Hannu A. Sinivirta

Onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti Maapallon ilmastoon?

  • Kuva 1.
    Kuva 1.
  • Kuva 2.
    Kuva 2.
  • Kuva 3.
    Kuva 3.

Näillä palstoilla on tullut seurattua keskusteluja ilmastonmuutoksesta ja olen myös kirjoittanut muutaman blogin aiheesta. 

Maailmalla paljon arvostettu Max-Planck instituutti ja siellä vaikuttava ilmakehä-kemian nobelisti Paul J. Crutzen on myös ottanut kantaa ja ilmaissut huolensa ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Eräässä luonnontieteen seminaarissa hän nimesi sen antroposeeniksi.

Yleisluontoisen määritelmän mukaan antroposeeni on holoseenin jälkeinen epookki, joka alkoi teollistumisen myötä 1800- tai 1900- luvulla.

(ks. linkki) 

https://www.mpic.de/en/employees/honors-and-awards/the-anthropocene.html

Kansainvälinen avaruustutkimus ja teknologian kehitys on saavuttanut tuloksia ilmastonmuutoksen todellisesta tilasta, joka ei juurikaan jätä mitään arvailujen varaan.

Toisaalta NASA:n ja Venäjän avaruusjärjestön Roskosmos:n yhteistyönä rakennettu kansainvälinen avaruusasema ISS (International Space Station) aloitti toimintansa 20. marraskuuta 1998. Paitsi että ISS:n miehistö on tehnyt uraa uurtavaa tutkimusta, he ovat ottaneet myös erinomaisia yö-kuvia ihmiskunnan levinneisyydestä koko maapallon yli.

(ks. kuvat 1-3 ja video)

https://

 

Omantunnon kysymys:

Onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti Maapallon ilmastoon? enlightened

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihmiskunta vaikuttaa ilmastoon jo pelkällä olemassa olollaan. Laajemmat vaikutukset ovat seuraus useimmista mikromuutoksista. Ihminen ei ole ekosysteemistä ja geojärjestelmästä irrallinen osa eikä itsenäinen taho vaan osa tätät ainutlaatuista planeettaa. Se kuitenkin myös tarkoittaa ettei ihminen ole ilmastonmuutoksen aiheuttaja vaan muuttuva ilmasto on osa normaalia luonnonjärjestystä, ihminen on vain siihen vaikuttava taho. Voidaan kuvitella että ilmasto on kuin vuolaasti virtaava puro, ihminen voi vain nakella siihen puroon erikokoisia kiviä jotka muuttavat puron virtausta ja eroosiovoimaa. Muutokset ovat pysyviä. Kaikki tekomme vaikuttaa siihen miten ilmasto muuttuu ja ne vaikutukset ovat peruuttamattomia. Meidän ei kuitenkaan tule ottaa tästä itseemme vaan hyväksyä se että maailma muuttuu ja se on aina vääjäämätöntä. Jokainen voi silti valita hyviä tekoja ja tehdä hyviä päätöksiä yhteisen ainoan kotimme vuoksi.

Ps. Pieni jääkausi oli 1450-luvulta 1850- luvulle kestänyt kylmempi ilmasto jakso, sen todellisesta luonteesta ja olemassa olosta on silti jaksettu vääntää sillä ilmastoa alettiin mittaamaan vasta 1900 -luvullaå, eikä sitä edeltävältä ajalta ole saatavilla tarkkoja mittaustuloksia. Joidenkin mukaan ennen teollista vallankumousta ilmasto pysyi tasaisena ja muuttumattomana (näin "korjatussa" ilmastomallissa eli "lätkämailassa"), mitä en itse kokonaan niele sillä ilmasto ei ole stabiili.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Otsikkossa on kysymysmerkki ihan aiheellisesti, koska en löydä kirjoituksestasi, enkä myöskään linkistä mitään edes karkeata arviota siitä, kuinka paljon ihmiskunta olisi vaikuttanut ilmastoon. Ehkä missasin tuon luvun, joten voitko täsmentää otsikossa ainakin puolittain lupaamaasi jutun oleellista tietoa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

2. Tämän blogikirjoituksen tarkoitus oli herättää omantunnon-kysymyksiä siitä, onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti maapallon ilmastoon mm. blogissa esitettyjen avaruudesta otettujen kuvien ja videon perusteella, jotka selkeästi osoittavat ihmiskunnan levinneisyyden maapallolla?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

1 ja 2 No me pukkaamme päästöjä ilmaan. Meillä on vaikeus energiamallissa. Olemme pukanneet mereen muovit. Olemme jättäneet paljaita maa-alueita.Järviä olemme sotkeneet ja maita jne. Ruokaan olemme lisänneet torjunta-aineita, säilöntää, liäaineita jne.Olemme tehneet avohakkuita. Kaivosaluet ja tehtaat ovat syytäneet saasteita. Autoilla päästelemme päästöjä ja yleenä liikenteellä.Teollisuus, liilenne, rakentaminen, maankäyttö, maatalous,energia. Näitä me teemme ja niillä tuotetaan päästöjä.Meidän täytyy tehdä parannus ja alkaa tekemään toisin. Kirjasarja Maailman Tila kertookin jo uusia tapoja. Muutos on normaalia .

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Minulle ympäristön saastuttaminen ja ilmastonmuutos eivät ole synonyymejä. Ehkä sen takia minulta menee jotain ohi enkä ymmärrä mistä puhut. Ekokatastrofeihin ja ympäristötuhoihin voidaan puuttua ja nekin ovat vakava asia, mutta ilmastonmuutos on pelkkä luonnonvoima. Toki ymmärrän että on talouskasvun kannalta ideaali jos ilmasto- ja sää olut pysyisivät vuodesta toiseen tasaisen muuttumattomina ja toistuvina, silloin ei voisi sattua mitään yllättävää ja riskit olisivat pienemmät. Silti jopa kuulostaa hullulta että ilmastonmuutosa rimmutrtaan kaikkialla ja siitä syytetään kaikkea. Tyyliin maajärisi Italiassa ja syy on ilmastonmuutoksessa, tulivuori purkautui Indonesiassa ja syy on ilmastonmuutoksessa, kesällä on 20 asteen helle ja syy on ilmastonmuutoksessa, talvella on lunta ja syy on ilmastonmuutoksessa, tai naapurin Pekka perti Irmaa ja syy on ilmastonmuutoksessa. Tästä vain seuraa se että ihmisten usko on koetuksella, luotto murenee ja ihmisillä hämärtyy lopulta kuva siitä mistä on kyse.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

3 Mutta näitä päästöjä olemme tehneet, joita luettelin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Paljonko ilmasto pystyy varastoimaan ihmisen "tekemää" lämpöenergiaa?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Erään suositun teorina mukaan meret ovat varastoineet kaiken ihmisestä aiheutuneen lämpöenergian kasvun vuoden 2000 jälkeen. Saas nähdä, kuinka suureksi tuo varaston arvo vielä kasvaa. Insinöörinä haluan tietää sen lämmönsiirtomekanismin, jolla tuo siirto on tapahtunut, kun se ei ole vaikuttanut merten sekoittumiskerroksen lämpötilaan, joka on n. 75 m paksu.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Nopeasti googlattuna sellaista termiä kuin 'sekoittumiskerros' ei ole tässä asiayhteydessä käyttänyt kukaan muu kuin Ollila itse. Joten reality check jää tekemättä.

Mutta lämmön siirtymisen mekanismin pääpiirteet on selitetty täällä. Onkohan siinä jotain väärin?

https://www.climate.gov/news-features/understandin...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Ennen vuotta 2000 ei voida sanoa mitään merten lämpösisällöstä.

Tuon antamasi linkin tiedot eivät pidä paikkaansa. Kts. linkki.

"However, the interpretation given above has itself been superseded by this paper from November 2010  ‘Recent energy balance of earth’ by Knox and Douglass, who after researching the data from the Argo floats, show that for the most recent period 2003-8 ocean heat content was indeed shown to be still cooling-not warming."

https://judithcurry.com/2011/06/27/unknown-and-unc...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #14

Tässä oli kyse mekanismista, jolla lämpö siirtyy meriin. Onko sinulla siihen huomauttamista?

Mitä tulee varhaisten mittausten luotettavuuteen, mittausmenetelmiin liittyvät ongelmat ovat tiedossa ja huomioitu, kts
https://www.carbonbrief.org/explainer-how-data-adj...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

"In the present, warming of ocean water is raising global sea level because water expands when it warms."

Mitään kiihtyvää merenpinnan nousua ei ole havaittavissa, poikkeuksena USA:n itärannikolla, johon selitys löytyy muualta kuin merten lämpenemisestä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

"The pace of global sea level rise nearly doubled from 1.7 mm/year throughout most of the twentieth century to 3.1 mm/year since 1993."

https://www.climate.gov/news-features/understandin...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Tuota vastaavaa nousua ei vaan ole havaittu missään päin mittausasemilla, USA:n itärannikon tilanteen poissulkien.

"Human beings are quite naturally interested in the sea level and for a long time have noted that it appears to be rising, but not everywhere and not uniformly. To be precise, the sea level, which rose 120 m in 18,000 years (source: the French Research Institute for Exploitation of the Sea – IFREMER), or 6.6 mm per year, has risen by only 1.2 mm per year (French Naval Hydrographic and Oceanographic Service – SHOM) since 1800, and the rate has not speeded up recently; see [Christy and Spencer]."

http://www.scmsa.eu/archives/SCM_RC_2015_08_24_EN.pdf

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #26

Hei haloo, pinnankorkeutta mitataan SATELLIITEISTA. Tähän asti minulle ovat skeptikot liikuttavalla yksimielisyydellä vakuuttaneet, että vain sieltä saadaan oikeaa dataa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Washingtonissa varmaankin mitataan vielä perinteisin mittavälinein (tidal gauge);)

http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2016/05...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #11

Kyllä sekoittumiskerros eli mixed layer on yleisesti käytetty termi valtameren pintakerroksesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Mixed_layer

Sen paksuuden arvioidaan olevan yleensä noin 75 metriä ja termi sekoittumiskerros tulee siitä, että sen katsotaan olevan homogeeninen sisällöltään kuten sekoittumisreaktorin sisältö.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #53

53. Jos voin vastata tähän.

Minusta kysymys on ennemminkin siitä, mitkä ovat primäärit ja mitkä sekundääriset vaikutukset globaaliin lämpötilaan.

Primäärejä ovat aurinko ja ilmakehän emissivisyys, sekundääriset valtamerten lämpökapasiteetit.

Jos oletetaan auringon säteilyenergian pysyvän keskimäärin vakiona, silloin ilmakehän emissiivisyyden muutokset dominoivat lämpötila-muutoksia.

Valtamerten sekoittumis-layerit, lämpökapasiteetti ja homogeenisuuden aste, ovat siis täysin riippuvaisia em. keskimääräisestä aurinko-vakiosta ja ilmakehän emissiivisyyden muutoksista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #53

Hienoa, tuli tämä sitten selväksi. Vielä kiinnostaisi kuulla, mikä sitten on linkkaamassani NOAAn sivussa väärin - siellähän mm. puhutaan pintakerrosten energiasisällön kasvaneen ja maintaan lämmön kulkeutumisesta syvemmälle merivirtojen vaikutuksesta (minulla on kaksi insinöörin tutkintoa mutta silti en näe siinä mitään omituista).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Teoria sekin. Merien lämpenemisestä on seurannut sinileväkukintojen räjähdysmäinen kasvu. Sinilevät varastoivat hiiltä ja tuottavat happea. Leväkasvu tarkoittaa kuitenkin lähinnä sitä ettei ihmiset voi uida meressä mutta maapallo voi silti paremmin mikä on tärkeämpää. Myös soiden kyky varastoida lämpöä ja hiiltä on viimeaikoina raportoitu kasvaneen, eli luonnon oma termostaatti on jo päällä. Liekö sitten noihin lämpöä varastoitunut ja mihin teollinen lämmönsäätely sen päälle johyaa. Nykyistä ilmastoa on vuosia ainakin haluttu jähdyttää 4 tai 6 astetta nykyistä alemmas.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Koitappa vastata kysymykseesi itse ja lue sitten ao. linkki.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Eläkkeellä olevat tutkijatkin osallistuvat vielä uuden tiedonhankintaan.

"The key metric researchers will calculate is how much the temperature changes when there is an imbalance of energy."

https://www.uah.edu/news/research/climatologists-o...

"Cooling of Climate sensitivity - Anthropogenic CO2 Global Warming Challenged by 60-Year Cycle"

https://blog.friendsofscience.org/2019/01/26/frenc...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

24. Aivan. Eläkkeellä olevat tutkijat osaavat ajatella myös eläkkeellä ollessaan ja etenkin silloin, kun on enemmän aikaa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Sinähän täällä esiinnyt "tietäjänä", onko sulla siis vastausta kysymykseen että paljonko ilmasto pystyy varastoimaan lämpöenergiaa? Meinaan että jos se ei pysty niin joku muu lämmittää ilmastoa ja mikä muu se voikaan olla?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Ei vaan minä esitän kysymykset, niinkuin blogi antaa ymmärtää. Minulla on jo henkilökohtaiset käsitykseni ilmakehää lämmittävistä tekijöistä. Uskoisin, että olen sen myös kohtuullisen usein kertonut.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

"Omantunnon kysymys"

Anteeksi mitä? Minun tietoni mukaan tämä ei ole omantunnon kysymys, vaan empiirisesti ratkaistavissa. Ainakin jollakin tarkkuudella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin, siis vielä kerran haluaisin muistuttaa, mitä tarkoitetaan omantunnon-kysymyksillä. Määritelmän mukaan se liittyy etiikkaan, -moraaliin, -arvoihin ja valintoihin suurin piirtein näin:

"Omatunto tarkoittaa ihmisen sisäistä käsitystä oikeasta ja väärästä. Jos ihminen toimii väärin, hänen omatuntonsa soimaa häntä ja ihmisellä on paha olo. Sanotaankin, että hyvä omatunto on paras pään-alunen, eli parhaiten saa nukuttua, kun on puhdas omatunto. Jos ihminen toimii koko ajan väärin ja omatuntoaan vastaan, hänen omatuntonsa paatuu tässä asiassa, eli ei enää kerro, mikä on oikein ja väärin”.

Kun katselee blogissa olevia kuvia ja videota ihmiskunnan levinneisyydestä maapallolla, niin onko ihmiskunnalla ratkaiseva vaikutus maapallon ilmastoon vai ei, eli herättääkö se kommentoijissa minkäänlaisia omantunnon-kysymyksiä?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kuvien perusteella ihmisen toiminta näyttää kasvattavan säteilyvuota avaruuteen päin. Valon osalta ainoan poikkeuksen tekee Pohjois-Korea, mutta ehkä heillä on jemmassa muita taajuuksia.

Ihmisen aiheuttama hävikki koskee myös näkymätöntä säteilyä. Ihmisen toiminnan seurauksena siirtyy väistämättä lämpöä paikasta toiseen, eli syntyy lämpötilaeroja. Sellainen systeemi jossa on lämpötilaeroja, lähettää aina enemmän lämpösäteilyä kuin sellainen vastaava, joka on tasalämpöinen. Kaksi tiiliskiveä 100 asteessa säteilee vähemmän kuin silloin, jos toinen on 99 asteessa ja toinen 101 asteessa.

Kylmää on siis tulossa. Mitä enemmän yrittää lämmitellä, sen nopeammin kylmä tulee koska häviöt kasvavat. Jos ihminen onnistuisi toiminnallaan poistamaan lämpötilaeroja ja tekemään maasta tasalämpöisen, sumuisen pallon, silloin pallon keskilämpötila voisi ehkä alkaa nousta selvästi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tutkitaanpa jälleen vähän isompaa kuvaa. Antroposeeni on siis ihmisen aika, joka lähti liikkeelle viimeisimmästä interglasiaalista eli holoseenin jatkeena. Holoseenin vaikutus maapallon lämpötila-trendiin alkoi n. 12000 vuotta sitten, joka lähti laskuun keskimäärin n. -1°C / 8000 vuotta (vastaa n. -0.03°C / preindustrial to present).

Kuinka kauan kesti, kun ihmiskunta valloitti lähes joka kolkan maapallolla aina kuuta myöten ja milloin alkoi voimakas teollinen kehitys. Kun tätä taustaa vasten ajatellaan edesmennyttä holoseenia, kuinka suureksi arvellaan sen vaikutuksen olevan tämän päivän globaaliin lämpötilaan?

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Totta kai ihmiskunta on vaikuttanut, mutta mitä tarkoittaa ratkaisevasti? En näe selvää hiilidioksidipitoisuuden nousua tai pientä lämmönnousua kuitenkaan merkittävinä uhkatekijöinä, vaan suurin uhka on ihmiskunnan holtiton lisääntyminen erilaisine seuraamuksineen.

Tärkein väestönkasvua rajoittava tekijä on elintason nousu. Valitettavasti hiilidioksidikammoinen politiikka edelleen merkittävästi estää kehitysmaita kehittymästä, yli miljardia ihmistä pidetään vailla sähköä ja edellytyksiä elintason nousulle ja toivolle paremmasta tulevaisuudesta. Siinä on tärkein syy korkealle syntyvyydelle ja kansainvaellukselle Eurooppaan ja USAan. Väestöräjähdys on suurempi uhka maapallolle kuin hiilidioksidi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On mielenkiintoista havaita, kuinka suurin osa (vain muutamia harvoja lukuunottamatta ) kommentoijista asettuvat jatkuvasti opponenttiin?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"The battle against global warming: an absurd, costly and pointless crusade"

White Paper

drawn up by the

Société de Calcul Mathématique SA (Mathematical Modelling Company, Corp.)

The mastiff Liberty growls and shows its sharp teeth. Victor Hugo: Les Ch â timents (Castigations)

September 2015

Société de Calcul Mathématique SA Tools for decision help Since 1995

2
SCM SA White paper "Global Warming", 2015/09

"Summary
From the Seine‘s cold quays to the Ganges‘ burning shores, The human troupe skips and swoons with delight, sees not In a hole in the ceiling the Angel‘s trumpet Gaping ominously like a black blunderbuss."

"Charles Baudelaire: La Danse Macabre (The Dance of Death), in Les Fleurs du Mal (The Flowers of Evil)"

http://www.scmsa.eu/archives/SCM_RC_2015_08_24_EN.pdf

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ja tuo pefletti eikun pamfletti on arvioitu ja julkaistu missä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

En tiedä.

"White papers are a way the government can present policy preferences before it introduces legislation. Publishing a white paper tests public opinion on controversial policy issues and helps the government gauge its probable impact.[9]"

https://en.m.wikipedia.org/wiki/White_paper

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ihmisen toimesta on olemassa. Paras tapa siihen on nostaa takamus ylös tuolista ja ryhtyä toimiin. Toinen vaihtoehto on kiistää kaikki ja työntää pää pensaaseen.

Eikö energian säilyminen kerro mitään, kun katselee ihmisen levinneisyyttä maapallolla?

dU = δQ + δW

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ihmisen toiminta nimenomaan aiheuttaa hypoteesin mukaan ilmastonmuutoksen. Silloin oikea ratkaisu olisi vähentää toimintaa eikä lisätä sitä. Siis pitää se takamus tuolissa ja tehdä vain sen verran kuin on pakko, ostaa vain sellaista mitä tarvitsee eikä sellaista mitä haluaa. Tuo taas sotii kaikkea sitä vastaan, mitä ikänä päättäjät ovat meidän tehtäväksemme suunnitelleet.

Edellisestä seuraa, että ainoastaan sellaiset torjuntatoimenpiteet jotka ovat kalliita ja lisäävät toimeliaisuutta, voidaan tulla koskaan hyväksymään. Pelkästään tämä jo kaataa projektin.

Tavallinen tallaaja voisi varsin tyydyttävästi hoitaa oman osuutensa Pariisin sopimuksen velvoitteista etsimällä yhden männynkävyn, istuttamalla siitä pari puuta ja katsomalla, ettei niitä tapeta (tuo olisi tehtävä joka vuosi kerran). Tai maalaamalla peltikattonsa valkoiseksi. Tai kaiken muun pettäessä, ostamalla muutamalla kympillä päästökiintiöitä.

Sen sijasta tullaan jatkuvan talouskasvun varmistamiseksi suosimaan yksittäiselle ihmisellekin kymmenien tuhansien kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä, joiden nettovaikutus päästöihin on vähintäänkin kyseenalainen. Siis kun huomioidaan, miten paljon ylimääräistä työtä ja päästöjä syntyy jonkun maailmanparannuslaitteen tienaamisesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

36. Eli efektiivinen toimeliaisuutesi = +/- 0.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Omantunnon kysymys:

Onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti Maapallon ilmastoon?"

Eiköhän tuo ole faktakysymys eikä omantunnon kysymys.

"Omantunnonkysymykseksi kutsutaan sellaista poliittista, eettistä tai moraalista kysymystä, jossa yksilöt ovat erityisen herkkiä rikkomaan yleistä mielipidettä vastaan sisäisen tunteensa pakottamina."
(Wikipedia)

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Onko minulla vikaa silmissä vai näytössä kun nuo kuvat eivät näytä realistisilta lähimainkaan? Ylipäätään, kuinka tavanomainen ulkovalaistus (esim. katulamppu) voisi näkyä muutaman sadan kilometrin päähän kiertoradalle?

Toisaalta hyvähän se on tietää, että jos matkustan esim. pohjois-Italiaan, voin lukea kirjaa öisin ulkona, täydessä valaistuksessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

38. Tähän on helppo vastata. Valo etenee 300 000 km/s, eli n. 7.5 kertaa maapallon ympäri /s, -vaikka blogin tarkoitus oli se, että kommentoijat vastaisivat minun esittämääni omantunnon-kysymykseen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #41

41. Lue blogi ja vastaa kysymykseen?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #42

Luin sen kyllä. Kirjoitat, että ISS:n miehistö on ottanut "erinomaisia yökuvia". Minulla on varmaankin silmissä tai näytössä vikaa, koska en hyvällä omallatunnolla voisi mennä väittämään samaa.

Tuo esittämäsi kysymys, "Onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti Maapallon ilmastoon?", ei ole sellainen kysymys että sen voitaisiin tulkita asettuvan kenenkään omaatuntoa vastaan. Sinun olisi tullut muotoilla:

Miten omatuntosi suhtautuu siihen, että olet osana ihmiskuntaa vaikuttanut maapallon ilmastoon ratkaisevasti? (Ja tämäkin on vielä ehdollinen sille, että vastaaja lähtökohtaisesti tunnustaa/uskoo/tietää ihmiskunnan vaikuttaneen ilmastoon ratkaisevasti.)

Ja vieläkin jäi epäselväksi, että miten se katulampun valo voi näkyä usean sadan kilometrin päähän kiertoradalle? Ja kuinka ihmeessä maaston pohjasävy voi olla tummansininen?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #47

47. Erinomainen ja yksinkertainen omantunnon kysymys:

"Onko ihmiskunta vaikuttanut ratkaisevasti maapallon ilmastoon"?

Mutta vastaus sen sijaan oli mitään sanomaton.

Videolla selostetaan sujuvalla Englanninkielellä, miten kuvat on saatu aikaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #48

47 No päästöjä ainakin ihminen on pukannut. Ainakin täällä Kajaanissa viranomaiset tarkkaavat k aupunki ilmaa ja viimeaikojen tulokset ovat, että ilma parantunut.Kaupungeissahan keskustassa on lämmintä ja laidoilla kylmää

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #48

Niin, ne eivät ole mitään "kuvia" vaan softalla tuotettuja piirroksia. Yhtä hyvin olisit voinut pistää muutaman kuvan ja videonpätkän Väiski Vemmelsäären toilailuista.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #47

Noita kuvia on aivan varmasti "väritetty" ja lisätty hieman draamaa. Googlen kuvahaulla kun hakee niin kovin erilaisia kuvia löytyy.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #55

Näin varmastikin on. Tässä blogissa lähdetään siitä, että noiden piirrosten pohjalta meidän tulee hämmästellä sitä, kuinka helvetisti "me ihmiset valaistaan öistä maapallo-raukkaa". Sama olisi ihmetellä sitä, kuinka Kelju K. Kojootti selvisi niistä kaikista tapaturmista jotka hänen kohdalleen osuivat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #55

54, 55 ja 58.

On jälleen mielenkiintoista todeta, että opponentit vain lisääntyvät ja kuvien periaatteita ei vieläkään ymmärretä. Kuvat perustuvat ISS:ltä otettuihin kuviin.

Kuvien kartoitus vastaa 1:1 luminesenssia maapallon pinnasta avaruuteen. Eli kuvien tarkoitus on havainnoillistaa ihmiskunnan levinneisyyttä maapallon pinnan yli, jotta saataisiin käsitys näkyvällä aallonpituudella energian säilymisestä:

dU = δQ + δW

Väiski Vemmelsääret, Nakke Nakuttajat ja K. Kojootit löytyvät sarjakuva-blogeista, jos ei löydy, siinä olisi kumppanuksille oiva mahdollisuus perustaa ensimmäinen sellainen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Energiallahan juuri päästöä tehään. Varmaan ilmastomuutos vaivaa joidenkin omatuntoja, jos ne omatunnot ei ole paatuneet. Jos ne on paatuneet, ihminen ei nouse tekemään toisin
Ihan niinku Paavali sanoo, että pakanoilla on omatunto ja pakanat tietäisivät oikean ja väärän, mutta eivät tee sitä oikeaa

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jokunen vuosi takaperin hesassa hiihdettiin talvella asfaltilla ja vaadittiin lunta. Mahtaako näillä hiihtäjillä olla nyt hyvä omatunto kun sitä on tullut ennätysmäisesti ja sitä suletellaan polttoöljykäyttöisellä koneella joka kuluttaa 400 litraa löpöä tunnissa ;) .

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hiihtopaikka oli valittu hiukan huonosti, koska Aleksanterinkatu on lämmitetty. Tuosta systeemistä en tiedä, mutta yleensä katulämmitys haukkaa esim 300 W/m2 mikä on neliötä kohden selvästi enemmän kuin vaikkapa talon lämmitys. Tuskin sentään sähköllä tai edes öljyllä kuumentavat kuitenkaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ainakin noista valoista voi päätellä, että kaikki avaruuteenpäin suunnattu valo on valosaastetta ja siten haaskattua energiaa. Jotain kannattaisi todella tehdä. Jollei omatunto kolkuta niin ainakin säästääkseen energiaa ja sitäkautta vaihdannanvälineitä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No otamme tähän Kajaanin viikon 3 co2 päästöt 2019:
--Co2 päästöt yht, viikko 3, 6560 tn

--maatalous 2%
--jätehuolto 4%
--kaukolämpö 34%(suurin)
--erillilämmitys 14%
--sähkölämmitys 6%
--muu sähkönkulutus 7%
--tieliikenne 33%(toiseksi suurin)

Muutos edelliseen viikkoon eli 2 , 2019,on +19% eli co2 päästöt oli kasvaneet

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset