Hannu A. Sinivirta

Suomalaiset tutkijat Etelämantereella - FINNARP / Spektroalbedometri

  • Spektroalbedometrin asennus
    Spektroalbedometrin asennus
  • Finnarp
    Finnarp

On esitetty runsaasti eriäviä mielipiteitä ja spekulaatioita siitä, onko Etelämanner sulamassa vai ei. Ehkä kyseinen tutkimushanke tulee osoittamaan, mitä todellisuudessa tapahtuu.

Spektroalbedometri

”Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunnan keskeisin tavoite tänä vuonna on tutkia sitä, miten paljon lumi heijastaa ylhäältä tulevasta säteilystä takaisin avaruuteen.

Tämä albedoksi kutsuttu ilmiö vaikuttaa suoraan maapallon ilmastojärjestelmään ja siten ilmastonmuutokseen.”

”Etelämanner on oiva paikka tutkimukselle”

Kun Etelämanner on eräänlainen maapallon pakastin ja jäähdytystila, näkyvät muutokset sen jäässä ja sulamisessa kaikkialla maailmassa. Lumi- ja jäämassojen heijastavuuden selvittämiseksi suomalaiset ilmastotutkijat ovat tuoneet mukanaan Etelämantereelle albedometreiksi kutsuttuja mittalaitteita. Niistä hienostunein, spektroalbedometri, on käytössä ensi kertaa FINNARP-tutkimusryhmän mukana Etelämantereella.

”Kyseessä on ainutlaatuinen mittaustapahtuma myös kansainvälisesti”

”Laite tallentaa heijastavuutta eri aallonpituuksilla, jolloin pystytään analysoimaan, että miten eri aallonpituudet vaikuttavat ilmiöön, Ilmatieteenlaitoksen lumitutkija Kati Anttila kertoo.”

”Albedometri tekee jatkuvasti mittauksia täällä Etelämantereella yötä päivää. Se tallentaa kaiken, Anttila sanoo.”

”Muutoksien vauhti kiinnostuksen kohteena”

”Etenkin auringonsäteilyn pisimpien aallonpituuksien ominaisuudet niiden kohdatessa erilaisia lumen kiderakenteita ovat toistaiseksi varsin tuntemattomia.

Ne ovat erityisen kiinnostavia siksi, että juuri ne heijastuvat vähiten takaisin ilmakehään ja jäävät siksi sulattamaan jäätä.”

”Tällä keskellä jäätikköä sijaitsevalla mittauskentällään tutkimusryhmä pyrkii nyt hankkimaan ensikäden tietoa siitä kuinka nopeasti muutokset voivat tapahtua.”

Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus seurata reaaliaikaista mittausdataa muutosvauhdeista, spektristä albedometriä hyväksi käyttäen. Nähtäväksi jää, kuinka suuri vaikutus lumen ja jääpinnan albedolla tulee olemaan sulamisen muutosvauhdissa:

α = [∂W/m^2 (λ-out) / t] / [∂W/m^2 (λ-in) / t] ≈ > 1

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-tutkivat-etelamantereell...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Aivan kuin tätä ei olisi voinut toteuttaa Suomessa talvella. No tietenkin, matkailu Antarktikselle on paljon jännempää kuin omalle takapihalle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

2. Toki mittauksia olisi voitu toteuttaa myös Suomessa, mutta sillähän ei juurikaan olisi ollut mitään sanottavaa globaaleista ilmiöistä. Se onko se ”jännempää” toteuttaa matkailua Etelämantereelle, siitä tietävät enemmän vain paikan päällä olevat tutkijat. Ennemmin kuin esittää kommentteja siitä, missä tutkimuksia on suoritettava ja minne itse kukin suuntaa matkansa, tulisi ottaa kantaa itse tutkimukseen.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ilmatieteen laitoksella ei olla ”köyhiä eikä kipeitä.” Taikasanalla ”ilmastonmuutos” voi saada ihmeitä aikaan.

Perämeri on kokonaan jäässä. Eikö tätä tutkimusta olisi voinut suorittaa Perämeren jäälakeuksilla. Ulkokalla Kalajoen ulkopuolella olisi tähän erinomainen tukikohta.

Ilmastonmuutokseen liittyen meilläkin luodaan parhaillaan taloyhtiön katoilta lunta pois ensimmäisen kerran 19 vuoteen ja lisää lunta on tulossa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

3. Ilmatieteen laitos tekee pioneeri-työtä ja jos halutaan tutkia Antarktista, silloin on mentävä sinne. Kuten blogissa mainitaan, Antarktiksen spektrisellä albedolla on primääri vaikutus ilmastonmuutokseen.

Lumen määrä katoillamme perustuu puolestaan paikallisiin sää-ilmiöihin ja jos haluaa tutustua tarkemmin esim. lumen määrään ja tiheyteen ja milloin se tulisi luoda pois katoilta, sen voi halutessaan testata ihan käytännössä, ottamalla käyttöönsä suhteellisen paksun muoviputken tietyllä pituudella jä täyttää se lumella. Tämän jälkeen sen voi tyhjentää muovikassiin ja punnita.

Putken tilavuudesta ja lumen painosta saat helposti laskettua lumen tiheyden kg/m3.

Jos katolla on lunta syvyydellä 0,5m kerrot sen 1m x 1m x 0,5m = 0,5m3 ja tämän jälkeen kerrot sen kg/m3.

Tulos on juuri sillä hetkellä olevan lumen paino neliötä kohti.

Se kuinka paljon ilmastonmuutos vaikuttaa runsaslumisiin talviin ja pakkasiin, se vaikuttaa myös kesän lämpötiloihin (lämpötilagradientit sahaavat voimakkaasti / energia kasvaa).

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Eikö tätä tutkimusta olisi voinut suorittaa Perämeren jäälakeuksilla. Ulkokalla Kalajoen ulkopuolella olisi tähän erinomainen tukikohta....

ooo

Tuosta tulisi ensimmäisenä mieleen, että maan (jään) pinta kohtaa varmaankin auringon säteet eri kulmassa Kalajoella kuin Etelämantereella.

Toinen on pilvisyys, joka varmaankin eroaa näiden kahden paikan välillä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Auringon säteilykulma toki vaikuttaa moneen asiaan, sama koskee maan, sekä jään koostumusta, että pilvisyyttä.

Antartktis ja sen lumen ja jään olomuodolla on erinomaisen tärkeä rooli globaalisti. Uskoisin, että albedo - mittaukset suoritetaan säästä riippumatta yötä-päivää, oli pilviä tai ei. Se kyllä näkyy monitoroinneissa ja näin ollen voidaan myös suodattaa varsinaisen lumen ja jään albedosta, kohti avaruutta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Aivan mahtavaa tasoa nämä vastaväittäjät! Sään ja ilmaston eroa ei ymmärretä, ei saisi tutkia Antarktista, koska Perämeri on jäässä jne.

Eiköhän kohta Aron pojat ja valetutkija Porvoosta ilmesty paikalle myös.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Kyllä se tietysti on harmillista, ettei kommentoijilla ole esittää ainuttakaan rakentavaa ja asiallista kommenttia, joka olisi tieteellisesti validia. Vastaväitteitä sen sijaan tulee tulvimalla, jotka eivät oikeastaan liity millään tavalla Suomalaisten tutkijoiden käynnistämään tutkimukseen.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #11

On tietysti joillekin harmillista, että yli 30 vuoden virkamieskokemuksella vielä eläkkeellä ollessaankin ajattelee veromaksajien etua.

Meno Etelämantereelle on ollut jo alun perinkin Aranda-seikkailuineen tarpeetonta ”lipun näyttämistä.”

Norja ja Ruotsi ovat vauraita valtioita Suomeen verrattuna ja heidän tutkimustuloksensa luulisi riittävän myös suomalaisille. Tanskalle se tuntuu riittävän.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

12. Ja se että mennään jatkuvasti henkilökohtaisuuksiin ja negatiivinen asenne edellä, se ei ole asiallista, eikä rehtiä ja vielä vähemmän rakentavaa.

Kun tämä on Teille niin harmillista, voitte jäädä ulos tästä kommentti-ketjusta, niin helppoa se on.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No nyt USA Minnesota, pakkasta --48 ja kun tuulee , ---51 Sääkertomus Minneapoliksen lehdessä, kovia pakkasia

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#5
On siellä kovat pakkaset. Luulis että vaikeuksia on käytönnän elämälle. Ensimmäisenä tulee mieleen vesiputket ja asuntojen lämmitys.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

9.No sitten sää lauhtuu USA, nyt Suomessa ei voida puhua leudosta talvesta 2019

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

15. Pakkas- ja lämpöennätyksiä rikotaan tämän tästä ja se johtuu voimakkaasta lämpötilojen sahaamisesta, eli energia lisääntyy. Syitä voidaan hakea tekemällä havaintoja sään ääri-ilmiöistä, jotka näkyvät ilmastossa häiriötekijöinä.

Ovatko ääri-ilmiöt lisääntyneet vai vähentyneet, tai peräti pysyneet vakiona, pikemminkin ne ovat satunnaisesti kumuloituvia syystä, koska em. voimakkaat lämpötilojen sahaamiset tuottavat energiaa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #17

#17

Tilastoja mitatuista lämpötiloista on noin 200 vuodelta. Ne ovat ilmeisesti varmempia kuin arvioidut lämpötilat ennen mittaamisen alkua.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #19

19. Kyllä, kaikkein luotettavimmat havainnot lämpötiloista on n. 200:lta vuodelta. Lämpötila-trendi tältä ajalta antaa osviittaa muutos-vauhdista, joka on mielestäni oleellinen tekijä.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #21

#21

Voiko ajatella että 200 vuotta on täysin mitätön aika ottaa keskiarvoja, kun ottaa huomioon kuinka hidas luonto on.

pikku copy/paste
--------------------------------------------
"Veiksel-jääkausi

Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi. Varhais-Veiksel 1 alkoi 115 000 vuotta sitten, ja nopea jäätiköityminen alkoi 75 000 vuotta sitten. Ilmasto lauhtui noin 60 000 vuotta sitten. Ensimmäistä huippua kylmempi aika alkoi 25 000 vuotta sitten, ja jäätikkö oli laajimmillaan noin 19 000–22 000 vuotta sitten. Ilmasto lämpeni nopeasti 19 000 vuotta sitten, ja muutamassa sadassa vuodessa jäätiköstä suli kymmenys. Sulaminen eteni nopeasti, mutta sen keskeytti kaksi kylmää kautta, varhainen dryaskausi ja 12 000 vuotta sitten alkanut laajempi nuorempi dryas, joka kesti 1000 vuotta.[8]

Veikseliä edeltävältä ajalta on maailmalta löydetty merkkejä 3–10 jääkaudesta[9][10] ja merenpohjan kerrostumissa on todisteita 20 jääkaudesta.[11][12] "
--------------------------------------------

Copy/pasten idea on nollissa ja niiden määrissä.
Luonnon tapahtumat kestävät tuhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia.
Nyt ollaan tekemässä johtopäätöksiä satojen tai pahimmillaan muutaman kymmenen vuoden keskiarvoilla.

Pitäisikö saada noita nyt tunnettuja 200 vuoden sarjoja vaikka 10 tai 100 ja laskea niiden sarjojen keskiarvo, jotta voitaisi saada sellaisia keskiarvoja jotka olisivat mukana luonnon hitaassa muutosvauhdissa.

Eikä niin että otetaan 200 erillistä vuotta ja tehdään niistä keskiarvo ja tästä keskiarvosta tehdään jotain johtopäätöksiä, kuten nyt toimitaan.

Toivottavasti ymmärrät mitä yritän sanoa, koska vähän vaikea pukea sitä tekstiksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Mielestäni oleellista on muutos-vauhti, eli se vauhti, kuinka nopeasti trendit muuttuvat:

( ∫ ∂ A / t ) / ( ∫ ∂ L / t ) >> 1

∫ ∂ A / t = antropogeenisten osittaisdifferentiaalien integrointi, suhteessa aikaan

∫ ∂ L / t = luonnollisten osittaisdifferentiaalien integrointi, suhteessa aikaan

Antropogeeniset muutokset ovat nopeita, luonnolliset ovat tyypillisesti hyvin hitaita. Eli em. suhde suhteessa aikaan antaa kuvaajan, jossa luonnolliset muutokset vain hidastavat antropogeenisia nopeita muutoksia.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #27

Nyt alkaa olla vaikea saada esitettyä omaa pointtiani, mutta yritän.

Mikä se muutosvauhti edes on?

Nyt ajatellaan sen olevan jotain, koska sitä verrataan esim. tuohon 200 vuoden keskiarvoihin, joka on mitätön aika maailmassa.

Mutta mielestäni se 200 vuoden keskiarvo on väärä.

Jos otettaisi 200 vuoden keskiarvo ja sama toistettaisi 10 tai satakertaa...näitä saatuja keskiarvoja verrattaisi toisiin ja otettaisi niistä oma keskiarvo.
Tällä saataisi jotain osviittaa muutoksesta ja se olisi oikean suuntainen maapallon muutosvauhdin kanssa.

Nyt tämä mainitsemasi muutosvauhti näyttää suurelta, koska sitä siihen takerrutaan, vaikka se on todellisuudessa vain yksi pieni osa joista se iso keskiarvo tulisi laskea.

Toisinsanoen onko edes mitään antropogeenistä muutosta?
Onko se vaan väärin ajateltua tilastoa...liian pienillä otannoilla tehtyä keskiarvoa.

Enkä nyt väitä mitään, vaan esitän teoriaa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

29. Otetaan yksi esimerkki luonnollisista, eli planetaarisista tai astronomisista muutoksista, joiden syklit ovat luokkaa kymmeniä tuhansia vuosia (lue linkki).

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260...

Planetaariset muutokset ovat meistä riippumattomia muutoksia. Näihin muutoksiin, meillä ei ole mahdollisuus vaikuttaa. Auringossa tapahtuvat muutokset ja planeettojen kierto tapahtuu meistä riippumatta, halusimme tai emme.

Se mihin voimme vaikuttaa, on viimeisimmästä interglasiaalista eli holoseenista siirtyminen antroposeeniin. Holoseenin aikana, eli n. 8000 vuoden aikana, ilmaston lämpötila on laskenut n. -1°C. Jos tämän suhteuttaa ajanjaksoon esiteollisesta ajasta tähän päivään => 2019 - 1750 = 269 vuotta, holoseenin vaikutus on ollut vaivaiset -0.03°C.

Kun antroposeenin vaikutusta verrataan holoseeniin, mitä voidaan päätellä:

1°C / -0.03°C >> 1

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #17

#17

Voisiko ajatella että mainitsemasi lämpötilojen sahaaminen ja siitä johtuva energian lisääntyminen, joka johtaa lisää lämpötilojen kovempaan sahaamiseen, synnyttävät oravanpyörän joka onkin koko ilmastonlämpenemisen pääsyy?

Teoriassa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

20. Hyvä kysymys. Lämpötilagradientit eli lämpötilamuutokset suunnassa, jotka kasvavat suurimmiksi, keräävät eniten energiaa. Ilmaston kaoottisuus tekee lämpötilagradienttien määrittelyn ja niiden syntymekanismin hankalaksi.

Aurinkohan on se energian lähde, josta kaikki lähtee liikkeelle. Mutta on kuitenkin sanottava, että tähän mennessä saatu tieto auringon aktiivisuudesta on menossa aktiivisuus-minimiin, jolloin lämpötilagradienttien tulisi olla laskussa. Globaalit lämpötila-havainnot kuitenkin näyttävät päinvastaista.

On kyllä sanomattakin selvää, että jos energia jatkuvasti kasvaa (lisääntyvien kasvihuonekaasujen spektrinen absorbtio), silloin se pyrkii kyllä vahvistamaan itse-itseään.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #22

Eli onko täysin väärin ajatella että tämä ns. oravanpyörä onkin koko ilmastonmuutoksen juoni...eikä ihmisen toimet?

Aurinko lämmittää ja saa oravanpyörän käynnistymään.

Onko niiden pakko toimia ns. samaan aikaan...eli ei poissulje teorian toimivuutta vaikka aktiivisuus onkin minimissä juuri nyt.

Vaikka aurinko käy nyt hitaammalla, niin voisiko ajatella että kun se kävi kovemmalla, niin se laukaisi jotain sellaista (jota ei tiede välttämättä vielä osaa selittää),joka saa tämän oravanpyörän vauhtiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #26

26. Mielestäni ei. Jos ilmastonmuutoksella juonitaan, se menee kategoriaan salaliittoteoriat, joihin on äärimmäisen vaikea uskoa. Salaliittoteorioita on ollut historian sivu ja yksikään niistä ei tiede-piireissä ole saanut kannatusta.

Toisaalta jos auringossa tapahtuisi jotakin poikkeavaa, se olisi havaittu jo aikoja sitten. Auringossa tapahtuvat ilmiöt eivät synny staattisesti, kuten sanoit, ne ovat dynaamisia. Jos auringossa jotakin poikkeavaa tapahtuu, se näkyisi välittömästi maassa n. 8:n minuutin viiveellä.

Auringon säteilyvoimakkuus, eli aurinkovakio pysyy keskimäärin vakiona, joka on suunnilleen 1368W/m^2. Viimeisimpien tutkimusten mukaan, auringon säteilyteho muuttuu vain n. 1W/m^2, jonka vaikutus maassa on tästäkin pienempi, joka vastaa n. 0.1°C muutosta. Auringon spektrijakaumassa tapahtuu myös muutoksia, mutta jos muutos olisi dramaattinen, se näkyisi jo väri-muutoksina (puut, kasvit jne).

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #28

No en varsinaisesti puhu "salaliitosta" tässä yhteydessä.

Puhun niinkin hurjasta kuin vaikkapa tieteentekijöiden virhetulkinnoista.

Vahvasti kärjistettynä:
Luultiinhan ennen maapalloa litteäksi ja se oli varmaa tietoaa sen ajan parhaiden tietäjien toimesta....kunnes tuli eräs aristoteles.
Jos mikä on varmaa, niin vielä ei maailma ole valmis eikä tiedemiehetkään ole ratkaisseet ihan kaikkea.

Tuo mainitsemasi oravanpyörä yhdessä auringon kanssa voisi hyvinkin olla selittävä tekijä.

Toisaalta tiedemiehet itsekin tunnustavat etteivät tunne aurinkoa kovinkaan hyvin...sekin voisi selittää monta asiaa jota ei vaan vielä tunneta.
Se että auringon tapahtumat tulevat tänne 8 minuutissa ei vielä takaa että sen aiheuttamat vaikutukset alkavat samassa ajassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

30. Virhetulkinnat ovat arkipäivää, niistä opitaan. On kuitenkin sanottava, että virhetulkinnat tulevat suhteellisen nopeasti julki.

Se on ihan totta, ettei maailma ole valmis, mutta sinne ollaan menossa lujaa vauhtia. Se näkyy yhteiskuntien voimakkaana teknis-tieteellisenä kehityksenä. Vaikka esim. A. Einstein kehitti suhteellisuusteorian jo yli 100 vuotta sitten, siitä kiistellään yhä, -vaikka se on jo monin tavoin todistettu oikeaksi.

No mitä aikaan tulee, sehän on suhteellinen käsite. Kun fotonit matkaavat auringosta maahan 8:ssa minuutissa, ne tulevat vain 8 minuuttia menneisyydestä. Mutta se aika, kuinka nopeasti fotonit, tai oikeastaan gammafotonit matkaavat auringon ytimestä sen pintaan, menee n. miljoona vuotta.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Pääseeköhän ne samaan tulokseen kuin tavankansalainen keväällä, jolloin aurinko alkaa enemmän lämmittämään.

Tai kenties tulevat tulokseen ettei Auringon säteily aiheuta sulamista, vaan ihminen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Se selviää vain ja ainoastaan spektrisen albedon antamista tuloksista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No sitä Etelämannerta tutkii muutkin kuin suomalaiset. Jäät siellä on mantereen päällä, siellä on merissä kaloja , joissa ei ole verta, ovat läpinäkyviäkin jne.

Jouni Peltoniemi

Koska lumen albedo vaihtelee aika paljon lumen ominaisuuksista riippuen, niin se albedo pitää mitata siellä missä tarvitaan. Vaikka lumi silmään näyttää vain valkealta, niin jo heti lähi-infrapunassa se muuttuu tummaksi, ja siinä on suuria eroja vaikka uuden ja vanhan lumen välillä. Etelämantereen lumi on yleensä paljon suomalaista kovempaa, eikä aina edes kengän jälkeä näy.

Jos ilmastonmuutos aiotaan vakavasti ottaa, niin nämä albedo- ja säteilymittaukset ovat se kaikkein tärkein osa, koska juuri säteily on se joka lämmittää ja jäähdyttää maata, ja siinä on paljon tuntematonta niin pinnan albedossa, erityisesti lumisilla alueilla, kuin pilvissä ja aerosoleissa. Kun satelliittien mittaustarkkuudet kaikesta hehkutuksesta huolimatta ovat siinä 10% tuntumassa, niin näitä kenttämittauksia tarvitsisi tuhatkertaa enemmän kuin nyt tehdään.

Mutta koska poliittisten ja taloudellisten voittojen kerääminen on paljon ilmastoa tärkeämpi asia, niin ilmastomiljardit laitetaan suurimmaksi osaksi vain epävarmuutta lietsovaan propagandaan, ja ne harvat albedo- ja säteilynkulkututkimukset tehdään pääosin kaukokartoituksen, tähtitieteen ja geodesian piirissä.

Jouni Peltoniemi
Tutkimuspäällikkö, avaruusgeodesia, Paikkatietokeskus FGI

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

23. Kiitos Jouni asiallisesta kommentista. Albedo - mittauksia todellakin tarvitaan ja nimeonmaan Antarktiksella.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä

Olen samaa mieltä, että noita albedo-mittauksia tarvitaan huomattavasti enemmän.
Harva tietää, miten paljon maailma muuttuu näkyvän valon ulkopuolisilla aallonpituuksilla.

Lehtipuiden lehdet ovat näkyvässä valossa suhteellisen tummia, mutta NIR-alueella kaikkea muuta.
Vesi on vastaavasti yllättävän tummaa. Linkistä voi hämästellä 1-2µm näkymiä.
https://ibb.co/N143WC4

Lumen emissiivisyys vaihtelee myös termisellä infrapunalla (7-13µm) välisellä alueella iän, rakenteen ja painuman mukaan. Eli vanhan jalanjäljen painuman pystyy erottamaan, vaikka uutta puuterilunta olisi satanut hitusen päälle, sen ollessa silmälle näkymätön.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

34. Kiitos koomentista ja valaisevasta tiedosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset