Hannu A. Sinivirta

Fundamentalismia ilmastosta - henkilökohtainen näkemys

  • Fundamentalismia ilmastosta - henkilökohtainen näkemys
  • Fundamentalismia ilmastosta - henkilökohtainen näkemys

Blogi keskittyy lyhyesti fundamentteihin, jotka selittävät ilmastossa olevia muutoksia matemaattista analyysia hyväksi käyttäen, lyhyellä ja pitkällä aika-välillä. Olen katsonut vapaudekseni ilmaista näitä muutoksia yleisellä tasolla, puuttumatta yksityiskohtiin. Yksityiskohdat ovat luonnollisesti myös laskettavissa.

Perusväittämäni on, että ilmastossa tapahtuu luonnollisia eli astronomisia muutoksia, jotka tapahtuvat pitkällä aika-välillä ja antropogeenisia eli ihmislajin toiminnan aiheuttamia lyhyellä aika-välillä tapahtuvia muutoksia.

Luonnolliset muutokset ovat kertaluokkaa > 1 x 10^3 vuotta, aina 1 x 10^8 vuotta. Nämä syklit toistuvat keskimäärin hyvin hitaasti.

Antropogeneeniset muutokset keskitän 1 x 10^2 - 3 x10^2 väliselle ajan-jaksolle, joka voidaan katsoa olevan teollisen kehityksen nousukausi vuodesta 1750 vuoteen 2018, jossa muutokset ovat tapahtuneet suhteellisen nopeasti.

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että atropogeenisten ja luonnollisten muutosten keksinäisellä suhteella voidaan ilmaista tapahtumia suhteessa aikaan. Aika on siis sama molemmissa tapauksissa, kun havaitsija sijaitsee maassa ja tarkkailee muutoksia. Eli liike havaitaan niin, kuin sen normaalisti havaitsemme joko tasaisena tai kiihtyvänä liikkeenä, jolla on havaittava nopeus.

Kun integroimme kaikki luonnolliset muutokset suhteessa aikaan, saamme:

∫ ∂ L / t = luonnollisten muutosten integrointi suhteessa aikaan

Kun integroimme kaikki antropogeeniset muutokset suhteessa aikaan, saamme:

∫ ∂ A / t = antropogeenisten muutosten integrointi suhteessa aikaan

Yhdistämme muutokset suhteessa toisiinsa:

( ∫ ∂ A / t ) / ( ∫ ∂ L / t ) >> 1

Miksi yhtälö antaa arvon >>1?

∫ ∂ A / t = 1 x 10^2 - 3 x 10^3 eli n. 200 - 300 vuoden aikana tapahtuneet antropogeeniset muutokset ja

∫ ∂ L / t = 1 x 10^3 - 1 x10^8  eli n. 10 000 - 100 000 000 vuoden aikana tapahtuneet luonnolliset muutokset.

Eli jos mittaamme esim. lämpötilaa, joka on muuttunut 10 000 - 100 000 000 vuoden aikana, kulmanopeus on äärimmäisen hidas, eli emme periaatteessa kykene sitä havaitsemaan, ellemme odota ks. aika-jaksoa.

Jos mittaamme lämpötilaa, joka muuttuu 200 - 300 vuoden aikana, sen kulmanopeus on jo havaittavissa. Eli se mikä on tapahtunut em. ajan-jaksona, on antropogeenista muutosta, sillä kuten edellä, luonnollisen muutoksen kulmanopeutta ei kyetä tässä ajassa havaitsemaan.

( > 10 000 - 100 000 000v)

Voiko luonnollinen muutos olla < 10 000 vuotta?

Mielestäni voi, mutta silloinkin muutoksen vaihteluväli käsitykseni mukaan pysyy keskimäärin vakiona suhteellisen pitkällä aika-välillä, kun taas antropogeeninen muutos näkyy kasvavana muutoksena:

( ∫ ∂ A / t ) / ( ∫ ∂ L / t ) >> 1

Voidaan sanoa, että kulmakertoimet poikkeavat ajallisesti, jossa antropogeeninen kulmakerroin on suurempi ja jatkuva, kun taas luonnollinen kulmakerroin on pienempi ja pysyy keskimäärin vakiona.

Lyhyesti. Antropogeeninen muutos dominoi ilmastoa, mikä on vaikuttamista kasvihuoneilmiön voimistumiseen tässä ajassa. Kuinka paljon, se on vain ajan kysymys. Uskoisin, että vaikutus on sellainen, että sen korjaaminen on mahdollista muutamien sukupolvien aikana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu. Voipi ola, että kommentit jäävät vähiin. Minun blogissani, jossa oli mahdollisimman yksinkertaisia yhtälöitä, sai osittain nuivan vastaanoton syystä, että meni liian vaikeaksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tai sitten asia on niin, että keskustelun pystyy tehokkaimmin lopettamaan sillä, että ottaa hiukan etäisyyttä yksityiskohtiin ja näkee metsän puilta niin kuin tässä blogissa on tehty.

Muuten vaikutelmani on, että huomattava (ei välttämättä suurin) osa yhteiskunnallisesta keskustelusta perustuu ohipuhumiseen ja väärinkäsityksiin ja jos joku yrittää selkeyttää puheena olevaa asiaa, häntä pidetään tosikkomaisena ilonpilaajana.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Minusta blogisi oli hyvä, odotan yhä viimeisiä vastauksia opponenteiltasi. Hannun blogi myös mielenkiintoinen mutta edellyttää tietysti differentiaalilaskennan lukiotietoja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Sen verran vaikea teema on, että kommentit saattaa jäädä vähiin. Monesti näin käy, kun vaikeita asioita on vielä vaikeampi kertoa niin, että ne ymmärrettäisiin oikein.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kaikkein vaikein tilanne on käsillä silloin kun kommentoijat kuvittelevat ymmärtävänsä, vaikkeivat oikeasti ymmärräkään. Tällaista tapahtuu erityisesti silloin kun jotain teoriaa selitetään termeillä, joilla on kyseisessä teoriassa jokin tietty ja määritelty merkitys, mutta joita käytetään arkipuheessa eri merkityksessä. Vaikka määritelmä esitettäisiin, sitä ei oteta huomioon, vaan jatketaan ohipuhumista.

Tai ehkä tuo on vasta toiseksi vaikein tilanne. Vaikein on se, jossa noiden erityiskäsitteiden käyttämisestä vaaditaan luopumaan, koska ne ovat "vanhanaikaisia" ja maailma on muuttunut. Silloin tulee sellainen olo kuin yrittäisi opettaa matematiikkaa ilman, että on lupa käyttää termejä kuten "plus", "miinus" "on yhtäkuin" jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näinkin voi käydä. Onneksi matematiikka on kuitenkin periaatteessa ikuista, sillä voi monesti ilmaista asioita, joita sanallisesti on lähes mahdotonta ilmaista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nythän näitä asioita ymmärretään niin, että kun kylmenee onkin jääkausi tulossa, kuten Amerikassa uskottiin vielä 1970-luvulla.

Tai kun lämpenee, se on ihmisperäistä.

Kuuluisa ilmastotutkija, joka oli USA:ssa 7 presidentin neuvonantaja ilmastokysymyksissä, käänsi kelkkansa hiilidioksidin suhteen, kun hän vielä 1970-luvulla tosissaan uskoi lisääntyvän hiilidioksidin vievän maapallon jääkauteen. Sittemmin hän totesi olevansa väärässä ja käänsi kelkkansa. Hänen kuuluisia ilmaisujaan oli, että pitää pelotella ihmiset kuoliaaksi atropogeenisen lämpenemisen vuoksi (scare people to death for causing anthropogenic warming).

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Stephen_Schneider

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Lämpötilan mittaaminen on erittäin haastavaa, vaikka voimme jokainen katsoa päivän lämpötilan ikkunan pielestä. Siinäpä se juuri meneekin harhaan. Kuvitellaan, että mittarin antama lukema on oikea ja mikä vielä pahinta, että se sama lämpötila on naapurillakin. Mutta kun ei ole.

Parhaat lämpötila-anturit kykenevät juuri juuri samaan mittaustarkkuuteen kuin mitä arvuuteltu lämpötilan nousu on esiteolliselta ajalta tähän päivään.

Lämpötila on fysikaalisena suurenakin vielä varsin tuntematon. Käytetäänhän siitä jopa kolmea eri yksikköä, celsius, kelvin ja fahrenheit. Kaikille on omat määritelmänsä, jotka on ihmisen keksimiä, ilman sen suurempaa tiedettä.

Nyt sitten väitetään kiven kovaan, että globaali lämpötila on tiedossa ja jopa tiedetään mikä sen pitäisi olla. Ihminen on viisaudessaan täydellinen idiootti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Kyllähän niitä takinkääntäjiäkin löytyy.

Mielestäni antropogeeniset muutokset voidaan havaita tässä ajassa, mutta tuskin sentään sellaisina, että vaikutus olisi viilentävä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

1970-luvulla kun ilmasto viileni, oletettiin luonnollisten aerosolien aiheuttavan viilenemisen.

Ja kun tiedettiin ihmiskunnan aiheuttavan myös aerosolien lisäystä ilmakehään, jonka oletettiin monikymmenkertaistuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Tästä syystä jääkausihälytys oli päällä.

Hiilidioksidilla oletettiin olevan vain pieni lämmittävä vaikutus.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin ei tullut mieleen sitä, että ihmiset eivät olisi fiksumpia nyt kun on enemmän dataa?

Ilmasto lämpenee ihmisen toiminan seurauksena, ja siitä on tutkimusta mistä nähdään puolet maailman eliöstöstä tuhoutuneen 20000v aikavälillä. Ihminen on jo ajanut ekosysteemit ahtaalle ja saa päästettyä samat kaasut 400v aikana. Ei siis tiedä 50% sijasta vaikka 90%, ihmiset joukossa mukana.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #24

Ekologia ei kerrosillai,että olisi vain tuhoa,paremminkin ekologia kertoo,että tulee muutos,koska lajeja voi olla luonnossa jopa 200milj,suurin arvio kait on maailmalla,tuho voi tulla sillai että pallo palaa,tähdet elävät keskimäärin 10miljardia vuotta Pietarikin sano,että pallo palaa.

Raimo Karppinen

Mittaamme lämpötilaa …

Tämä on seikka, joka kaikkein eniten ihmettelen.
Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen puolesta puhujat antavat ymmärtää, että näin yksinkertaista se on. Mitataan lämpötilaa puulustoilla, lämpömittareilla ja maata kiertävillä satelliiteilla.

Eräässä toisessa blogissa kävi selväksi, että mitatun tuloksen analysointiin ei sovellu yksi matemaattinen kaava vaan siihen tarvitaan supertietokone, johon on jollain ihmeellisellä tavalla osattu laittaa täydelliset algoritmit tulostamaan maapallon keskilämpötila valitulle aikasarjalle.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Emme nyt ehkä ihan täysin ymmärrä toisiamme. En mitään tuollaista sanonut tai ainakaan ollut tarkoituksena sanoa. Voihan pelkästään mittauksilla tehdä analysointia ja kaikki ilmastomallien ominaisuudetkin ja niiden käyttämä fysiikka ja parametrisaatiot pohjautuvat mittauksiin ja analysointeihin. Pelkillä mittauksilla ei voida kuitenkaan arvioida tulevaisuutta. Jos määritetään mittausten perusteella miten mikäkin tekijä vaikuttaa mihinkin muuttujaan, voidaan tehdä arvioita tulevaisuudesta. Mutta tämähän nimenomaan onkin sitten ilmastomalli.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen
Raimo Karppinen

Tämä on minulle vaikea niellä:
"Pelkillä mittauksilla ei voida arvioida tulevaisuutta"
Uskon tunnustukset kuuluvat mytologiaan.
Miten voi olla, että aikamme suurimmaksi väitetty uhkakuva perustuu arvioon ja analysointiin?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Ehkä tämä auttaa ymmärtämisessä.

Itse asiassa ei ole muita keinoja olemassa kuin ensin luoda teorioita ja pyrkiä käyttämään niitä mittausmetodeja, jotka olemme kehittäneet. Kun olemme saaneet kootuksi riittävän kattavan mittausaineiston, niistä voimme tehdä yhteenvedon ja vahvistaa teoreettisia päätelmiä.

Jos haluamme ennustaa, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, teorioista ja mitatuista arvoista voimme tehdä todennäköisyysparametreja tietokoneajoja varten, erilaisille skenaarioille.

Skenaarioiden haarukointi muodostuu optimaalisimman ja pahimman skenaarion välille, riippuen todennäköisyysparametreista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

7. Miten sitten kyetään määrittelemään luonnolliset lämpötilamuutoset, jotka ovat > 10 000 - 100 000 000 aika-välillä, se on täysin mahdotonta.

Kyllä lämpötilamittaus on mahdollista suorittaa tässä ajassa suhteellisen helposti, kun kalibrointi-jälki on riittävä ja korjauskertoimet mukana lukemissa. Globaali lämpötila saadaan samoilla periaatteilla.

Se mikä on keskimääräinen globaali lämpötila, se saadaan käyttämällä samaa metodia hyväksi käyttäen, eli on oltava yksi yhtenäinen kalibroitava globaali mittausmetodi. Tällöin saadaan lukemia, jotka ovat vertailukelpoisia.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Näinhän sitä kuvitellaan olevan, mutta se yhtenäinen kabroimaton metodi on aivan liian epätarkka globaalin lämpötilan mittaamiseen (lue energia sisällön laskemisen).

Fyysikkona ymmärrät mistä on kysymys. Mittalaitteet on vain kaikki ihmisen tekeleitä, ja usko niihin on liian kova, typeryyden huipentuma.

Raimo Karppinen

Antero Ollilan blogista lainattu teksti.
Kirjoittaja Anton Laakso:
"Ilmastomallissa ilmakehä on jaettu esimerkiksi >192x96 hilapisteeseen. Jokaisessa pisteessä lasketaan (ilmastomallista riippuen) virtaukset, perusilmastomuuttujat (lämpötila, koskeus, aineet(kemia, mikrofysiikka)), säteily (auringon lyhytaaltoinen + lämpö), pilvet, pienhiukkaset, maanpinnalla pinnan ominaisuudet (pinnan tyyppi, kasvillisuus, jäätiköt) jne sekä niiden keskinäinen vuorovaikutus.
Meri ja sen oleelliset ominaisuudet on mallinnettu vastaasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmastomallit sisältävät satoja tuhansia rivejä koodia. Mallin ajamiseen(/ilmaston simulointiin) tarvitaan supertietokone ja siltikin (ilmastomallista ja resurseista riippuen) sillä menee pari viikkoa simuloida ilmastoa tämän vuosisadan loppuun (nykyhetki -> vuosi 2100). Puhutaan siis hieman eritason laskuista kuin yhdestä yhtälöstä. Tämä myös tarkoittaa sitä, ettei kukaan yksittäinen ihminen pysty luomaan tällaista mallia tai edes olemaan kokonaisen ilmastomallin asiantuntija."

Arvostan pyrkimystäsi saada ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen perusteita meille tavan tallaajille selkeämmiksi.
Keskusteleva tapasi ilmaista asioita ansaitsee kiitoksen vielä erikseen.
Ymmärtänet kuitenkin miksi jotkut meistä on todella hämillään tästä kaikesta.

Ja kaikkein vähiten asiassa auttaa nämä hohhoijaa kommentit.
Uskotko kasvihuoneilmiöön.
Onko todella niin, että tämän mittaluokan asia on uskosta kiinni?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

15. Kiitos itsellesi. Ei meistä kukaan ole tavallinen, kyllä meistä jokainen on ainutlaatuinen. Itsekin olen välillä todella hämmentynyt, se on vaan inhimillistä.

Ei tässä ole mitään syytä olettaa, että olisimme menossa kohti katastrofia, päinvastoin. Tulevaisuuden tutkijat ennakoivat, että olemme menossa parempaan suuntaan. Yhteiskunnat vain muuttuvat, näin on käynyt kautta historian.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Vimeisimmän jääkauden lopussa verrattain lyhyessä ajassa tapahtunut lämpeneminen oli kyllä melkoisen mittava, vaikka antropogeeninen vaikutus oli nolla. Eli kyllä niitä havaittavia kulmakertoimia ajassa on ennenkin ollut, jos olisi ollut vain mittaajat mittareineen ja taltioineen paikalla. Tai olihan niitä mittaajia, mutta mittareita tai taltioita ei ollut. Puhuttu perimäkin noilta mullistusten ajoilta sekoittunut ja muuttunut uskomusten myllyissä. Ja sama myllytys tuntuu vain jatkuvan hiilidioksidin osalta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Nyt olisi mielestäni oleellista fokusoitua ja ymmärtää se perusajatus (blogin teema), kuinka paljon antropogeeniset ja luonnolliset eli astronomiset muutosvauhdit vaikuttavat nyt. Keskinäiset muutosvauhdit ovat oleellisia, eivät niinkään absoluuttiset kulmakertoimet. Siinähän differentiaaleissa on lyhykäisyydessään kysymys.

Nykyhetkessä emme yksinkertaisesti kykene havaitsemaan luonnollisia eli astronomisia muutoksia, niiden äärimmäisen hitaiden vaikutusten vuoksi. Muutosvauhti ajassa nyt on käytännössä lähellä nollaa.

Antropogeeniset muutokset me kykenemme havaitsemaan kohtuullisen hyvin siinä mittaus-historiassa, joka on ollut mahdollista. Nämä muutokset ovat ihmisen aikaansaamia, niihin kykenemme vaikuttamaan.

Jos puhutaan ilmakehän globaalista CO2-pitoisuudesta, siinä vaikuttaa sekä antropogeeniset, että luonnolliset eli astronomiset muutokset. Keskinäinen muutosvauhti pätee myös CO2-pitoisuuksina.

Jossakin yhteydessä olen maininnut, että ihminen on suoltanut n. 100 kertaisen määrän CO2:ta ilmakehään kuin kaikki tulivuoret yhteensä siinä mittaus-historiassa, joka on ollut mahdollista suorittaa. Olisi luonnotonta ajatella, etteikö tällä CO2-lisäyksellä olisi mitään merkitystä globaaliin lämpötilaan. Tähän on mahdollista vaikuttaa uusilla teknologioilla. CO2:n sieppaus ilmakehästä ja sen tuotteistaminen, sekä merien ja järvien liiallisen rehevöitymisen ehkäisy jne.

Muista ilmakehässä vaikuttavista kasvihuonekaasuista ovat mm. H2O, -CH4, -otsoni, -N2O, -CFC:t ja HCFC:t, -HFC:t, -PFC:t ja SF6, halonit esim. CF3Br jne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Pitäisi oikeasti alkaa metsittämään aavikoita ja vettä aurinkoenergialla sinne. Länsi-Saharasta voisi aloittaa, se kun suunnilleen ei kenenkään joutomaata veden vierellä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

-auringon säteilytehon hidas kasvu (oli -30% nykyisestä kun maa syntyi)
-milankovitchin jaksot https://en.wikipedia.org/wiki/Milankovitch_cycles
-auringon aktiivisuuden nopea väreily https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus
-vuoden ajat maan kiertäessä aurinkoa

... ovat ennustettavia syklejä, ja samoin on ymmärrettävissä äärimmäisen mekritykselliseksi maapallon vesimäärä. Vesi sulaneena imee lämpöenergian ja siinä on valtava lämpökerroin, jäässä heijastaa pois. Se on siis helposti itseään ruokkiva mekanismi kumpaakin suuntaan.

Sitten siellä ilmakehässä on hiilidioksidin ja pölyn pitoisuus. Pöly ja muu hiukkanen viilentää, hiilidioksidi lämmittää kasvihuone efektillä.

Hiilidioksidia (ja pölyä) päästelee ihminen mutta myös tulivuoret ja maahan iskeytyvät meteoriitit, ja aika ajoin tapahtuva laattatektoninen mullistus.

Ihminen päästää hiilidioksidia noin 50x nopeudella PETM:n nähden: https://en.wikipedia.org/wiki/Paleocene%E2%80%93Eo...

Eli siinä puhutaan 20000v aikana tapahtuneesta sukupuuttoaallosta, ihminen saa tehtyä saman 400v aikana tällaisella päästötasolla.

Sekin on huomioitavaa, että yksi ihmiselämä on vähän liian lyhyt koko prosessin havainnoitsemiseen itse. Eihän sitä Länsi-Rooman hajoamistakaan ihmiset oman elämänsä aikana päässeet havainnoimaan, se oli hidas prosessi.

Tämä video havainnollistaa: https://yle.fi/uutiset/3-10377870

Huolestuttavinta tässä on se, optimaalisin ennuste olisi 1.6 asteen lämpeneminen vuoteen 2080 mennessä mutta ekosysteemeille yli 1.5 astetta on tuhoisaa. Huonommassa tapauksessa lämpenee jopa 4.4 astetta. Tuo tietysti tuhoaisi nykyisen kaltaisen maailman kun miljardit ihmiset jäävät ilman ruokaa ja vettä ja ihmiset sitten nälissään syövät vaikka toisiaan ja syövät toki kaiken mitä ympäriltään löytyy. Siinä ei paljon auta "rajat kiinni", kuollaan sitten ~kaikki.

Pitäisi itseasiassa miettiä hätäratkaisuja miten saadaan lisättyä pölyä ilmakehään ja mitä siitäkin seuraa.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Meinaatko että 1000 luvun lämmin jakso ja 1400-1600 pieni jääkausi eivät johtuneet luonnollisista syistä? Lämpenemisen/jäähtymisen kulmakertoimet ihan nykyistä luokkaa. Vai onko nämä ilmastonmuutokset jo pyyhitty pois uusimmista aineistoista teoriaan sopimattomina?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo jaksot eivät olleet globaaleja, vaan alueellisia. Denialistien harhaisia keppihevosia ...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Oliko edellinen jääkausi vaihteluineen globaali?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #40
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. Kuten Gröhn mainitsi, mainitsemasi ajanjaksot eivät olleet globaaleja, vaikka ne olivat luonnollisia.

Toiseksi, suhteellisia kulmakertoimia / muutosvauhtia tulee tarkastella differentiaalisesti ja reaaliajassa. Eli luonnollisten muutosvauhti nyt on käytännössä lähellä nollaa.

Raimo Karppinen

Alueellinen lämpötila ei siis kerro mitään ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta?

Miksi tämän kesän Suomen lämpötiloista kohistiin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi?

Miksi tulvat Aasiassa tai kuivuus Amerikassa kertovat ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Käsitykseni mukaan alueellinen lämpötilamuutos, jos sen muutosvauhti on suhteellisen nopeaa vuotuisina nousutrendeinä aika-periodilla luokkaa 200 - 300 vuotta (vuodesta 1750 vuoteen 2018), silloin voidaan sanoa, että se on ihmisen aikaansaamaa ilmastonmuutosta. Tulvat Aasiassa ja kuivuus Amerikassa noudattavat periaatteessa samaa analogiaa.

Tämän kesän pitkästä helleaallosta Suomessa ei voida sanoa, että se olisi ihmisen aikaansaamaa. Se voi olla myös täysin sattumaa.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #33

Kun puhut luonnollisen muutosvauhdin olevan lähellä nollaa ja ihmisen aiheuttama muutoksen vaikutus suhteellisen nopeaa, puhutko tässä mitatuista lämpötiloista?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #34

34. Muun muassa. Eli jos me käytännössä alkaisimme mittaamaan globaalia lämpötilaa esim. 30 vuoden ajan ja jos lämpötila nousisi tänä aikana vaikkapa 1°C, tässä lämpötila-lukemassa ei näkyisi luonnollista lämpötilan nousua, koska luonnollisen eli astronomisen lämpötilan muutosvauhti on lähellä nollaa, näin lyhyellä aika-välillä.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #35

Pahoittelen, että kierrän tätä samaa kehää...
Maapallon keskilämpötilan nousu aiheutuu ihmisestä - väitetysti. Mittaustuloksia syytää monet eri tahot satelliiteista maa-asemiin.
Mitattuja arvoja kuitenkin pitää "käsitellä", että konsensuksen hyväksymä lopputulos saavutetaan. Pelkät lukemat ovat kuulemma raakadataa.

Hiilidioksidin pitoisuus kasvaa koko ajan ilmakehässä. Tästä ei liene epäselvyyttä.
Miten erotetaan ihmisen aiheuttama hiilidioksidin lisäys luonnollisesta?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

Sitä voi arvioida vaikka siitä miten paljon ihminen tuo ylimääräistä hiiltä biosfääriin, eli miten paljon hiiltä, öljyä, kaasua, turvetta jne. poltellaan. Näissä oleva hiili on tuotu kiertoon.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #37

Eli arvio riittää. Parempaa tarkkuutta ei tarvita?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

On jälleen kysymys suhteellisesta muutos-vauhdista, jota ilmaistaan δ13C suhteella.

Dokumentin loppuosassa on kuva, joka kertoo epätasapaino-vuon, jotka johtuvat aikaeroista ilmakehän hiilidioksidikoostumuksessa.

(ks. ja lue NOAA:n dokumentti)

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/outreach/isotopes/c1...

Mitattuja arvoja ei manipuloida, jotta päästäisiin konsensukseen. Mitatut arvot riippuvat metodeista ja ne tulee muuntaa suhteessa toisiinsa, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #38

Miksi tarvitaan?

On tutkittu, että 0.2 gigatonnin vuosivauhdin ylimääräinen CO2 päästö aiheuttanut puolet maailman eliöstöstä tuhonneen ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoaallon. Tämä tullut yhtäjaksoisesta tuliperäisestä aktiivisuudesta kun jatkuvasti oli tulivuoret pulputtamassa sontaa ilmaan. Tällä hetkellä tuollaista ei ole.

On tutkittu, että ihminen päästää 10 gigatonnia vuodessa CO2:sta jota tulee siitä, että poltellaan 200 miljoonan vuoden aikana kallioperään varastoituneita hiiliyhdisteitä. Eli 50x nopeammalla tahdilla.

Nyt sitten nähdään nousua CO2 pitoisuudessa, mihin tarvitaan lisätarkkuus johtopäätöksien tekemiseksi?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kyllä se "pieni jääkausi" käy ihan suoraan siihen jääkauteen siirtymisen mukaisesti. Ilmaston kun pitäisi tietystikin viiletä.

Selitä ennemmin miksi nyt ei ole yhtä viileätä tai viileämpää kuten jääkauteen mentäessä pitäisi olla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset