Hannu A. Sinivirta

Ilmastojaksot ja ajallinen suhteellisuus 1*. - ihminen

  • Holoseeni 12000 vuotta sitten
    Holoseeni 12000 vuotta sitten

 

Tämä kirjoitus keskittyy lyhykäisyydessään merellisiin, -paleoklimatologisiin, -astronomisiin ja ihmisen välisiin ajallisiin vaikutuksiin ilmastossa. Helpottamalla kokonaiskuvan hahmottamista, olen pyrkinyt kiinnittämään huomion lähinnä isompaan kuvaan, puuttumatta sen enempää yksityiskohtiin.

ONI (Oceanic Nino Index)

ONI -indeksi kuvaa maapallon kylmiä ja lämpimiä jaksoja vuosittain suhteellisen pitkälla aika-välillä, joka vaihtelee keskimäärin tasaisina jaksoina. Kun tarkastelee aika-väliä 1950 - 2018, lämpötilan vaikutus (±) on kohtuullisen neutraali. Johtopäätös on, että lämpötila-vaihtelu tällä aika-välillä pysyy keskimäärin vakiona. Vakioisuus on siis todennäköinen myös vuodesta 2018 eteenpäin.

(ks. luotettavat lähteet)

Paleoklimatologia

Paleoklimatologia tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisiä meteorologisia mittaus-havaintoja. Se tutkii muinaisen ilmaston vaihteluita analysoimalla fossiili-kerrostumia ja jäätikköön kerrostunutta jäätä. Kerrostumia tutkimalla selviävät mm. jääkausi-ajat. Muinaisia lämpötiloja päätellään mm. hapen eri lajien määristä, hyönteis-lajistoista ja kasvi-lajistoista.

Kun tarkastelee maan lämpötila-vaihteluita sen kambrikauden (geologinen ajanjakso 542-490 miljoonaa vuotta sitten) alusta lähtien, lämpötila on vaihdellut merkittävästi aina holoseeniin asti, jonka jälkeen lämpötila on alkanut asettumaan suhteellisen tasaiseksi n. 12000 vuotta sitten. Lämpötila-vaihteluita voi myös tarkastella maapallon historian eri vaiheissa.  

(ks. luotettavat lähteet)

Holoseeni

Holoseeni on viimeinen interglasiaali (jääkausien välinen lämpimämpi aika), jolloin ihmisen sivilsaation vaikutuksen arvioidaan alkaneen vaikuttamaan voimakkaammin. Holoseenin alkupuolella jää vetäytyi laajoilta alueilta, ja sen tilalle kuivalle maalle kasvoi ensin matalia ruohoja, kukkia ja pensaita käsittävä tundra-kasvillisuus, sitten koivuja ja lopulta mäntyjä. Holoseenin keskivaiheilla oli nykyistä lämpimämpi jakso.

Kun tarkastelee holoseenin intreglasiaalia 12000 vuotta sitten aina näihin päiviin, voidaan havaita, kuinka lämpötila on alkanut laskemaan n. 8000 vuotta sitten [0,9 - 1,1] °C / 8000v eli keskimäärin -1°C / 8000v. Kertoimeksi tulee siis -1,25 x 10^-4 = -k1

(ks. kuva 1)

Milankovi´cin jaksot

Eksentrisyys

Maan radan eksentrisyys on 0,0167 mikä tarkoittaa sitä, että Maan etäisyys Auringosta vaihtelee muutaman prosentin verran sen kierto-jakson aikana. Eksentrisyys-jakso on luokkaa 98000 vuotta.

(ks. luotettavat lähteet)

Akselikallistuma

Maan akselin kaltevuus-kulma on 23,5°, joka vaikuttaa maan vuoden-aikojen vaihteluun. Kaltevuus-kulma vaihtelee n. 26000 vuoden välein.

(ks. luotettavat lähteet)

Prekessio eli maan hyrräliike

Prekessiolla tarkoitetaan Maan tai muun taivaankappaleen akselin kaltevuus-suunnan muuttumista pitkän ajan kuluessa. Sen vuoksi Maan akseli ei aina osoita samaan kohtaan taivaan-pallolla eli taivaan-navat liikkuvat suhteessa tähtiin. Prekession jakso on 25725 vuotta.

(ks. luotettavat lähteet) 

Perihelikiertymä

Perihelikiertymä eli periheli-liike on ilmiö joka tarkoittaa, että planeetan tai muun taivaan-kappaleen periheli eli sen radan Aurinkoa lähimpänä oleva kohta ei pysy aina samalla puolella Aurinkoa. Periheli-kiertymän jakso on 19000 - 23000 vuotta.

(ks. luotettavat lähteet)

Huomautuksena!

Milankov’cin jaksot eivät juurikaan muuta auringon säteilyenergian kokonais-määrää suhteessa maahan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että em. jaksot ovat kaiken kaikkiaan hyvin pitkiä ja hitaita ja ONI -indeksi keskimäärin neutraali. Jaksot ovat luonnollisia ja kutsun niitä planetaarisiksi jaksoiksi suhteessa aikaan ∑∂P / t.

Ihminen

Nykytiedon mukaan ihminen kehittyi Afrikassa n. 300 000 vuotta sitten. En kuitenkaan lähde analysoimaan ihmisen vaikutusta sieltä asti, vaan keskityn lähinnä aika-jaksoon esi-teollisesta ajasta tähän päivään (1700 - 1800 => 2018). 

Ihmisen populaatio on kehittynyt esi-teollisesta ajasta tähän päivään n. 1mrd:sta n. 7,5mrd:iin. Tänä aikana tekniikka, teollisuus ja talous on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin. Energian kulutus on lisääntynyt, samoin kerskakulutus. Agraali-talouteen ei ole enää paluuta. Näin ollen, ihminen on vaikuttanut ekologiaan siinä määrin, että luonto ei enää ole entisensä ja on alati muuttumassa. 

Aika-janalla esi-teollisesta ajasta tähän päivään tapahtuneet jaksot ovat kaiken kaikkiaan hyvin lyhyitä ja nopeita. Jaksot ovat siis ihmislajin toiminnan aiheuttamia, eli kutsun niitä antropogeenisiksi jaksoiksi suhteessa aikaan ∑∂A / t.

En lähde tarkemmin erittelemään, miten ja mitä ihminen on saanut ekologiassa aikaan, havaintoja voi itse kukin tehdä ja niistä voi pyrkiä tekemään analyyseja. Omasta mielestäni kaikki on isommassa kuvassa suhteellista ja näin ollen, antropogeenisia ja planetaarisia muutoksia tulee tarkastella niiden ajallisessa suhteessa:

∑∂A / t = antropogeenisten, hyvin lyhyiden ja nopeiden vaikutusten summan osittais-differentiaali

∑∂P / t = planetaaristen, hyvin pitkien ja hitaiden vaikutusten summan osittais-differentiaali

(∑∂A / t ) / (∑∂P / t) >>1

1*. Yhtenä esimerkkinä hyvin pitkän ja hitaan ajan muutoksista on holoseenin vaikutus maapallon lämpötila-muutoksena 8000 vuoden aikana, missä lämpötila-kertoimeksi saatiin -k1:

-k1 = -1,25 x 10^-4 (ks. holoseeni toinen kappale)

Jos tämä suhteutetaan ajan-jakson keskiarvon erotukseen esi-teollisesta ajasta tähän päivään, saadaan aika vuosina:

2018 - (1800 + 1700 ) / 2 = 268v 

Jos tämä kerrotaan kertoimella -k1, saadaan lämpötila-muutos tänä aikana:

268v x -1,25 x 10^-4 = -0,0335°C.

Tämä siis on holoseenin vaikutus maapallon lämpötilaan viimeisen 268 vuoden aikana.

Loppupäätelmä

Kun luonnossa tekee havaintoja voi päätellä, että luonto muuttuu jatkuvasti ja suhteellisen nopeasti. Muutos näkyy eniten siinä, mitä ihminen on saanut aikaan. Se on näkynyt viimeisimpien sukupolvien aikana voimakkaana kehityksenä, energian voimakkaana kulutuksena, jopa kerska-kulutuksena. Muutos on siis ollut hyvin nopeaa jos vertaa siihen, mitä tapahtui ennen esi-teollista vallankumousta. Maailma on muuttunut ja ihminen on ollut sitä muuttamassa hyvin lyhyellä aika-välillä. Muutos on ollut jatkuvaa, samoin globaali lämpötila, joka on ollut nousu-kulmassa.

Gravitaation vaikutuksesta ja hyvin hitaina muutoksina, planeettamme liikeradat ovat pysyneet vähintään miljoonia vuosia lähes muuttumattomina. Näihin muutoksiin ihminen ei kykene vaikuttamaan, mutta itseänsä lähellä olevaan luontoon kylläkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Setä Sinivirralla muuten hyvä kirjoitus, mutta pitää muistaa , että luonnossa elää myös muitakin kuin ihminen myös esiteollisesta ajasta tännepäin.Ihminen sentään istuttaa metsiäkin ja ihmisen täytyy elää nyt sillai, että ottaa luonnosta ravinnon ja sitten pitää muistaa, että vaikka oisikin ihmisiä paljon, niin suuri ihmismäärä lisää informaatiota.

Ihminen on aina elänyt neljällä tolpalla eli informaatio, ravinto, suojelu, lisääntyminen. Näillä eväillä edelleen eletään ja on eletty ennen esi-teollista aikaakin. Lähde: Pekka Kuusi : Tämä Ihmisen Maailma

Siis ei nyt ole ihmisen historiassa uusi asia, että väestöä on tullut runsaasti. Pitää muistaa että väestö kasvo rajusti kun maanviljelys alko ja karjanhoito ja 4000 vuotta eKr väestö oli kasvanut rajusti 5 miljoonaisesta keräilijä kansasta peräti 90 miljoonaiseksi kansaksi eli ihminen lisääntyi hurjasti ajalla 8000--4000 eKr siksi että maanviljelys ja karjahoito tuli kuvioon mukaan

Nyt siis tekniikka ja talous sekä teollisuus on luonut väestöä paljon ja aikaisemmin oli maanviljelys ja karjanhoito väestön nousuun syynä Pekka Kuusen kirjan mukaan. Pitää myös huomata että väestön suuresta määrästä tulee informaatio lisääntymään ja se johtaa siihen että mitään ekokatasrofia ei tulekaan, syntyy innovaatiot kun on paljon informaatioa. Luonnossa on aina sana muutos ja muutos voi olla nopeeta tai se voi olla välillä hidasta jne. No ihan hyvä kirjoitus Setä Sinivirralla silti ja hyvää tietookin

Nii ja esim tundrat synty luonnossa tietyllä tavalla ensin . Ei ne tundrat syntyneet jääkauden aikana

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Kommentiisi lyhyesti.

On myös hyvä muistaa, että informaation määrä ei koskaan takaa laatua ja mainitsemallasi ajanjaksolla, agraali-talous alkoi vasta kehittymään ja lähestyi luontaista maataloutta.

Varsinainen tekninen ja teollinen vallankumous tuli vasta huomattavasti myöhemmin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii mutta väestönmäärä nousi, keräilijäväestöä oli vain 5 milj ja sitten väestö pomppasi 8000--4000 eKr nousuun eli väestöä oli tullut 90 milj.Väestöä oli 30--10 000 vuotta sitten vain 5 milj Kuusen mukaan. VT Pekka Kuusi.Ei sitä nykyäänkään elete ilman informaatio ja ravintoa ja lisääntymistä ja suojelua. Prof E O Wilsonin mukaan ihminen ei kuitenkaan nyt käytä luonnosta kaikkea hyödyksi .Wilson : Elämän Monimuotoisuus( kirja)Maatalous ja karjahoito kehitty ja se aiheutti väestön hurjan kasvun ja se kehitty sillai että alettiin elämään paikallaan, osattiin alkaa jalostamaan viljaa.Eli ei silloin enää eletty yksin luonnosta kerättävällä ravinnolla. Ne osasi jalostaa jo viljaa, saiva tietoa kokemuksista.Tekivät lajikkeita tietyllä tavalla.Kertomuksia on. Sitten alko tulla muita sen ajan instituutioita

Meillä on nyt kaupassa myynnissä speltti vehnä, se on sieltä peräisin jo 8000 eKr. Viljan domestikaatiota esiinty noina aikoina. Viljoja domestikoitiin ja eläimiä ja sillai väestö nousi jne.

Siis ensin oli keräilijät ajalla 30 ---10 000 vuotta eKr ja heitä oli n 5 miljoonaa ja sitten alko kehittymään maatalous ja karjanhoito ja se loi lisää väestöä eli väestö nousi ajalla 8000--4000 eKr 90 miljoonaan Kuusen mukaan eli maatalous alko jo kehittymään pienissä piireissä jo 20 000 vuotta eKr eli viljat ja eläimiä domestikoitiin kuten voi lukea kirjasta Faga:Pitkä Kesä: Meidän agraariyhteiskunta on eri asia eli maatalousyhteiskunta. Meillä on ollut jo koneita silloin

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Toivoisin, että kommentit liittyisivät ehkä enemmän ilmastojaksoihin ja niiden ajallisen suhteellisuuden pohdintaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Lämpötilan vakioisuus Sinivirralla perustuu johtopäätökseen että vakioisuus voisi jatkua vielä 2018 jälkeenkin. No tätä puoltaisi se, että luonnossa muutokset vievät aikaa, mutta toisinaan pitkään ja toisinaan nopeesti.Eihän se maanviljelyskään kerta rysäyksella alkanut. Säätä tilastoitaan ja sitten esitetään malleja ja tehään johtopäätöksia ja lääkäri Matti Bergströmin mukaan ihmisen toiminassa on mukana virhe. Eli siis Matin mukaan, mitä me esitämme, meillä on mukana siinä esityksissä virhe. Eli esitämme ilmastojaksoja ja niissä onkin mukana virhe jne. Ja sitten pohdimme niitä ja jälleen virhe on mukana Vai?No puoltaako sitä lämpötilan vakioisuutta 2018 jälkeenkin väestön kasvu tai uudet innovaatiot. Sinivirta ei kuitenkaan näe esim vaikkapa jos pannaan aikaa 250 milj vuotta eteenpäin, niin arvelujen mukaan Amerikka oisi saavuttanut Kiinan. No silloin sää oisi muuttuneet. Sinivirran johtopäätös perustuu vain siihen, miten pitkäle Hän voi nähdä ja entisiin kokemuksiin. Pallo , jos Luoja suo, elää vielä 5 miljardia vuotta ja meidän johtopäätökset ei yllä kovin pitkälle matkalle, mutta voihan sitä yrittää tehä silti.Sanoohan se Iso Kirjakin, että etsikää ja sitten voisi löytää.Kirja Faga:Pitä Kesä
Siis ihminen osaa tehä auton ja sitten osaa sen korjata. Eli siis jos ihminen aiheuttaa lämpöjen vakiot ja nousut, niin silloinhan ihminen osaa myös ne laskea, kun kerran osaa korjata auton vai?

Sinivirta ikäänkuin esittää, että 1950--2018 olevat lämmönvaihtelut sitten edelleen jatkuisivat 2018 jälkeenkin. Ja syynäkö on meidän taloutemme ja teollisuus, jolla me muutamme luontoa. No entä jos tulee semmosia uusia innovaatioita, jotka alkavat varjella luontoa taloudessa ja teollisuudessa ja sillai sitten lämmönvaihtelut eivät sitten oisikaan suunnilleen vakion kuten ajalla 1950--2018 ja tämä aikajakso on aika lyhyt, kun pallon ikä on 4.6 miljardia vuotta ja lämmöt oli vaihdelleet ennen haloseenia

Eli siis ihmisenkö pitää lopettaa teollisuuden ja talouden kehittäminen että lämmöt sitten muuttuisivat vai?Syöhän bakteeritkin muovia tai jopa lasia ja metalleja

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Syynä siis ilmaston lämpenemiseen oisi haloseenin jälkeen ihmisen talous ja teollisuus ja tiedot ja vielä nopeassa tahdissa. Näin kait Sinivirta esittää alustuksessaan. Vai? No sitten pitää kysyä, että ihminen osaa tehä auton ja sitten osaa sen korjata. Eli siis ihminen osaa nostaa lämmöt, no jos kerran ihminen osaa tehä auton ja korjata sen, niin silloinhan ihmisen pitäisi osata myös korjata lämmötkin. Näinhän virhe toimii ihmisessä, tekee asioista ja siinä virhe ja sitten pystyy sen korjaamaan. Ihmisen talouden ja teollisuuden muutostahan kuvataan kirjasarjassa Maailman Tila

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Valitettavasti Sinun kommenteistasi ei oikein saa selvää. Yritä tuoda esiin ajatuksesi mahdollisimman lyhyesti ja johdonmukaisesti?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no sitten Sinun ei tartte ottaa selvää

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No muistaakseni jossain pohdittiin sitä, että miksi ei voida vai voidaanko yrityksen kirjanpitoon panna kohta tai tilimuoto luonnonvaikutukset ja miten se lasketaan yrityksen tulokseen, jos kerran ihminen nyt haloseenin jälkeen nostaa lämpöjä ja miten sitten nämä luonnonvaikutukset nostaa tuotteen hintoja tai muuttaa hintoja

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Blogisti Sinivirran artikkeli ansaisisi laajan ja syvällisen vastauksen. Pyytelen anteeksi raapaisuani.
1) Näkyvät väittävän, että jaakauden päättymiseen on liittynyt varsin nopeita ilmakehän lämpenemisiä, joissa esim. Golf-virran jäätikön alle varastoitunut lämmin vesimassa on päästänyt ilmakehään sekä lämpöä että hiilidioksidia. Siis ainakin nopeita geologisesti, ilmeisesti varsin lähellä nykyisiä ilmakehän lämpenemisnopeuksiakin.

2) Jako ihmistekoisiin ja luonnollisiin vaikutuksiin voi sisältää sellaisen virheen, että toistaiseksi tuntemattomat luonnolliset vaikutukset onkin kaadettu ihmisen syyksi. Siis esim. lämpenemiskehityksestä vähennetään tunnetut luonnolliset syyt. Loppu kaatuu ihmisille. Ainakin mannerjäätiköiden virtauksissa on tätä ongelmaa, kun Etelämantereen ja Grönlannin vulkanismin vaikutusta ei ole huomioitu, ja meren pinnan kohoamisuhka on kaadettu tod. näk. liian suuressa mitassa ihmisille. Kyse ei siis ole niinkään siitä, että vulkaaninen toiminta suoraan sulattaisi jäätiköitä, vaan enemmän siitä, että jäätiköiden virtausnopeus on vulkanismista riippuvaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Vielä Ristolle

Kohtaan 1)

Jos tarkoitat viimeisimmän jääkauden maksimia n. 22000 - 8000 vuotta sitten, -eli ennen holoseenia, meren pinta on tosiaankin näyttänyt nousevan peräti 120 m. Aika-jakso tälle tapahtumalle on n. 14000 vuotta.

Jos nyt ajatellaan ks. aika-jaksoa 14000v, se mielestäni asettuu planetaariseen aika-perspektiiviin ∑∂P / t.

Kohtaan 2)

Mielestäni globaali pitkä-aikainen lämpenemis-kehitys, -jos ajatellaan planetaarista aika-perspektiiviä-, asettaa derivaatat hyvin loiviksi, sillä muutokset ovat äärimmäisen hitaita, suhteessa antropogeenisiin derivaattoihin. Massiivisten mannerjäätiköiden virtaus-nopeuksiin tulisi hakea selitystä myös planetaarisesta aika-perspektiivistä ∑∂P / t.

Tulivuorien aktiivisuuden on nähty kohoavan viime vuosina ja syytä sille tulisi hakea laatta-tektoniikasta. Maan kuorihan elää jatkuvasti ja näkisin, että tähänkin vaikuttaa planetaariset aika-perspektiivit ∑∂P / t. Yleisesti, tulivuorien aktiivisuus on kutakuinkin kohtalaisen vähäistä.

Blogissa viittasin mm. Milankovi’cin jaksoihin, eli planeettojen kierto-ratoihin. Tähän liittyen, kun maa kiertää aurinkoa, sen fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat ts. napa-alueet puristuvat kasaan ja ekvaattori pullistuu, maan pyöriessä akselinsa ympäri. Tämä vaihtelee riippuen etäisyydestä aurinkoon. Näin ollen, tämä frekvenssi vaikuttaa manner-laattojen liikkumiseen ja tuli-vuorien aktiivisuuteen.

Arvelet jäätiköiden virtaus-nopeuden olevan vulkanismista riippuvaista. Mikä tämän Sinun mielestäsi selittää?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Ristolle

Niin, blogihan keskittyy ajallisiin fundamentteihin ja virheiltähän ei toki voi välttyä. Toistaiseksi tuntemattomia luonnollisia vaikutuksia ei vielä tunneta ja ei ole tietenkään mitään syytä osoittaa sellaisia ihmisen aikaansaannoksi. Mutta jatketaan keskustelua hieman myöhemmin, palataan asiaan...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Noo minusta ihminen osaa tehä auton ja sitten osaa sen korjata ja jos kerran ihminen on haloseenin jälkeen toiminnallaan nostanut lämpöjä, niin silloinhan ihmisen pitäs osata toimia eri tavalla ja laskea lämpöjä siksi koska ihminen on osannut auton tehä ja tietää sitten sen osaamisen eli sen miten osataan auto tehä. Eli mitään ekokatasrofia ei tule. Jos ihminen osaa jotain,hän tietää miten se osaaminen on tehty, koska asiat ovat muistissa

Eli siis Setä Sinivirta ei tiedäkään niitä tuntemattomia tekijöitä, eli tiedot ovat silloin vajaita ja silloin johtopäätös on vajaa. Vai?Virhe on ihmisen mukana lääkäri Matti Bersgtrömin mukaan ( Kirja Aivot ja Evoluutio)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kuvassasi on lätkämaila oikein päin, aina einäin ole ollut ainakaan Al Coren maila. Lisäksi voi todeta, että glacial ja inter-glacial kaudet eivät ole veljeksiä. Oheisen linkin kuvasta voisi päätellä, että kokonaisuudessaan ollaan menossa kylmempää aikaa kohti ja sen, että glaciaalit eli kylmät pätkät pitenevät. Ken tietää.

https://www.ncdc.noaa.gov/abrupt-climate-change/Gl...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Niin siis holoseenin vaikutus nykyisiin globaaleihin lämpötila-muutoksiin on vain loiventava -0,0335°C, viimeisen 268 vuoden aikana.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

The Guardian;Domino--effect of climate events could move Earth into a hothouse state. Toimittaja Jonathan Watts 7.8.2018 tehnyt kerotomuksen Guardian lehteen. ( no viimeksi meni Lunkan Maapallon Ilmastohistorian kirjan mukaan 24000 vuotta kun meret nousi nykyiseen tasoon, joten mitään kiirettä ei nyt ole vielä)Lunkan mukaan ilmastot ovat lämmenneet ja sitten jäähtyneet eli sillai ei voi yksistään väittää, että ilmasto vain jäähtyisi ja jos se lämpenee niin sekin on mahdollista siksi ,koska aikaisempi kokemus on olemassa. Se, miten sitten kylmenee tai lämpenee, niin siitä sitten voi inttää puoleen ja toiseen. Eli kokemus osoittaa, että ilmasto voi lämmetä ja kylmetä jne. Merivedet olivat olleet jotain 120-130 m alempana sitten 24 000 vuotta sitten ja ne sitten nousi tämän 24 000 vuoden aikana meidän tasoon , joten mitään kiirettä ei ole

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Eikö se ole kaikkein oleellisinta ja merkityksellisintä meille ja tuleville sukupolville mitä tapahtuu nyt, eli mitä me voimme tehdä omalta osaltamme luonnon hyväksi, jotta ympäristömme säilyisi edes jossain määrin kohtuullisena.

Astronomisiin eli planetaarisiin muutoksiin emme kykene vaikuttamaan, kuten blogini kirjoitus sen osoittaa. Planetaariset frekvenssit ovat äärimmäisen hitaita, sieltä ei löydy ainuttakaan nopeata muutosta, joka näkyisi arjessa. Tämä on sellainen syvällinen fundamentti, joka tulisi ihan ensimmäiseksi ymmärtää.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Aivan.Planetaariset jutut ovatkin hitaita, mutta ne tapahtuvat. Arki meillä on 24 tuntia vuorokausi. Saamani tiedon mukaan pallo oli alussa pyörinyt jopa 800--900 kertaan vuodessa auringon ympäri ja silloin vuorokausi oli ollut 6-12 tuntia ja sitten korallitutkimukset kuulemma osoittivat, että pallon kierto auringon ympäri oli laskenut jonnekin yli 400 kertaa ja vuorokaudessa oli ollut tunteja jotain yli 21 tuntia.

No Vihreiden edustaja ehotti jokin aika sitten, että pitäs lopettaa fossiiliset polttoaineet eli niitä ei sitten pitäs käyttää. No entä sitten työllisyys, rahat yhteiskuntaan jne.

Ihminen ei taida osata tehdä hyvinvointia heti sillai, että luonto ei sotkeentuisi. No jos ei osaa, niin sehän on sitten tie osaamiseenkin. Eihän teollinen vallankumous osannut arvata, että meret ja maat ja ilmat sotkeentuu. Ihminen elää sillai, että ensin tekee ison kännykän ja siitä sitten vasta hoksaa tehä pienen kännykän. Nyt sitten näyttäisi, että haloseenin jälkeen talous ja teollisuus ovat tehneet viisaudessaan asioita, joissa on mukana nämä ympäristöä sotkevat asiat. Miksi Kemisti Jääskeläinen ei keksi semmosia tuotteita, jotka eivät sotke ympäristöä, siis kaikki kemistit. Energiaa tavitaan,sitä tarttee ihminen jne.Esim maanviljelijöitä on Suomessa nyt alle 8000 mutta maitomäärät ovat pysyneet korkealla ja täällä Kainuussa ne ei ole pudonneet, vaikka tilojen määrä on laskenut muistaakseni

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No täällä blogissa on blogi Jorma Moll Ilmastoko lämpenemässä? Siellä on sitten lukemat ja sitten on Jouri Aron blogi jossa on kertomus : Glocial Interglacial Cysle eli nämä eivät nyt oikein puolla että oltaisiin menossa tuhoon

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

19. Tuho on tulossa vasta n. 4,5mrd:n vuoden kuluttua, kun aurinko polttaa kaiken vetynsä. Mutta sitä ennen, elin-olosuhteita tulee kehittää sellaisiksi, että ihmisen aikaansaama globaali lämpötila ei nouse kohtuuttomasti.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

NO minä tarkoitin tuholla nyt ekokatasrofia. Niin no se, että sillai voi yrittää elää , että lämmot ei nousisi syntisen ihmisen takia. Elämän tapojen muuttaminen ei kuitenkaan synny hetkessä eikä yritykset pysty hetkessä muuttamaan asioita siksi, että pitää elää kannattavasti. Toisten mielestä nyt ollaan menossa jääkauteen ja toisten mielessä sitten ollaan menossa ekokatasrofiin, jos ei tapoja muuteta. Kummankin mielipiteen edustajat eivä kuitenkaan tule näkemään lopputulosta, kun kuolevat pois.Miksihän tässä on näin käynyt että roskia on pukattu mereen ja maahan ja ilmaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset