Hannu A. Sinivirta

Ihminen on kuin asteroidin törmäys - antroposeeni / Max-Planck Instituutti

  • Max-Planck-Institut
    Max-Planck-Institut
  • Geological epoch
    Geological epoch

Meneillään on uusi geologinen aikakausi, antroposeeni. Mitä ihmisen aikaan kuuluu? Ainakaan mikään tieteenlaji ei ratkaise ajan ongelmia yksin. Nyt jos koskaan on yhteisen tekemisen paikka.

Franz Kafkan Muodonmuutoksessa Gregor Samsa huomaa muuttuneensa inhottavaksi syöpäläiseksi. Ridley Scottin Blade Runnerissa kopioihmisten metsästäjä Rick Deckard hoksaa olevansa replikantti itsekin. Ei voi tietää muuttuuko itse vai kaikki muu — muoto on tuttu dekkareista, jännäreistä ja painajaisista.

Viimeistään parinsadan viime vuoden kuluessa kävi niin, että ihmiskunnasta tuli geologinen voima, samankaltainen kuin Jukatanille 66 miljoonaa vuotta sitten iskeytynyt asteroidi tai supertulivuori tai jääkausi. Ihmisen läsnäolo koskettaa koko planeettaa.

Meistä tuli geologinen voima sitä mukaa, kun taloudellinen, teknologinen ja kulttuurinen kehitys hurjensi vauhtiaan, ja ehkä juuri siksi ympäristön kurjistuminen jäi huomiotta. Huomiotta vaan ei huomaamatta: jo 1800-luvulla oltiin huolissaan teollistumisen vaikutuksista paikallisluonnolle ja ilmastolle.

Silti vasta vuonna 2000 kemian nobelisti Paul Crutzen esitti luonnontieteilijäyleisölle, että olemme siirtyneet geologisesta epookista toiseen. Elämmekin antroposeenissa, uudessa ihmisen ajassa. Lempeän vakaa holoseeni on jäänyt taakse.

Ilmakehässä on enemmän lämmittävää hiilidioksidia kuin miljooniin vuosiin. Maassa on liikaa typpeä ja fosforia. Pohjoisnavan lämpimät talvet tulivat ensin mahdollisiksi, pian tavallisiksi. Eläimet ja kasvit kuolevat sukupuuttoon vauhdilla. Kaupungit ja pellot peittävät enemmän maan pinnasta kuin viime jääkauden jäätiköt. Kaivinkoneet siirtävät enemmän maata kuin tulvat, aallot ja maanjäristykset. Ihmiset ja kotieläimet painavat yli kolmekymmentä kertaa enemmän kuin kaikki suuret villieläimet. Pian merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Tieto kiihtyvän kehityksen haitallisuudesta ympäristölle ei ole uutta, mutta antroposeeni kerää ihmiskunnan liikevoiman saman termin alle. Uutta on tiedon varmuus. Yhä tehokkaammat tietokoneet laskevat yhä yksityiskohtaisemmin mallinnettuja elonkehän toimintoja. Ihminen on kaikesta päätellen kammennut systeemin radaltaan.

Geotieteen löydökset vavahduttavat tieteellistä maaperää. Nyt geologit, ilmakehätutkijat ja ekologit haastavat sosiologit ja filosofit, kirjallisuuden ja talouden tutkijat. Ihmistä ja yhteiskuntaa ei voi enää ymmärtää erossa siitä, miten olemme muuttaneet maailman. Artikkeleita ja kirjoja kirjoitetaan kuumeisesti, konferensseja polkaistaan käyntiin ja ainakin kolmen tieteellisen journaalin nimessä on antroposeeni.

Antroposeenille kehittyi nopeasti ”virallinen” kertomus, jossa ihmislaji lainomaisesti ajan saatossa tunkeutuu elonkehän rakenteisiin ja alkaa ohjata historiaa. Ihminen kesyttää tulen, oppii työkalut, metsästää mammutit. Keksii höyrykoneen ja hoksaa fossiilienergian. Luo tehomaatalouden, globalisaation ja ydinpommit. Lopulta hän havahtuu aiheuttamaansa tuhoon ja — toivottavasti — alkaa hallita tekojaan ja omaksi kuvakseen luomaansa planeettaa.

Tarina antroposeenista saa herkästi kohtalonomaisen luonteen. Vääjäämättömällä teknologisella kehityksellä on kurjat sivullisuhrinsa, mutta historian vuo korjaa virheet, rationaalisuus ja parempi teknologia voittavat. Valta ja raha, konflikti ja riisto jäivät marginaaliin, kunnes yhteiskuntatieteilijät ja historioitsijat heräsivät. Kuka muka on yleismaailmallinen ihminen, antropos? Eri aikoina, paikoissa, asemissa eläneet ihmiset eivät ole yhtäläisiä eivätkä ole vaikuttaneet ympäristöönsä yhtäläisesti.

Olisiko parempi nimi pikemminkin kapitaloseeni tai oligantroposeeni, koska talouskasvu ja vallan keskittyminen ovat antroposeenin historian sydänverta. Angloseeni muistuttaisi fossiilitalouden brittitaustasta ja kolonialismista, antrobseeni elektronisen mediakulttuurin harvinaisia maametalleja ja ympäristöä kuluttavasta taustasta. Jokainen kilpaileva nimiehdotus on oikeassa, yksikään ei yksinään.

Antroposeenille ei ole yhtä määritelmää. Keskustelu on etääntynyt jo kauas siitä, mistä oli alun perin kyse. Uuden geologisen epookin määrittämistä käsitellään yhä, mutta se tuskin on enää keskustelun kiinnostavin osa. Hyvä niin, koska tämä laajentuminen on avannut monitieteellisiä pyrkimyksiä ymmärtää historiaa, yhteiskuntaa ja taloutta. Se on tuonut eri alojen tutkijoita keskustelemaan samoihin pöytiin. Jättiläiskäsite alleviivaa, että tätä kysymystä ei mikään tieteenala ymmärrä yksin.

Historioitsija Dipesh Chakrabarty arvioi, että antroposeenissa kietoutuvat yhteen luonnon, ihmiskunnan ja vallan historiat. Luonnontieteiden havainnot ovat pakottaneet katsomaan yhteiskuntaa ja historiaa uusin silmin. Muuttaessaan planeetan ihminen on muuttanut itsensä, oman elämänsä ehdot ja historian. Tutkija McKenzie Wark huomauttaa, että vaikka kyseessä ei ole maailmanloppu, ajatus itseään korjaavasta ja parantavasta luonnosta on ohi. Se jumala on kuollut.

Aikamme suuri tarina on tämä: on eliölaji, joka muuttaa koko planeetan. Nojatessaan luonnontieteiden kertomaan antroposeenin kertomus jää etäälle elämästä. Mutta ihmistieteidenkin tutkimus on tieteellistä ja ylätasoista, herkästi etäännyttävää. Ilmastonmuutoksesta on vaikea puhua.

Antroposeenista on todella vaikea puhua. Paloja puuttuu, sen rajat karkaavat sormien välistä. Joskus punastuttaa puhua kaikesta tästä synkkyydestä. Sen sijaan on helppo tiedostaa ongelma ja silti toimia kuin sitä ei olisi olemassa. Antroposeenin syyt ovat tavallisen suomalaisenkin elämän perusteita.

Minkälainen olisi eeppinen elokuva antroposeenista? Antroposeeni on sekä piilossa että näkyvissä, eikä siitä voi tehdä tulkintoja ainoastaan ympäristökriiseistä tietoisista teoksista, kuten Laura Gustafssonin Korpisoturista, Cormac McCarthyn Tiestä tai Wall-E-animaatiosta. Antroposeeni ei ole ilmiö vaan näyttämö.

Jos tulevaisuudessa on geologeja, maaperään jättämämme alumiini, muovi ja betoni eivät jää heiltä huomaamatta. Tulevaisuuden humanisteille on merkkejä siitä, miten täällä on unelmoitu, janottu, kaivattu ja vapauduttu. Jälkiä ovat jättäneet vaikkapa Francis Bacon ja MadonnaGirls-televisiosarja ja mainoskatkot, Jane Austen ja Jack Kerouac.

”— Vhii, Sal, meidän pitää lähteä, emme saa
pysähtyä ennen kuin päästään sinne.
— Minne me sitten ollaan menossa?
— En tiedä, mutta meidän on mentävä.”
(Jack Kerouac, Matkalla.)

Täältä ei pääse pois. Korallien valkaistuminen Suurella valli­riutalla on kriisi. Kriisi on Lähi-idän kuivuus tai Himalajan jäätikköjen sulaminen, mutta antroposeeni ei ole. Antroposeenista ei palata vanhaan normaaliin.

Antroposeenista ei pidä puhua vain siksi, että se on kätevää. Siitä pitää puhua, koska se on niin vaikeata. Tiede alkaa ymmärtää, mitä ilmastonmuutos tai luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat. Antroposeeni muistuttaa, miten nämä asiat liittyvät yhteen tekemättä niistä helpompia kuin ne ovat. Helppo ratkaisu on tuskin ratkaisu lainkaan.

Kun luonto hakee uusia tasapainojaan, meille aikalaisille antroposeeni on hätätila. Vasta muotoutuva ihmisen aika on avoin ja epävarma. Rohkeuden ohella tarvitsemme yhä laajempaa tietoa menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tarvitsemme tiedettä ja monipuolista asiantuntemusta sekä elämää ja sitä tutkiskelevaa taidetta, ei vastapuolina vaan vastapainoina.

Kirjoittanut Mikko Pelttari (Yliopistolehden toimittaja, joka uskoo elämään antroposeenissa)

Alla linkki Max-Plack Instituutin kertomaa antroposeenista ja sen vaikuttavuudesta.

https://www.mpic.de/en/employees/honors-and-awards/the-anthropocene.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Oikeastaan lapsia ei pitäisi enää tehdä maailmaan juuri lainkaan. Olisi tärkeää saada ihmisen lukumäärä laskemaan. Meitä on liikaa - Ilmeisesti globaali liike-elämä ja vallanhaluiset diktaattorit ovat halunneet halpaa työvoimaa ja siksi lapsilukua ei rajoitettu? Muuta syytä en keksi? Usein parempi on elää sinkkuna - Köyhien maiden naisille tasa-arvoa ja koulutusta, jotta he voivat elää itsenäisesti ilman puolisoa. Kehittyneissä maissa lapsiluku on laskenut ja hyvä niin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Väestönkasvu on hankala yhtälö. Toisaalla väestö ei juurikaan lisäänny, -päinvastoin ja toisaalla väestö lisääntyy räjähdysmäisesti. Maailma on polarisoitumassa yhä enemmän. Ne jotka voivat hyvin, lisäävät hyvinvointia ja ne jotka voivat pahoin, pahoinvointi lisääntyy. Vaikka keinot polarisoitumisen estämiseksi ovat kulman takana, niitä ei oteta käyttöön. Ehkä siihen liittyy pelkoja ja epävarmuutta, epäonnistumista. Kuvitellaan, että maailma on valmis ja sen uudelleen järjestäminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia. Mutta näinhän on aina ollut. On ollut rikkaita ja köyhiä, älymystöä ja rahvasta. Mutta olisiko nyt aika mennä itseensä ja pyrkiä muutokseen, joka on kestävää.

Ari Ojala

Ihminen on täydellisen epäonnistunut evoluution huipentuma, kehityksen olisi pitänyt pysähtyä peukaloon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Henkilökohtaisesti pidän suuressa arvossa Max-Planck instituutin akateemista perinnettä, ja siksi tuo atroposeeniin siirtyminen on oikeastaan historiallista jatkumoa geologisessa epookissa, jota he peräänkuuluttavat.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Niihän se Vanha Testamentti kertoo, että kaikella on aikansa. Nytkin on meillä,normaali talvi. Pakkasta on ja lunta. Samalla olemme syytäneet muovia meriin ja päästöjä ilmkehään. Luojan luonto kuitenkin elää jatkuvasti kaavalla geeni x ympäristö =tulos ja tämä kaava tehään genetiikan ja ekologian avulla. Eli kaavaan sisältyy myös väestönkasvu.Luonnossa on normaalia, että liikaa väestöä aletaan karsimaan. Jos luet 1000 kirjaa, luonto-ja ekologista kirjaa, pääset hyvin pois omista uskomisista.Siis omista luuloista. Heprean luomissanakin tarkottaa päivä-sanalla pitkääkin aikaa.Luonnontiede saattaa kuvitella, että kaikki päättyy kuolemaan ja niinhän käykin näkyvässä aineessa. Mutta Luoja asuukin näkyvän aineen myös ulkopuolellakin.
Meidän ei tartte etsiä, mistä synti tuli, parempi on myöntää, että synti toimintoina ja tekoina esiintyy ihmiskunnan elämässä. Lehdistä ja mediasta voimme teot lukee.Eli oisi hyvä tehä ensin parannus Pietarin mukaan. Kysymys ei olekaan uskonnosta, vaan siitä, miten teemme elämän käytännössä, kun kerran elämää teemme. Vai?

Eläimet ja kasvit eivät kuole, vaan ne muutetaan kaavalla geeni x ympäristö=tulos eli nyt väitetään, että ympäristö muuttuu. Se oiši hyvin sopivaa kaavaan geeni x ympäristö. Ja sitten tuleekin tulos eli muutos. Koko homma tehään genetiikan ja ekologian avulla eli ympäristö muuttuu ja perässä muuttuvat kaikki asukkaat, kasvit, eläimet ja ihminenkin voi alkaa muuttamaan elämäntapojakin ja tekemään asioita eri tavalla. Muutokset ei kuitenkaan tapahdu yksin ihmisen toivomalla tavalla ja ajalla. Ihmisen on turha vaatia, että samat lajit eläiši ikuisesti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Ilmastoon liittyviin kysymyksiin silloin, kun on kyseessä ihmisen itsensä aiheuttamat muutokset (antroposeeni) ei tulisi liittää uskontoa tai raamattua.

Tiede perustuu luonnontieteeseen, missä mittareina ovat erilaiset havainnot ja niistä tehdyt johtopäätökset. Kun havainnot eivät vastaa teoriaa, silloin tulee muuttaa menetelmiä, jotta havainnot vastaavat teoriaa. Näistä syntyy tutkimuksia, papereita, jotka eivät perustu jumalan sanaan.

Ihmisellä on vastuu omista tekemisistään, eli päätä ei ole syytä pistää pensaaseen ja asettua vain uskon varaan.

Uskonnot liittyvät enemmän elämän perusasioihin, kuten hyvään ja pahaan, sekä elämän laadun parantamisen etiikkaan jne. Uskonnon tehtävä ei ole tehdä tiedettä, tiede on hyvin konkreettista. Uskonnon tehtävä on eheyttää, ottaa kantaa moraaliin jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

"ihmisen vastuu omista tekemisistä" ja "hyvä ja paha".No sitähän Raamattu juuri tarkottaa, vastuuta.Kristillinen moraali juuri tarkottaa vastuuta luonnostakin ja kyse onkin, miten elämä tehään eikä mistään uskonnosta. Syntiä juuri tekemllä ihminen turmelee luontoa ja ihmistä itseään. Kyse ei ole uskonnosta, vaan miten tehään elämä ja kenen ehdoilla ja ketä autetaan ja miten autetaan.Tiede etsii vain totuutta ja sitähän kristillinen moraali kannattaa. Kuitenkin ei voida tehä tiedettä ilman elämistä. Tieteen pitää olla rehellistä ja ei missään salassa ja näitähän juuri kristillen moraali kannattaa. Eli eläminen joudutaan tekemään ehdoilla.Kun tiede joutuu toisinaan korjaamaan itseä, niin sehän on samaa kuin tehä parannus eli mielenmuutos. Tätähän Pietarikin tarkotti.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Raamattuhan juuri tarkottaa vastuuta siitä, miten elämä tehään eli ihminen, jos aiheutta vaikeukšia ilmastoonkin, niin nehän ovat tekoja ja teoista voi tehä parannuksen eli kyse ei ole uskonnosta, vaan, miten eläminen tehään ja keněn ehdoilla.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Hyvä artikkeli.

---
Yhä tehokkaammat tietokoneet laskevat yhä yksityiskohtaisemmin mallinnettuja elonkehän toimintoja.
---

Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta valitettavasti siinä on suuri haittapuoli/riski mallinnuksen kehityksen suhteen.

Mallinnus rakentuu vanhan mallin päälle, siten että uudet mallinnuksen sukupolvet opettelevat olemassa olevan mallin ja koettavat siihen rakentaa lisää.

Käy samalla tapaa kuin suomen kielen sanojen,,tulee lisää sanoja koko ajan, mutta ymmärrys ei kasvakaan,,päinvastoin sekavuus lisääntyy.

Tämä tarkoissaa että elonkehän mallinnuksia pitäisi ns. myös uusia joka sukupolvessa uuden tiedon kautta, ei vanhan tiedon päälle vaan rinnalle.

Mikä tarkoittaisi mm.geeniteoriankin uutta mallintamista, sillä geenikin syntyy elonkehässä ja joku senkin rakentaa. Nythän mallina on että geenit ohjaa kaiken elollisen rakenteen, mutta kuka/mikä luonnossa ohjaa geenien rakentumisen?

Sinänsä ihminen ei paljoakaan ole muuttunut rakenteeltaan viimeisen 50000 vuoden aikana ja samat perustarpeet on vielä tallella, että ei sitä elollista kehitystä niin paljoa ole tapahtunut, vaikka jotku kuvitteleekin,,:)

Tekniikka, muistimenetelmät, yms on kehittynyt, mutta jos kaikki muisti tuhoutuisi ja tekniikka katoaisi, niin palattaisiin ajassa äkkiä taas sinne sanattoman ajan maailmaan.

Elämme tavallaan nykyisin sukupolvesta toiseen muistin ja tekniikan varassa, varsinkin muistin=paperi-tietokone-tallenteet.

Ne jos katoaisi tulisi ruuperä aika äkkiä vastaan ihmiskunnalla.:)

Sinänsä paradoksia on että tätä teknis-muistillista riippuvuutta lisätään kovaa vauhtia ja sitä varten joudutaan opiskelemaan valtavasti, jotta voisimme sitä riippuvuutta lisätä,,että onko se sitten loppujen lopuksi viisasta kehitystä?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

8. Kun tiedemies tekee tutkimusta, hänen tehtävänsä on tehdä havaintoja luonnossa tapahtuvista ilmiöistä. Se kuinka hyvin hän sen tekee, riippuu hänen ammattitaidostaan. Miten hän noudattaa moraalia, etiikkaa tai lakia tai kuinka rehellinen hän on, hän vastaa siitä henkilökohtaisesti oikeuslaitokselle. Kirkon tehtävä ei ole tehdä tiedettä.

"Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta."

Suomen ev.lut.kirkko

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Jos tieteen tekemistä pohditaan, niin kyllä kirkon palveluksessa olevat ihmiset sinänsä voi tehdä tiedettä, onhan uskontotieteetkin tieteitä.

Tieteen tekijän on vaan muistettava että tieteen tehtävä on kuvata luontoa ja siinä tapahtuvia asioita ja ilmiöitä oikein ja totuudenmukaisesti ja rehellisesti. Ja nämä arvot sinänsä on samoja vaateita tieteessä kaikilla.

Hmm,,pitää sitten erottaa ns.näennäistieteet joita tehdään kun halutaan manipuloita toisia, hallita, muokata, säätää, ohjata, jne,,,nehän ei sinäntä ole noita edellä mainittua arvolausetta sisältäviä koska ne pyrkii tekemään luonnolle jotain,,ei kuvaamaan mitä siinä tapahtuu. Vähän sama kuin ihmiskunnan kehittämä atomimalli,,sekin on tavallaan osin näennäistiedettä,,:)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Niin siis minä puhuin kirkon tehtävästä, sen doktriiniin ei kuulu esim. fysiikka, vaan dogmatiikka.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #14

:)

En ole paneutunut kirkon tehtäviin, mutta en näkisi ongelmana jos kirkkoväki fysiikan opintoihin paneutuisi ja miksei myös tieteen tekemistä harrastaisi.
Kunhan vaan pysytään tieteen perusteissa, totuudessa, rehellisyydessä, luonnon havainnoissa ja selityksissä ja ymmärretään yksilön vapaus ja vastuu.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

"miten hän noudattaa moraalia" eli miten tehdään elämä , miten eletään kirkonkin sanoman mukaan ja ei voi elää erillään elämisessä , pitää elää jonkinlaisella moraalilla, joku moraali pitää olľa ja sillä eletään. Jos joku elää Luojan yhteydessä, hän joutuu elämään siten, mitä yhteys esittää ja tekemään sen mukaan teot, näin tiedemieskin joutuu elämään. Tiede on myös tekoja. Eläminen on eri asia kuin uskonto.Atomipommin keksijät ja heidän tulokset otettiin käyttöön elämään elämisen tekoon.Tiede ja sen tulokset otetaan elämään sovelluksina tekoihin , joilla tehään elämää, elämistä helpottavia asioita, jne.Eli tiede joutuu myös välittämään ihmisistä.Kirkko kuitenkin tai kristikunta opettaa, miten eletään ja tiede ei ole silloin sivussa. Tiede ei voi olla erillään ihmisestä eikä siitä miten tehään elämä, elämistä varten.Tässä ei tarvita uskontoa, vaan sitä, miten elämä tehdään elettäväksi. Miten tiede tekee teot, että Luojakin ne hyväksyy?Meillä on tietoa Luojasta Raamatussa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

11. En kommentoi. Otan kantaa vain tieteen premisseihin.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Luonto toimii kokonaisena ja osina joista kokonaisuus rakentuu ja me siinä olemme osana mukana.

Voimme paneutua vain toiminnan ymmärtämiseen, siihen mikä on olemassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

16. Tottakai, kaikki liittyy kaikkeen. Mutta jos dogmatiikka sekoitetaan tieteellisiin analyyseihin, olemme menossa takaisin keskiajalle. Silloin tieto oli uskon värittämää.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Näinhän se on,,keskiajalle ehkä mentäisiin ja osin keskiajalla vielä ollaan kun alkuräjähdysteoriaa markkinoidaan tieteellisenä tosiasiateoriana maailmankaikkeuden syntymän perusteeksi.

Lähinnä ajatukseni on se että ei tieteen tekemistä sinänsä pidä kieltää kirkkoväeltä,,ei tiede sinänsä ole kenenkään yksinoikeutta. Mitä enemmän teemme raja-aitoja sitä suuremmin riitely jatkuu ja väittelyt menee sinne äärilaita-huuteluun, ei välttämättä tieteellisten tosiasioiden pohtimiseen.

Tyhjästähän ei synny mitään, ei edes alkuräjähdystä. :)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

18. No tämän blogin aihe ei ole alkuräjähdys, vaan geologinen epookki ja antroposeeni. Näistä asioista löytyy runsaasti tietoa Max-Planck instituutin portaalista. Alkuräjähdys on sitten kokonaan toinen teema, josta aivan varmasti syntyy polemiikkia suuntaan jos toiseen..:)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset