaa 1,5°C ja vuoteen 2100 lähes 4°C.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mitähän kaavoja(aineita) Taalas on käyttänyt kun on väittänyt että Suomen lämpötila nousee jopa 9° vuoteen 2100 mennessä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No eihän tuo 0,5 °C ole mitään, make it double tai Taalaksen tapauksessa kerro kymmenellä ja vielä tuplaa sekin, antaa jo toisenlaista kuvaa asioista.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nettiä pöyhiessä selviää että vuoden 1998 El Ninon jälkeen co2 ja lämpötilakäyrä "erkani toisistaan", siis 20 vuotta sitten ja vielä väitetään että näillä on joku korrelaatio.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kuvien 3 ja 4 välillä on ammottava ristiriita säteilypakotteen ja CO2-pitoisuuden välillä. Sen sijaan kuvan neljä tilanne vuoden 2100 perusteella on IPCC:n tieteen mukainen eli 960 ppm antaa lämpötilavaikutuksen 3,3 astetta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

39. Kuten tuolla aiemmin kerroin, fig. 3 kuvaa suhteellisia keskimääräisiä säteilypakotteita, ei siis diskreettejä reaalisia. Minusta graafissa fig. 4 oleva CO2/ppm on luokkaa ennemminkin 980ppm, eli se menee lähemmäksi 4°C vuoteen 2100, eli vastaa n. ≈ 15W/m^2.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Pojilla siis meni laskut hieman poskelleen. Palautetta tuli myös falsifioinnista, mutta valitettavan niukasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset