Hannu A. Sinivirta

Maa - hydrologinen kierto ja CO2 (Venus , Mars)

  • Kuva 1. Hauras ilmakehä
    Kuva 1. Hauras ilmakehä
  • Kuva 2. CO2 emissiot
    Kuva 2. CO2 emissiot
  • Kuva 3. CO2 tasapaino
    Kuva 3. CO2 tasapaino
  • Kuva 4. Joet ja sadanta
    Kuva 4. Joet ja sadanta
  • Kuva 5. Sadanta
    Kuva 5. Sadanta
  • Kuva 6. Fossiiliset päästöt vr. vulganismi
    Kuva 6. Fossiiliset päästöt vr. vulganismi

Mediassa on viimevuosina tuotu runsaasti esiin tietoa ilmastonmuutoksesta, sen ilmiöistä ja vaikutuksista. Tieto on myös hämmentänyt ja luonut erilaisia mielikuvia ja mielipiteitä, mikä ilmastonmuutos on ja miten se näkyy jokapäiväisessä elämässä. On myös syntynyt erilaisia väittämiä teorioista ja havainnoista, jotka ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. On esitetty erilaista lähdekritiikkiä, jotka poikkeavat yleisestä käsityksestä ja linjauksista. Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että epätietoisuus on lisännyt epävarmuutta. Me emme vielä tiedä riittävästi, mitä kaikkea ilmastossa tapahtuu.

Välillä myös tuntuu siltä, että tietoa on liikaa ja se on liiaksi hajallaan, joka vaikeuttaa ymmärtämistä. Tulee tunne, että onko näillä asioilla loppujen lopuksi mitään merkitystä. Tilanne karkaa käsistä ja keskittyminen herpaantuu. Tilalle tulee muita tärkeämpiä jokapäiväiseen arkeen liittyviä asioita ja globaalit ongelmat ikäänkuin lakaistaan maton alle. Näin yleensä helposti käy kun keskittyy asioihin, jotka ovat kertaluokkaa vaikeampia ymmärtää. Mitä enemmän tietoa, sitä enemmän myös pienet yksityiskohdat hämärtyvät. Ehkä suuremmassa kuvassa ja periaatteellisesti on helpompaa ymmärtää, mitä luonnossa todella tapahtuu, siitä seuraavassa osiossa.

Maapallon menneisyydestä

Menemättä liiaksi yksityiskohtiin ja liian syvälle tieteellisiin periaatteisiin, siitä kyllä löytyy maailmalta runsaasti tietoa. Mielestäni voisi keskittyä noin yleisesti maapallon historiaan ja sen luonnolliseen kehitykseen. 

Sijaintimme aurinkoon nähden on juuri sellaisella etäisyydellä, että elämän synty on ollut mahdollinen. Maapallon luonto on asettunut tasapainoon, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja äärimmäisellä tarkkuudella. Jos yksi elementti tavalla tai toisella muuttuu, luonnon dynamiikka pyrkii korjaamaan sen tietyllä viiveellä. 

Luonnon dynamiikan sanotaan olevan luonnollinen, kun muutosvauhti on luonnollinen suhteessa maapallon kehitys historiaan silloin, kun elämä ei ole vielä kehittynyt. Elämä on siis tämän luonnollisen kehityksen tulos. Vuosi miljoonien aikana, luonnollinen dynamiikka on asettanut tasapainoon maapallon historian aikana tapahtuneet muutokset. En kuitenkaan ryhdy erittelemään kaikkia muutoksia, niistäkin löytyy maailmalta runsaasti tietoa. 

Otan kuitenkin yhden esimerkin maapallon historiassa tapahtuneista muutoksista, eli geologisen aktiviteetin ja tähän liittyen vulgaanisen toiminnan ja jätän jääkausien vaikutukset näiltä osin. 

Tektoniikassa tapahtuneet muutokset ja tulivuorien synty, ovat vaikuttaneet voimakkaasti maapallon historiassa ja ilmastossa. Vulgaaninen toiminta on asettunut ns. normaaliin, joka on mahdollistanut hedelmällisen maaperän. Veden ilmaantuminen maapallolle, kasvillisuuden ja fotosynteesin käynnistyminen jne.

CO2

Maapallon pinta-alasta on vettä n. 71% ja loput n. 29% maaperää. Maapallolla olevasta maantieteellisestä sijainnista riippuen, maan kuori eli korkeuserot ovat muotoutuneet meren pohjista korkeimpiin vuori jonoihin. Maapallon geologia on ollut hedelmällistä, kasvillisuuden kehittyessä voimakkaasti. Maapallon historian aikana, vulgaaninen toiminta on myös kasvattanut ilmakehän CO2-pitoisuutta, fotosynteesin ja kasvillisuuden asettaessa sen tietylle tasolle. 

Hydrologisen kierron periaate

  • Sadanta on ilmakehässä pilviksi tiivistynyttä vesihöyryä, joka putoaa maan pinnalle tai mereen. Sadanta saadaan pääasiassa sateena tai lumena.
  • Valunta kuvaa sitä, miten pintavedet kulkeutuvat meriin pudottuaan sateena mantereille. Valunta tapahtuu pääasiassa jokien kautta. Osa sataneesta vedestä haihtuu jo ennen ehtimistään mereen.
  • Haihdunta on veden muuttumista vesihöyryksi ja siirtymistä ilmakehään. Haihduntaa voi tapahtua joko elottomilta pinnoilta (evaporaatio) tai kasvien kautta (transpiraatio). Yhteisnimitys näille on evapotranspiraatio.
  • Infiltraatio eli imeytyminen kuvaa pintaveden siirtymistä maaperän läpi pohjavedeksi. Varsinainen infiltraatio on sadeveden tunkeutumista maan pinnan läpi maaperään, suodanta taas infiltroituneen veden kulkua yhä alemmas pohjaveden rajaan saakka. Suodannan nopeus riippuu maaperän laadusta.

Kulkeutumisen lisäksi vesi voi varastoitua vaihtelevan pituisiksi ajoiksi muun muassa järviin, jäätiköihin, pilviin, lumipeitteeseen, pohjaveteen ja meriin.

Hydrologinen kierto on ollut myös vaikuttamassa ilmakehän CO2 -pitoisuuteen, joka itse asiassa on ollut ratkaisevassa asemassa. Vulgaanisesti aktiivisen toiminnan aikana, ilmakehään vapautunut suuri CO2 -pitoisuus on sateiden myötä lopulta huuhtoutunut jokien kautta meriin ja syvänteisiin. Osa on luonnollisesti sitoutunut myös jokien pohjien sedimentteihin sateiden aikana ja maaperään, missä ei ole ollut kasvillisuutta.

Ihmisten ja eläinten vaikutus

Ihmisten ja eläinten ilmaantuminen maapallolle on siis luonnollisen kehityksen tulos ja maa-kerrostumien fossiili-esiintymät ovat pääasiallisesti menneiden kehitysvaiheiden kautta kasvillisuudesta peräisin. Voidaan siis sanoa, että tässä vaiheessa luonto on sellaisessa luonnollisessa tilassa, missä luonnon dynamiikka on asettanut luonnon tasapainoon, eli kaikki elementit ovat asettuneet ns. normaaliin. Maapallo on stabiilissa, elämälle otollisessa kehitysvaiheessa, juuri sopivalla etäisyydellä auringosta.

Viimeisten satojen vuosien aikana, teollinen kehitys on saavuttanut eräänlaisen laki-pisteen ja tähän on vaikuttanut kivihiilen louhinta ja sen käyttö energian takaamiseksi. Kivihiili on ollut edullisin vaihtoehto, koska esiintymiä on ollut runsaasti. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kivihiilestä aiheutuneet ympäristö-haitat ja sen CO2 -pitoisuuden kasvu ilmakehässä.

WMO:n arvioiden mukaan, ihminen on muutaman sadan vuoden aikana kasvattanut ilmakehän CO2 -päästöjä n. 60 - 100 kertaisesti, kuin vulgaaninen toiminta yhteensä. Tämä lisäys luontaisessa kierrossa on nostanut CO2 -pitoisuuden määrää, mitä hydrologinen kierto, kasvillisuus ja fotosynteesi ovat pyrkineet tasapainottamaan. Tämä tasapaino ei kuitenkaan ole saavuttanut dynaamista tasapainoa. Ilmakehän CO2 -pitoisuus on yhä kasvussa. Tähän on vaikuttanut myös sademetsien hakkuut ja maaperän muokkaus. Kuitenkin ja pääsääntöisesti merien kyky sitoa CO2 :ta on heikentynyt viiveellä, joka siis näkyy ilmakehän CO2 -pitoisuuden nousuna.

Maapallon kyky asettaa sen keskilämpötila normaaliin, perustuu aurinkoon ja luontaiseen CO2 -pitoisuuteen hydrologisen kierron aikana, (sekä kasvillisuuteen ja fotosynteesiin), jotka ovat muodostuneet menneisyyden ja osin myös nykyisen vulgaanisen aktiviteetin pohjalta. Toki ilmastossa on muitakin yhdisteitä, jotka osin myös jäähdyttävät ilmakehää. 

Ihmisen lisäämä CO2 on lisäystä maapallon luontaiseen keskimääräiseen lämpötilaan. Oli sitten globaalin lämpötilan nousu mikä tahansa, se ei ole luontaista lämpötilan nousua. Oleellinen tieto lämpötilan kehityksestä on arvioida tutkimuksia, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneiden tutkijoiden tekemiä ja luoda niistä arviot, pahimpien ja optimaalisimpien skenaarioiden välillä.

Venus

Venus planeetta on meistä lähimpänä aurinkoa. Sen kaasukehä koostuu noin 96 %:sesti CO2:sta, suurin osa lopusta 4%:sta on typpeä. Vesihöyryä on miljoonas osa siitä, mitä Maassa ja sen olemassaolo viittaa vulgaaniseen toimintaan, koska vesihöyry muuttuu kemiallisissa reaktioissa muiksi yhdisteiksi.

Mars

Mars planeetta on vastaavasti meistä kauempana auringosta. Marsissa on höyrynä, nesteenä ja jäänä esiintyvää vettä, sekä hyvin ohut kaasukehä, josta suurin osa on CO2:ta ja loput pääasiassa typpeä. Kaasukehän ohuus johtuu Marsin pienestä painovoimasta. Mars on lisäksi niin kylmä, että sen kaasukehän hiilidioksidi tiivistyy siellä aika ajoin napa-lakkeihin.

Vertailukohtia Maan, Venuksen ja Marsin kohdalla ei tarvitse sen enempää selitellä, kaikki on suhteellista. Isossa kuvassa tämä näkyy selkeämmin, eikä tarvitse välttämättä mennä yksityiskohtiin.

Avaruudesta käsin Maan ainutlaatuisuus näkyy käsin kosketeltavana ja äärimmäisen hauraana. Olemme samassa veneessä ja eiköhän pidetä huolta tästä ainutlaatuisuudesta.

Pienenä muistutuksena ja henkilökohtaisena mottona voisi sanoa, että olisi kaiketi järkevää ja syytä jättää muiden virheet sikseen ja keskittyä totuuden etsimiseen muilla keinoin.

https://public.wmo.int/en/programmes/global-climate-observing-system/glo...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Ihan järkevän kuuloista pähkäilyä kaiken tasapainosta.
Poikkean hieman aiheesta, mutta koskee myös tasapainoa :)

Sinivirta: "Maapallon luonto on asettunut tasapainoon, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja äärimmäisellä tarkkuudella."

Varmasti näin, hienosäätöinen "koneisto". Tähän on syytä lisäksi mainita lukijoille että elämä on myös geologinen voima. (Ihmisen elämä taas on olla lähinnä häirikkö ja sekoittaja.)

Kun alkeellinen elämä alkoi tuottamaan happea, muuttui sen myötä koko planeetan pinta ja kemia. Tästä uudesta kemiasta syntyi maankuoren pintakerroksiin uusia mineraaleja moninverroin, mitä niitä edes oli alunperin. Olemme luultavasti täällä osittain noiden uusien mineraalien ansiosta. Nykyään tunnetaan jo 3000-4000 erilaista mineraalia.

Maapallon yleisin mineraali on muuten syvällä vaipassa majaileva Bridgmaniitti. Koko maapallon kiviaineksesta peräti 38% on bridgmaniittia.

Mielenkiintoinen dokkari aiheesta. Nova- "Elämän kivinen alku" https://www.netflix.com/search?q=mineraali&jbv=800...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Täytyypä tutustua dokumenttiin.:)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kerropa katsottuasi mitä aatoksia mahdollisesti herätti ;)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Kerron heti kun ehdin tutustumaan..:)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Marsin osalta olisin odottanut asiantuntevaa ja yksityiskohtaista vastausta siihen, miksei Marsissa ole juuri havaittavaa kasvihuoneilmiötä (toki tieteilijöiden väitteet vaihtelevat suuruuden osalta) vaikka Marsin pinnalta avaruuteen pyrkivä fotoni (=lämpösäteily) näkee yllään n. 20-kertaisen määrän CO2-molekyylejä verrattuna Maa-planeetan vastaavaan tapaukseen. Siis jokaisen neliömetrin päällä Marsissa on tuo 20-kertainen määrä CO2-molekyylejä maapallon pinnan neliömetriin verrattuna.

Mielestäni puhe ilmakehän ohuudesta johtaa vääjäämättä siihen päätelmään, että Venuksen paksu kaasukehä on se tekijä, joka määrää lämpötilan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

3. Marsin ilmakehän paine on niin alhainen, eli ilmakehä on liian ohut ylipäätään lämmetäkseen, kuin korkeintaan -140°C -> +20°C välillä. Auringon etäisyys myös vaikuttaa.

Venuksen paksu kaasukehä on lähes kokonaan CO2:ta ja sijainti aurinkoon huomattavan lähellä. Venuksen pintalämpötila vaihtelee -45°C -> +500°C välillä. Tämä johtuu sekä CO2:sta että auringon läheisyydestä, vaikka kaasukehä ei läpäisekään kaikkea auringon spektristä säteilyä.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Pitkällä aikavälillä globaali lämpötilatrendi on laskeva. Eli jääkausia tulee esiintymään aiempaa tiheämmin. En puhuisi mistään tasapainosta. Nykyajan lämpeneminen on toipumista pienestä jääkaudesta, paluuta normaaliin. CO2 pitoisuus on aiemmin seurannut lämpötilaa viiveellä, noussut kun lämpötila on noussut ja päinvastoin. Lämpimät ajanjaksot ovat olleet floran ja faunan ja myös ihmiskunnan kannalta niitä parhaita. Jos ihmisperäiset CO2 päästöt viivästyttävät seuraavaa jääkautta, niin hyvä. Iloitaan ja nautitaan näistä onnellisista ja lämpimistä ajoista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Kiitos mielipiteestä, se oli mielipide.

Jos tarkoitat holoseenia, sen vaikutus tänä päivänä on luokkaa -0,033°C, joka vain loiventaa ihmisen auheuttamaa vaikutusta.

Nauttikkaamme siis kohtuullisista lämpötiloista näinä aikoina, tulevaisuudesta en menisi takuuseen.

CO2:n ja lämpötilan suhde ei noudata syndroomaa "kumpi tuli ensin muna vai kana", kyse on konvektionaalisesta prosessista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Antropogeenisen ilmastonmuutoksen kieltäjät voisivat hankkia itselleen oman planeetan, jonka kaasukehällä he saavat tehdä kokeitaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuo kysymys Marsista on kyllä kiinnostava: jos CO2-molekyylejä on 20-kertainen määrä, miksi planeetan pintaa lämmittävän kasvihuoneilmiön voimakkuus on silti vain muutaman astetta?

Uskoisin vastauksen löytyvän siitä, että Mars on kylmä paikka kaukana auringosta. Kylmyydestä on kaksi seurausta. Mars emittoi säteilyä maata suuremmilla aallonpituuksilla, jolloin suurempi osuus energiasta osuu CO2:n absorptioalueen ulkopuolelle eli säteilee suoraan planeetan pinnalta avaruuteen. Ja toisaalta, kun planeetta on kylmä, se säteilee energiaa vähän, jolloin myös takaisinsäteilevän energian määrä on pieni.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

9. Näinhän siinä lyhykäisyydessään tapahtuu.

Kuten blogissa kirjoitin, en mielelläni lähde yksityiskohtiin, suuressa kuvassa niitä ei välttämättä tarvita. Periaate on kohtuullisen selvä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuohon ei nyt oikeastaan ole muuta lisättävää kuin se, että maapallon merkittäviin ns. kasvihuonekaasu on vesihöyry, kun Marsissa se on CO2.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

31. Risto,

Maapallolla vesihöyry on palauteilmiö, -sama koskee sekä Venusta, että Marsia. Siellä kehitys-historia ja aineiden yhdisteet ovat vain eri suhteessa. Planeettojen kehityskaari noudattaa samaa analogiaa, Maa ei ole poikkeus. Kaikki riippuu auringon energiasta ja planeettojen etäisyydestä, sekä massasta, -siis aineesta ja kaasukehien muodostumisista.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ihmettelen kuvaajassa 6 olevaa vulganismin aiheuttamaa tasapaksua viivaa. Ajanjaksoon mahtuu kuitenkin kaksi valtavaa tulivuorenpurkausta Tambora vuodelta 1815 ja Krakatau vuodelta 1883.

Miten tämä on selitettävissä?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tambora

https://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

12. Kuva 6 esittää NOAA Climate.gov graafia, joka on vuotuinen keskiarvo. Oleellista graafissa on vulgaanisen toiminnan ja fossiilisten polttoaineiden, sekä sementtituotannon suhde. Tasapaksu viiva joka esittää vulgaanista toimintaa on luokkaa 1 bmt/year, fossiilit ja sementti luokkaa 35bmt/year. Graafi on vuodelta 2013, joka mielestäni on selvä todiste trendistä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kuvaajassa olisi jotain järkeä, jos siinä näkyisi myös kokonais CO2-päästöt. Noin tehtynä tuosta näkee heti millainen taho sen on laatinut.
Ei ole siis realistinen vaan asenteellinen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

33. En tiedä onko NOAA asenteellinen, mutta asiantunteva se on.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jukka Mikkolalle:
Kuvaajan y-akselilla on CO2-päästösumma. Reipas tulivuoren purkaus ulottuessaan stratosfääriin vaikuttaa ilmaston lämpötilaan, muttei kuitenkaan näy merkittävästi CO2-päästöinä tuolla asteikolla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sanoisin, että fossiilipäästöjen osalta y-akselilla on vuosittaiset päästöt (jos se olisi kumulatiivinen, sehän ei voisi laskea). Tulivuoripäästöt taas ovat päästöjen vuosittainen keskiarvo - ilmeisesti koko kuvaajan esittämällä aikavälillä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Kalevin vastaus oli oikea. Kuvaajia tulee myös osata tulkita oikein. Eli omaan saman tulkinnan.

Lainaus graafin tekstistä NOAA:n sivuilta alla.

"Since the start of the Industrial Revolution, human emissions of carbon dioxide from fossil fuels and cement production (green line) have risen to more than 35 billion metric tons per year, while volcanoes (purple line) produce less than 1 billion metric tons annually”.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Miehillä hyviä tietoja jälleen. No,miten,jos kerran nyt ihminen oisi lisännyt nyt 60 kertaa hiiltä co2,niin olihan sitä Lunkan kirjan mukaan ennnen ihmistä hiiltä co2 hurjasti ,jopa 9000---3000ppm välillä,niin miten nyt muka oisi nousua 60 krtaa,jos nyt on vain 412ppm .Lunkkahan kertoo
,että co2 vaihtelu oisi 9000ppm---180ppm.Siis ennen ihmistä oli co2 määrä paljon suurempi Ja Välimerellä on nyt ollut lämmintä +45-----+48,lähellä jopa +50,mutta co2 vain 412ppm keskimäärin ja kauan sitten Välimerellä oli yhtä lämmintä kuin nyt,mutta co2 määrä taisi olla jopa 4000ppm,esim liitukausi.Käykö tässä nyt sitten sillai,että co2 nosee vasta perässä .Ja miten meidän maatalouden käy onko tulossa lisää kuivuutta . 60 kertaa tietenkin lasketaan jostain lähtöpisteestä

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun mainitsit kasvien haihduttamisen (transpiraatio), CO2:n lisääntyessä ilmakehässä kasvien haihduttaminen vähenee.

Ken Caldeira et al. tekivät tästä tutkimusta jo vuonna 2011.

Kun vesihöyry on ylivoimaisesti tärkein kasvihuonekaasuista, CO2:n lisäyksen myötä ilmakehässä yhteyttäminen lisääntyy ja kasvien haihduttaminen vähenee, joka vähentää vesihöyryn määrää ilmakehässä.

Näitä yksityiskohtia ei pidä sivuuttaa nyt kun maapallo on vihertymässä kiivaalla vauhdilla.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Niin eli ihmisessä hiilihydraatit varastoi vettä

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

14. Jouni,

En haluaisi mennä näissä kysymyksissä yksityiskohtaisiin väittämiin enää sen enempää. Mielestäni suuressa kuvassa periaatteet ovat selviä, kuten blogissa kirjoitin.

Eli suuressa kuvassa oleva oleellinen tekijä on planeetoilla oleva vulgaaninen toiminta, -niiden kaasukehät, -lämpötilat jne, sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö Maassa. Maan hydrologinen kierto on ollut tasaamassa maapallon CO2 -pitoisuutta, mutta nyt tilanne on muuttunut ratkaisevasti.

Jos globaalia vihertymistä tapahtuu hyvä niin, sen vaikutus jää nähtäväksi.

Minun fysiikan tuntemukseni perustuu siihen, että vesihöyry on palauteilmiö. Tämä palauteilmiö muodostuu CO2:n ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksista (vr. Maa, Venus, Mars).

Suuressa kuvassa kysymys on energia-tasapainosta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mielipiteestähän on kysymys.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

27. Täällä kovasti jaetaan mielipiteitä, mutta entä se tieteellinen anti?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli,siis jos nyt on co2 tuo 412ppm ja nyt on ihminen elämässä, niin olihan liitukaudella joskus 144--65 mijoonaa vuotta sitten hiiltä co2 ilm
assa 2000--7100ppm arvion mukaan,kaskas ei ollutkaan ihminen silloin nostamassa hiiltä co2 ilmassa,heheh,kas kas,miten siinä näin kävi ilman ihmistä????Ja noina aikoina oli Välimerellä suunnilleen samat lämmöt kuin nyt ja taisivat olla hiuka alempiakin

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun joidenkin tutkijoiden tahot ja IPCC kahnestivat ihmisiä uskomaan CO2:n palautevaikutusten 2 - 3 kertaistavan hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen, jätettiin negatiivisten palautevaikutusten osalta tutkimukset vähemmälle tarkastelulle.

Näin tehtiin, jotta CO2:n osalta saatiin maksimaallinen lämpövaikutus esitettyä poliitikoille ja päättäjille.

Hiilidioksidin tuplaaminen ilmakehässä nostaa hieman ilmakehän lämpötilaa. Antarktiksella hiilidioksidi jäähdyttää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

19. Jouni,

Mielestäni nyt olisi järkevää keskittyä enemmän suureen kuvaan ja jättää muiden mollaaminen vähemmälle. Syyttävä sormi eri tahoja kohtaan ei ole oikea tie. Uskottavuutta lisää se, että itse kukin miettii, mikä on totta ja mikä tarua. Itse koen uskottavuutta suuremmassa mitta-kaavassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Näin tehtiin, jotta CO2:n osalta saatiin maksimaallinen lämpövaikutus esitettyä poliitikoille ja päättäjille."

Näissä salaliittoteorioissa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä. Jokainen ajatteluun kykenevä ihminen olisi ilahtunut jos ilmenisi että päästörajoituksia ei tarvita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No oikeassa olet, salaliitolta tuo vähän kalskahtaa. Ketkä tai mitkä tahot sen takana mahtaisivat olla, minulla ei ole aavistustakaan.

Kokonaiskuvan kannalta olisi kai saatava nuo ilmastomallit oikein toimimaan. Tietokone ei varmasti anna oikeaa tuloista mallinnetuille ilmastomalleilta, mikäli parametrit ovat puutteellisia tai v palautevaikutukset ovat vääränmerkkisiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

21. Näinhän se on. Salaliittoteoriat yleensä syntyvät epävarmuudesta, asiakirjojen ja logiikan puutteesta. Jos ilmastokysymyksiin liittyy salaliittoteorioita, ketä se hyödyttäisi, millä asiakirjoilla ja logiikalla?

Todellinen hyöty tulee siitä, että tutkimukset tulevat avoimista lähteistä, jotka ovat saavuttaneet pitkä-aikaisen luottamuksen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ken Caldeiran ja kumppaneiden tutkimus on avointa tietoa.

Mikäli mainitsee kemian ja biologian blogissa yhtenä ilmastonmuutokseen vaikuttavana osa-alueena, ei voi sitten vaan todeta, etteivät ne oikeastaan vaikuta kokonaiskuvaan ilmastonmuutoksesta mitenkään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

24. Kokonaiskuvassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös bioligia ja kemia. Osatekijöiden summa ei ole aina loppupäätelmä, siksi luotan suureen kuvaan ja periaatteelliseen linjaukseen, eli energia-tasapainoon.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Oikein päätelty, auringosta tuleva energia on lämmittänyt maapallon ja meret. CO2 (hiilidioksidi) on pieneltä osin pystynyt pidättämään tätä lämpöä ilmakehässä, tosin yläilmakehän mittauksissa sitä energiavirran vähenemistä avaruuden suuntaan ei ole voitu todeta, päinvastoin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. Jos ajattelet isoa kuvaa CO2:n merkityksestä maapallon lämmön tasaajana hydrologisen kierron kautta, -mukaanlukien vulgaaninen toiminta huomaat, mistä suuressa kuvassa on kysymys (lue blogi huolella).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset