Hannu A. Sinivirta

CO2-sieppauksella ja vedellä energiaa ilmakehästä ja SMR-pienreaktoreita

  • Soletair-energiaa ilmasta
    Soletair-energiaa ilmasta
  • Soletair-periaate
    Soletair-periaate
  • SMR-pienreaktori
    SMR-pienreaktori

1. LUT:ssa (Lappeenranta University of Technology) ja VTT Technical Research Centre of Finland Ltd:n yhteistyönä on kehitteillä tulevaisuuden ratkaisuja energian tuottamiseksi. Nyt on käynnistynyt menetelmä, jossa ilmakehästä on mahdollista siepata hiilidioksidia ja tehdä siitä energiaa aurinkovoimalla.

”Polttoainetta syntyy kolmella kontilla ja aurinkovoimalalla. Muovipullossa on väritöntä nestettä kahteen osaan kerrostuneena. Alimmainen osa on silkkaa vettä, päällimmäinen on raakapolttoainetta, työnimeltään Soletair-raakaöljyä. Sen seuraava etappi on öljynjalostamo, ja tällä hetkellä tutkimuskäyttö. Kunhan tuotanto lähtee todella liikkeelle ja tavaraa tulee enemmän, oktaanit voi jalostaa kohdilleen. Sen jälkeen ilmasta tehty polttoaine voi pistää liikkeelle yhtä lailla autot kuin lentokoneet.

Polttoaineen tekemiseen ilmasta tarvitaan kolme merikontillista laitteistoja, sekä aurinkovoimala joka tuottaa koko prosessin vaatiman sähkön. Ensimmäisen kontin laitteisto erottaa vedyn tavallisesta vesijohtovedestä. Toisen laitteisto kaappaa ilmasta hiilidioksidia, ja kolmannen yhdistää aineet. Lappeenrannan koelaitos on maailman ensimmäinen yksikkö joka tekee koko prosessin samassa paikassa. Tarpeen mukaan kontteja voidaan toimittaa vaikka jäätikölle tai autiomaahan. 

-Tällä laitteistolla pystymme tekemään 70 litraa polttoainetta päivässä, Vainikka sanoo.”

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/f8f07509-a2c6-46ba-bd38-444edd20d0cd

https://soletair.fi/technical-specifications/

2. Toinen merkittävä hanke LUT:ssa on energiaa tuottava SMR- pienreaktori, joka soveltuisi hyvin kaupunkikohtaiseen energiajakeluun. SMR- reaktorin teho on luokkaa useista kymmenistä MW:sta satoihin MW:hin.

”Turvallisuus parempi

Matalamman tehon vuoksi pienten reaktoreiden turvallisuuden arvioidaan olevan huomattavasti paremman kuin nykyisissä suurissa reaktoreissa.

- Uskotaan, että tällainen pieni ja yksinkertainen reaktori ja sen ympärillä pieni yksinkertainen laitos voidaan tehdä taloudellisemmin ja turvallisemmin kuin iso laitos, jonka rakentaminen on osoittautunut hankalaksi, ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen kertoo”.

”Olettamus perustuu siihen, että pienen reaktorin ytimessä syntyvän lämmön kontrollointi on helpompaa kuin suuressa reaktorissa.

- Tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on reaktorin jäähdyttäminen häiriö- ja onnettomuustilanteessa. Isossa reaktorissa on isot tehot pienessä tilassa. Tämän vuoksi sieltä on vaikea saada lämpöä siirtymään pois ilman monimutkaisia ja kalliita turvallisuusjärjestelmiä.

Pienissä reaktoreissa lämmön siirto voidaan hoitaa yksinkertaisemmin passiivisin järjestelmin, joiden toimintaan ei tarvita esimerkiksi sähköllä toimivia pumppuja.

- Siellä on pieni lämpölähde isohkossa tilassa. Lämpö saadaan siirtymään luonnollisilla prosesseilla esimerkiksi seinän läpi sitä ympäröivään vesialtaaseen, jossa vesi voi toimia lopullisena lämpönieluna pitkiäkin aikoja, kertoo Hyvärinen”.

https://yle.fi/uutiset/3-10454234

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Mahtavaa! Käytännön tuloksia, no kokeiluasteella, mutta loistava osoitus opetusjärjestelmän ja lahjakkaiden yksilöiden kyvykkyydestä.

Toivottavasti "markkinat" ei hoida tätä. Älkää myykö patenttia fossiilisen energian tuottajille (1.-osa). Se pistettäisiin yhtä tarkaan kassakaappiin kuin Tiitisen lista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Kyllä vaan. Meillä Suomessa osaamista löytyy ja tuskin patentteja tullaan myymään fossiilisten energiatuottajien hyväksi, -jos ollaan jotakin opittu esim. Nokian tapauksessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuo on minulle sinänsä yllätys, että hiilidioksidin keskitetty kerääminen ilmakehästä on edes jotenkin kannattavaa. Ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä, että hiilidioksidia saa saa eroteltua ilmasta vaikkapa karbonaattiliuokseen, vaan että se ilmamassan siirtäminen ei vie kaikkea energiaa ja kannattavuutta, kun ilman CO2-pitoisuus on vain 0,4 promillea. Kun laitteet ovat konttikoossa, ei hiilidioksidi tule tuulella ja diffuusiolla keräimeen kuten peltoviljelyssä esimerkiksi.

Vaan sitten kun tuotantoa olisi tonneittain vuorokaudessa, sitä aurinkopaneelipinta-alaakin tarvittaisiin enemmän kuin kontin katolle mahtuu. Jonkinlainen kannattavuusraja varmaankin se, että "hehtaarisato" pitäisi olla parempi kuin rypsiöljyllä vuotta kohti.

Mielikuvitusta kiehtova ajatus toki esimerkiksi täysin itsenäinen tankkausasema, joka siis itse tuottaa polttoaineensa.

Pienreaktori olisi toki tasaisempi energianlähde polttoainetuotantoonkin kuin auringonvalo maanpinnalla. Tässä kuten toki aurinkopaneelisähkössäkin olisi sitten liikennepolttoaineen kannalta kilpailutilanne sähköautojen akkujen lataamisen kanssa. Helpostikin se akkuvaihtoehto perii voiton.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

3. Katsotaan nyt miten kehitys kehittyy ja kuinka kannattavaa se on. Joka tapauksessa Soletair -prosessilla voidaan tuottaa polttoainetta ilmalla (sis. CO2) ja vedellä missä tahansa paikallisesti.

Minkälaisiin määriin ja minkälaisilla hyötysuhteilla polttoainetta tullaan valmistamaan, sehän on vain ajan kysymys. Tämänkaltaiset hankkeet ovat tulevaisuutta.

Toisaalta tuo 400ppm CO2:ta ilmakehässä vastaa 5.64 x 10^15 CO2-molekyyliä / cm3 ilmamassasta, se on melkoinen määrä.

Näissä projekteissa lienee avainsana: modulaarisuus.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Hienoa ,tämä on sitä mitä Suomi tarvitsee selviytyäkseen tulevaisuudessa. Tästä vaan tekemään uutta Nokiaa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Eipä vahingossakaan kerrota paljonko laitteistoon on investoitu pelkkänä rautana. Jos nyt vaikka unohdettaisin henkilöstökulut kokonaan.
No jotain voi päätellä siitä, että on 1500 neliötä aurinkopaneeleja, 827 kappaletta.

Melkoisen energia syöppö prosessi, se on varma.

Ei tältä pallolta löydy yhtäkään yritystä, joka tuohon lähtisi voitot mielessä.
Eli siis verovaroilla, jos silläkään. Saattaa tulla stoppi ennen sitä. Sinne se jää raunioitumaan LUT:n takapihalle.

Minustakin olisi mukava tutkia kaikenlaista toisten rahoilla. Mitään uutta ja ihmeellistä tuossa ei kuitenkaan ole.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

1500 neliöltä voisi saada kesällä esimerkiksi 2000 kWh sähköä päivässä. 70 litrasta polttoainetta sitten saisi talvella 700 kWh takaisin.
Ei tuo nyt mikään aivan susihuono hyötysuhde ole kasveihin verrattuna, mutta hinta on kyllä aivan eri planeetalta.
Sähköä käytetään ilmeisesti eniten prosessin lämmöntuottoon, jossa hommassa joku fresnel-linssi tai peiliviritys saattaisi olla halvempi ja tehokkaampi kuin aurinkosähköpaneeli. Voihan se olla, että pyörittävät sähköllä lämpöpumppuja tai sähkö menee vedyn tekemiseen. En tiedä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ai, 1500 neliömetriä? Ei sitä sitten kontin katolle saa pystytettyä. Sellainen reilu omakotitontti menee niiden alle.

Tämä pitänee nähdä näyttönä siitä, että se on mahdollista. Kannattavuus on sitten vähän eri kysymys. Joku spesiaalilokero tulisi ensin löytää, jossa kalliskin ratkaisu antaisi etulyöntiä. Sitten jos päästäisiin suuriin sarjoihin, hinta halpenisi.

Esimerkiksi kesälämmön siirto talvilämmöksi olisi tuolla mahdollista toteuttaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Hyvä esimerkki siitä, miten lupaavatkaan uudet teknologiat eivät ehdi mukaan auttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kiire on niin kova. Mutta on tämä nyt vuosikymmeniä ”ihan kohta, ovat nurkan takana tulossa” - tasolla vatuloineita teknologioita, eli fuusiovoimalaa ja toriumreaktoria yms. uskottavampi juttu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. En nyt valitettavasti oikein ymmärrä, missä kontekstissa liikut?

Nämä ks. projektit ovat pilottihankkeita, joita ollaan käynnistetty ja osin ne jo toimivat käytännössä.

Ei LUT:ssa eikä liioin VTT:llä tehdä tutkimusta sen vuoksi, että asiaan syvälle perehtymättömät voisi antaa oikeastaan minkäänlaisia lausuntoja, kun niistä ei ole käytännön kokemusta.

Mielipiteitä voi toki antaa, mutta mielellään asiantuntevia ja rakentavia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jos LUT:ssa ollaan nyt tuon kanssa pilottitasolla, on siitä varmasti hyvin pitkä matka teolliseen mittakaavan skaalattuihin ratkaisuihin, ainakin vuosikymmen, toistakin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Todennäköisesti menee toistakymmentä vuotta, mutta aika näyttää.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

En miellä tätä oikein tutkimukseksi, koska prosessissa ei ole mitään uutta, vain vanhojen hallittujen prosessien yhdistäminen.

Suurin ongelma on kannattavuus ja sitä ei tule edes lähi aika korjaamaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #36

36. Olen sen jo lukenut, eli mitä siitä?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #37

"Maallikon korvaan raakaöljyn valmistaminen ilmasta ja vedestä kuulostaa mullistavalta, mutta Soletairin teknologiassa ei varsinaisesti ole mitään uutta."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. Varsinaisesti ei, kun ajatellaan asiantuntijoita. Tuskin tavallinen kadun tallaaja siitä juurikaan ymmärtää, jos tehtäisiin katugalluppi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Soletair- hankkeesta ja sen hyötysuhteista ym. voi halutessaan tiedustella LUT:n aurinkotalousprofessori Christian Breyeriltä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Eihän näitä laitteita tarvita kuin 200 000 kappaletta jotta diesel ja bensiini saadaan korvattua kokonaan, tässä maassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

11. Onhan se tietysti periaatteellinenkin vastustaminen kannanotto, mutta sehän ei vie kehitystä eteenpäin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mikä ihmeen vastustaminen, äkkiä laskettuna toi pitää aika liki paikkansa, viime vuonna bensaa ja dieseliä myytin ~5miljardia litraa yhteensä. Periaatteesta mulla ei ole mitään väliä mitä nestettä tankkaan kunhan se toimii, sitä saa sopivaan hintaan ja läheltä. Nyt lähin kaasuntankkausasema on liian kaukana ja suunnassa johon on harvaan mitään asiaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

30. Ehkä ymmärsin kantasi vähän eri tavalla, mutta kysymys on ennen kaikkea siitä, miten uusia innovaatioita synnytetään, eli kuinka ja mistä tässä tapauksessa polttoainetta voidaan kerätä ja hyödyntää. Maailma kun ei oikein elä ja menesty pelkästään konventionaalisilla ja jopa vanhentuneilla menetelmillä ja teknologioilla.

Kysymys on myös siitä, miten kehitykseen ylipäätään suhtaudutaan silloin, kun keskustellaan pilottihankkeista, joilla voi olla tulevaisuudessa valtava potentiaali.

Ei tulevaisuuden energiaa tutkivat professorit tee työtään siksi, ettei uusille energiaa tuottaville metodeille syntyisi sellaisia markkinoita, joista ei kenellekään olisi mitään hyötyä.

Tuo laskemasi 200 000 laitosta riippuu ihan siitä, minkälaiseksi innovaatiot tulevat kehittymään ja mitä osaa ne tulevat näyttelemään tulevaisuuden polttoainejakelussa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt kun lueskelin linkkejä vähän tarkemmin, niin siellä todetaan hiilidioksidia pystyttävän tuottamaan 3800 g/vrk. Toisaalta lehtiartikkelissa sanotaan päivätuoton polttonestettä olevan 70 l. Tässähän on selvä ristiriita, koska tuosta hiilidioksidimäärästä saataisiin vain parin kilon luokkaa hiilivetypolttoainetta. Onkohan kontit mitoituksilaan erilaisia, jolloin hiilidioksidivarastosta voitaisiin valmistaan kuukauden keräämisen jälkeen tuo polttoainemäärä yhdessä päivässä?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Viittaisi siihen, että kannattaa antaa kasvien hoitaa sieppaaminen - ne ovat sitä pitkään harjoitelleet ja hoitavat työnsä halvalla. Sitten tekee niistä pyrolyysiöljyä kontissa tarpeen mukaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

15 ja 17. Konttejahan voi mitoittaa periaatteessa miten haluaa, tuskin siitä mitään esteitä syntyy. Tämähän ei myöskään estä kasvikuntaa tekemästä omaa osuuttaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”Viittaisi siihen, että kannattaa antaa kasvien hoitaa sieppaaminen”

Tämä johtaisi bioenergian kestävyysongelmaan kun mittakaavaa skaalataan ylöspäin. Hiilidioksidin sieppareita voidaan rakentaa teollisuus- tai muille vastaaville alueille, joiden luontoarvot on jo menetetty.

LUTissa on arvioitu, että suuressa mittakaavassa ilmakehästä siepatun hiilidioksidin hinnaksi tulee 50 euroa per tonni ja koko polttoaineprosessi muuttuu kannattavaksi raakaöljyn hinnan noustessa tasolle 120 USD/tynnyri.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ja jostain ihmeen syystä kommentista jäi pois sähkön hinta.

Tutkimusryhmä arvioi, että Soletairin raakaöljy maksaisi noin 140 dollaria tynnyriltä vuosien 2030–2040 välillä, jos prosessissa käytetyn sähkön hinta olisi 25 euroa megawattitunnilta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuuli- ja aurinkosähkö hyvällä paikalla maksaa nyt 30 e/MWh, se voi hyvinkin olla alle 25 e 10-20 vuoden kuluttua.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #22

Anna heti sen sähkönmyyjän nimi, joka myy sillä hinnalla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Keskinen ostaa tietysti sähkönsä vähittäismyyjältä. Suurkäyttäjät tekevät suorahankintasopimuksia tähän tyyliin:

https://yle.fi/uutiset/3-10397696

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #26

Olisit voinut paremmankin vastauksen keksiä, kuten että tuottaa sähkön omilla investoinneillaan.

Jos tuon Soletairin 2,5 milj € projektin rautaan menisi vaikkapa 15%, niin kuoletusaika olisi 9 vuotta, oletuksella että laitos toimisi vuoden jokaisena päiväna 100%. Prosessia ei pysty varmasti parantamaan kovin paljon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Projektien bid-hinnat sisältävät energian tuottajan katteen. Ei Googlekaan investoi tuulivoimaan vaan tekee energian hankintasopimuksen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Luulisi kestävyysongelman tulevan vastaan teollisuusalueilla. Niitä on nimittäin Suomessa selvästi vähemmän kuin viljelymaata, metsiä ja soita.
Suomen biomassan sitoman hiilen määrä on mitattu tilanteessa, jossa suurin osa näreiköistä on täysin oman onnensa varassa - mitä nyt ilmakuvia kerran 20 vuodessa vähän netistä tähyillään.
Jos oikeasti alettaisiin maksimoida kasvua vastaavilla sijoituksilla (sijoitetaan 50 euroa yhden kuution lisäkasvuun), olisi kasvu jotain aivan muuta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"... koko polttoaineprosessi muuttuu kannattavaksi raakaöljyn hinnan noustessa tasolle 120 USD/tynnyri."
En löytänyt täsmällistä faktaa etanolin kannattavuudelle ajoneuvopolttoaineena (suhteessa öljyn hintaan), mutta USA:ssa etanolia kuitenkin aloitettiin lisätä bensiiniin jo paljon alhaisempien raakaöljyn hintojen aikaan. Tarkoittanee sitä, että jos bio/jäte/etanoli tulee aiemmin (=alemmalla raakaöljyn hinnalla) kannattavaksi, tämä LUT:in prosessin kilpailukykyisyys siirtyy kauemmaksi tulevaisuuteen. Ei sillä, etteikö hiilidioksidista saisi valmistettua alkoholia, varsinkin metanolia.

Tuo 120 $ on näköjään ollut varsin vähän käytössä raakaöljyn hintana, yleensä on hinta ollut alempi. Ehkä hiiliverolla sen saa nostettua yli rajan?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Bio/jäte/maissietanolin ongelma on raaka-aineen riittävyys (maailmanlaajuisesti) sekä kilpailu ruoantuotannon kanssa.

Raakaäljyn hinnassa voi ottaa myös näkökulman, että se on edullista ainoastaan sen takia, että öljyn aiheuttamat haitat maksaa joku muu kuin öljyn tuottaja. LUT:n prosessin tekee mielenkiintoiseksi se, että se on skaalautuva ja hiilineutraali. Vaikka kannattavuusraja on vielä melko kaukana, se ei kuitenkaan ole täysin utopistinen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #25

Tuolla ylempänä jo viittasin yhteen rajaan: jos pelto (=korjattavissa oleva maapinta) tuottaa enemmän biopolttoainetta vuodessa kuin vastaavan pinta-alan aurinkokennot + LUT:in prosessi, niin edellinen voittaa.
Nimittäin ei niitä teollisuustilojenkaan kattoja ja ulkoseiniä ole loupttomasti paneloitavissa.
Etanolia ja varsinkin metanolia saa "vaikka mistä". Maissi nyt vain on ollut jotenkin tyrkyllä, kun viljelymenetelmä oli valmiiksi hioutunut.

Merien pinta on vielä kokonaan käyttämättä jne.

Sikseen kun on nyt varsin yleisesti hyväksytty biokomponentilla seostetut auton polttoaineet, niin vaikkei se etanoli riittäisi kuin 10% koko tarpeesta, tämäkin voi riittää tuohon Soletairin läpilyönnin viivästymiseen.

Tilanne toki pinta-alatarpeen osalta muuttuu, jos ydinsähköä otetaan käyttöön.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

29. Mielestäni voisi enemmän keskittyä itse Soletairin ja LUT -prosessin mahdollisuuksiin, kuin analysoida mitkä ovat sen mahdollisia voittajia.

Peltopinta-ala ja aurinkokennot + LUT:n prosessi eivät pois-sulje toisiaan. Sitä mukaa kun peltopinta-ala vähenee infran muuttuessa, Soletair + LUT-prosessi astuu kuvaan.

Oleellistahan on tuottaa modulaarista polttoainetta siellä missä on aurinkoa, ilmakehää, CO2:ta ja vettä, se riittää.

Periaatteessa kontteja voi käyttää missä tahansa planeettaa, antarktikselta pohjoisnavalle.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #29

" jos pelto (=korjattavissa oleva maapinta) tuottaa enemmän biopolttoainetta vuodessa kuin vastaavan pinta-alan aurinkokennot + LUT:in prosessi, niin edellinen voittaa."

Tämän vertailun LUT voittaa kyllä. Aurinkosähkökenno kerää maapinta-alaa kohden 100-200 -kertaisen määrän energiaa biomassan kasvatukseen verrattuna. Lisäksi energiasta polttoaineeksi -hyötysuhde on parempi LUT:n prosessissa kuin jos primäärienergiana on biomassa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Ensimmäinen kaupallinen SMR-voimala on juuri saatu valmiiksi Kiinassa. Sen rakentaminen aloitettiin viisi vuotta sitten. Kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa huhtikuun loppuun mennessä. Kun sarjatuotanto pääsee kunnolla vauhtiin, rakennusaika lyhenee pariin-kolmeen vuoteen."

https://www.helen.fi/yritys/vastuullisuus/ajankoht...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"Tällä laitteistolla pystymme tekemään 70 litraa polttoainetta päivässä, Vainikka sanoo.”

Edelleen kumarran syvään! Jo se, että se on toteen näytetysti mahdollista, saa minut innostumaan. 1.vaiheen 1.projekti osoittaa, että se on mahdollista. Jatkoprojektien tehtävä on osoittaa, että se on mahdollista, kannattavasti.

Jos jonnekin myytte, myykää kiinalaisille -mutta älkää myykö halvalla!
Jos kiinalaiset monistaa homman, mitä tapahtuu maailman kaikkeudelle?

Kiinalaiset ei unohda. Just niiden kanssa, jos haluaa pelastaa maailman, kannattaisi hämmentää systeemejä. Jos on nuori, ehtii nähdä, mihin kiinalaisten kanssa yhteistyö johtaa. Se on, 50-vuotta, olematon aika, jos lähtee kiinalaisten kanssa, johonkin.

Toki siinä saattaa käydä hassusti, sanoisi ehkä Paloheimo.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset