Hannu A. Sinivirta

Prof. & Prof. Keelingin CO2 -käyrän approksimaatioita

  • Kuva 1.
    Kuva 1.
  • Kuva 2.
    Kuva 2.
  • Kuva 3.
    Kuva 3.
  • Kuva 4.
    Kuva 4.
  • Kuva 5.
    Kuva 5.
  • Kuva 6.
    Kuva 6.
  • Kuva 7.
    Kuva 7.

Keeling -käyrän musta kuvaaja esittää Mauna Loa Observatoriolta (maapallon pohjois-puolelta) ja punainen kuvaaja Etelänavalta, Antarktikselta (maapallon etelä-puolelta) otettuja CO2:n mittaus-sarjoja. Kuvaajista voidaan havaita, kuinka molemmat kuvaajat seuraavat toisiaan. 

Ainoa keskinäinen poikkeama nähdään vuotuisien vaihtelujen amplitudeissa ja vaihekulmissa, eli pohjoisen pallon puoliskon kasvillisuuden suuremmalla pinta-alalla ja eteläisen pallon puoliskon pienemmän kasvillisuuden pinta-alalla. Keskinäiset vaihe-kulmat ovat 180°. Tämä johtuu maapallon akseli-kulman ja etäisyyden vaihteluista, suhteessa aurinkoon.

(ks. kuva 1)

Kuvaajat siis osoittavat globaalin tilanteen maapallolla CO2:n nousu-kulmassa, joka on suhteellisen lineaarinen. Kuvaajaan on piirretty sininen katkoviiva, joka osoittaa todellisen lineaarisen kulman ts. Keeling -käyrä on kuitenkin muuttumassa yhä enemmän eksponentiaaliseksi. Kuvaajassa ei myöskään näy negatiivis-positiivista takaisin-kytkentää, joka aiheuttaisi nousukulmaan muutoksia. Tällä tarkoitan hiilinielujen ja lähteiden vaikutuksia, jotka luonnon lakeja noudattaen näkyisivät epälineaarisina muutoksina. 

On siis luonnollista ajatella, että luonto korjaa itseään epälineaarisesti kiihtyvyydellä tai hidastuvuudella. Keeling -käyrä ei osoita näitä muutoksia.

Toisaalta, miksi Keeling -käyrä on muuttumassa yhä enemmän eksponentiaaliseksi? Se luonnollisesti osoittaa, että CO2:n määrä globaalisti on kiihtymässä, eli luonto ei kykene taittamaan nousukulmaa negatiivisella takaisin-kytkennällä. Mitä tämä tarkoittaa? Luonnollinen selitys tähän on se, että luonnon kantokyky on ylikuormittunut ja dynamiikka ei toimi niinkuin sen pitäisi, eli tulisi saavuttaa dynaaminen tasa-paino muutosten välillä. On syntymässä yhä enemmän energia-häviöitä, jotka eivät palaudu luonnollista tietä takaisin luontoon.

Huom! Mauna Loa Observatoriolta tehdyssä mittaus-sarjassa näkyvä vuotuinen amplitudi muodostaa nousevan trendin, jossa L1 > L2.

(ks. kuva 2) 

Jos tehdään ajatuskoe ja oletetaan, että maapallo olisi nyt vihertynyt voimakkaasti pohjoisella pallon puoliskolla esimerkiksi kaksinkertaiseksi, mutta vihertymisestä johtuva vuotuinen sykli on jäänyt sitoutumatta maaperään (eli palautuu vapaasti takaisin ilmakehään) vuodesta 2018 alkaen samalla, kun CO2 -päästöt ovat samassa nousu-kulmassa. Miltä silloin Keeling -käyrä näyttäisi? On hyvin todennäköistä, että Mauna Loa Observatorion CO2 -kuvaajan vuotuinen amplitudi kasvaisi samassa suhteessa myös kaksinkertaiseksi, koko käyrän nousu-kulman pysyessä ennallaan.

(ks. kuva 3)

Kun vihertyminen on kaksinkertainen ja CO2 -päästöt ovat samassa nousu-kulmassa, mutta vihertymisestä jothtuva sykli saadaan sidotuksi takaisin maaperään, CO2:n vuotuinen amplitudi luonnollisesti pienenee ja palautuu siihen tasoon, mikä se oli vuonna 2018 ja käyrän nousu-kulma pysyy edelleen ennallaan.

(ks. kuva 4)

Kun vihertyminen on kaksinkertainen ja vuotuinen CO2 -amplitudi ei ole sitoutuneena maaperään (eli on myös kaksinkertainen) ja kun CO2 -päästöt saadaan vähenemään, vuotuinen CO2 -amplitudi säilyy ennallaan, mutta koko käyrän nousu-kulma alkaa taittumaan.

(ks. kuva 5)

Ja edelleen jos vihertyminen on kaksinkertainen ja vuotuinen CO2 -amplitudi on sitoutuneena maaperään ja kun CO2 -päästöt saadaan vähenemään, vuotuinen CO2 -amplitudi pienenee ja palautuu siihen tasoon, mikä se oli vuonna 2018 ja käyrän nousu-kulma alkaa taittumaan.

(ks. kuva 6)

Viimeinen kuva esittää tilannetta, missä hiilinielut ovat kasvaneet tai hiilipäästöt ovat vähentyneet, missä L1 <  L2, joka määrittelee lasku-kulman.

(ks. kuva 7)

Jos tulevaisuudessa Keeling -käyrässä alkaa näkymään negatiivista epälineaarista takaisin-kytkentää, luonnon kantokyky on alkanut elpymään.

On myös esitetty väitteitä, että meret vapauttavat CO2:ta. Se kaikki mikä tapahtuu ilmakehän ja maan välillä, on tietysti oleellista ts. ilmakehä erottaa maan avaruudesta. Jos ilmakehässä tapahtuu jotakin poikkeavaa, se luonnollisesti näkyy ja dominoi koko maapalloa. Ilmakehä siis säätelee maapallon lämpötilaa auringon vaikutuksesta. Aurinkoon emme kykene vaikuttamaan, mutta ilmakehän kasvihuone-päästöihin me voimme.

Kaiken kaikkiaan päästöjen rajoittaminen ja metsien istuttaminen, sekä maaperän muokkaus oikealla tavalla luovat hyvät mahdollisuudet ekologisempaan suuntaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Keeling -käyrä seuraa käänteisesti tarkasti maapallon merijään tilannetta!

Syksyllä globaali merijää on ylimmillään kun Keeling -käyrä on vuosittaisessa vaihtelussaan alimmillaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Niin, perimmäinen syy ja seuraus on maapallon kaltevuus-kulma ja kierto- etäisyys auringosta (pohj. & etel. pallon puoliskon väliset olosuhteet), mikä näkyy Keeling - käyrässä vuotuisina vaihteluina. Kuitenkin sekä pohj. & etel. pallon puoliskon CO2 -nousukulma 60:n vuoden periodilla on sama.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Kuitenkin sekä pohj. & etel. pallon puoliskon CO2 -nousukulma 60:n vuoden periodilla on sama."

Meret ovat kyllä lämmenneet ja samaan aikaan kasviplanktontuotanto on pudonnut 40 %.

Merien lämpeneminen kyllä nostaa syanobakteerien ym. mikrobien kasvua, tätä kuitenkaan ei ole jostakin syystä vielä tapahtunut? Asiaa kyllä selvitetään. "The last chapter of my thesis aims to understand how interactions between microscopic organisms in the surface ocean may influence organic carbon cycling. Even though we can’t see it happening, phytoplankton (microscopic plants) and bacteria are constantly ‘talking’ to each other in the ocean. Sometimes this involves sharing nutrients, and other times competing for nutrients. These nutrients are part of the organic carbon pool, which stores the same amount of carbon as atmospheric carbon dioxide, and therefore plays a very important role in controlling Earth’s climate!"

http://dornsife-blogs.usc.edu/wrigley/?p=1398

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

4. Kyllä meret ovat lämmenneet, mutta kuinka paljon ja pH muuttunut. Nämä vaikuttavat kasviplanktonien tuotantoon.

En ole meribioligi, mutta lämpötilan nousu ja pH- muutokset merissä eivät mielestäni voi johtua muusta kuin epäpuhtauksista ja kasvihuoneilmiön voimistumisesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Merten pH ei muutu mihinkään, merivedet ovat alkalisia, pH-arvo 8,1.

Emäksisyys muuttuu pikkaisen vuorokauden aikana.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #6

6. Meret ovat lievästi emäksisiä (~pH8). Meret sitovat CO2:ta ja se päinvastoin vaikuttaa pH -arvoon. Se on luonnollinen reaktio. Emäs/hapan suhde ei ole vakio.

Ainoa vakio niin luonnossa kuin merissä'kin on muutos.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

pH 7 on neutraali! pH 8,2 ±0,3 on merivesien emäksisyys tällä hetkellä, todennäköisesti sama arvo kuin ennen teollistumista.

Mistään maailmasta ei löydy CO2:ta sitä määrää, jolla merivedet muuttuisivat neutraaliksi = pH 7.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #8

8. Niin jos puhutaan neutraalista, se on kokonaan toinen kysymys. Luonnosta harvemmin löytyy täysin neutraaleja suhteita, ellei biologia ole täysin kuollutta. Maan kaltaisella planeetalla elämä on erinomaisen monimuotoista ja rikasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

http://www.whoi.edu/OCB-OA/page.do?pid=112136

Figure 3: Carbonate chemistry and seawater alkalinity. Schematic of the carbonate system species in seawater and some of the equilibrium reactions that occur among them. Seawater total alkalinity (TA) is commonly defined as “the excess base” in seawater, or the sum of excess proton acceptors, and its component ions are illustrated in light blue. Seawater TA slows down, or buffers, changes in ocean pH because it includes so many different acid-base pairs. TA stays constant even when CO2 is added to seawater because the charge balance of the solution stays the same, meaning that the number of positive ions generated equals the number of negative ions generated by these reactions."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #10

10. Ja jos pysyttäisiin itse teemassa, eli Keeling-käyrässä, se on hyvin kaukana luonnollisesta, -vai onko Sinulla jokin muu selitys?

Mutta kuitenkin vielä sen verran meristä. Nykytiedolla ne sisältävät n. 50 kertaa enemmän epäorgaanista hiiltä kuin ilmakehä. Sen vapautuminen ilmakehään on enemmän kuin todennököistä ja yleensä se johtuu primääristi ilmakehän ja maan välisestä vuorovaikutuksesta, eli kasvihuoneilmiöstä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Jep, isojen selkärankaisten merinisäkkäiden määrä on vähentynyt 150 vuoden aikana 80 %.

Sinivalaat melkein kokonaan jahdattiin loppuun.

Tästä syystä fecal pellets on vähentynyt. https://www.whoi.edu/oceanus/feature/marine-snow-a...

"Marine open ocean sediment trap records showed strong cyanobacterial pigment signals in deep-ocean samples well below the mixed layer6. Vertical mixing7 and packing of cells into grazers’ faecal pellets are important pathways to transport picocyanobacterial cells directly from the photic zone to the deep sea8,9. Synechococcus cells were estimated to contribute 0.5–6.6% of the total marine particulate organic matter flux through protozoa to mesozooplankton faecal pellets9."

http://www.nature.com/articles/ncomms15284

"Figure 3: Carbonate chemistry and seawater alkalinity. Schematic of the carbonate system species in seawater and some of the equilibrium reactions that occur among them. Seawater total alkalinity (TA) is commonly defined as “the excess base” in seawater, or the sum of excess proton acceptors, and its component ions are illustrated in light blue. Seawater TA slows down, or buffers, changes in ocean pH because it includes so many different acid-base pairs. TA stays constant even when CO2 is added to seawater because the charge balance of the solution stays the same, meaning that the number of positive ions generated equals the number of negative ions generated by these reactions."

http://www.whoi.edu/OCB-OA/page.do?pid=112136

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

12. Tämä "fecal pellets" eli pehmeät partikkelit ovat toisaalta mielenkiintoinen kysymys, joka nyt ei ihan suoranaisesti liity CO2:n lineaariseen vapautumiseen ilmakehään, -vaikka biodiversiteetti onkin muuttunut.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

[The removal of carbon from the ocean’s euphotic layer to its interior carbon “sink” is critical to the process that keeps Earth’s carbon cycle in order. We have learned that the speed of carbon settling to the ocean’s interior is very rapid: Particles can travel from surface waters to the abyss in only a few days or weeks (see Arabian Sea article). Nature accomplishes this process ingeniously by wrapping labile organic carbon up in a package and ballasting it with calcium carbonate, which causes it to settle at high speed to the deep ocean environment.]

https://www.whoi.edu/oceanus/feature/marine-snow-a...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

14. On se selvää, että meret pyrkivät balansoimaan hiilen kiertoa. Ilmakehään vapautunut inertti CO2 puolestaan lämmittää ilmakehää, joka kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Merien (rajapinta) kyky sitoa hiiltä ilmakehästä on riippuvainen lämpötilasta ja siten hydrologisesta kierrosta (kaasuuntuminen /sekoittuminen).

Mielenkiintoisin kysymys tässä lienee se, mikä tässä systeemissä toimii "generaattorina"?

Fyysikon käsityksen mukaan luonnolliset muutokset ovat epälineaarisia eli neliöllisesti muuttuvia kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia, joita Keeling -käyrä ei osoita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

"Merien kyky sitoa hiiltä ilmakehästä on riippuvainen lämpötilasta ja siten hydrologisesta kierrosta."

Pikosyanobakteerien odotetaan yleistyvän merivesien lämpenemisen myötä. Mikäli näin kävisi, merien biologinen pumppu alkaisi toimimaan kiivaammin ja poistaisi hiilidioksidia ilmakehästä. Merissä on kaksi pumppua hiilidioksidille, fysikaalinen pumppu ja biologinen pumppu.

http://www.nature.com/articles/ncomms15284

"Given the importance of picocyanobacteria in the global carbon cycle, our results indicate that picocyanobacteria are likely to be important sources of marine autochthonous FDOM, which may accumulate in the deep ocean.

We demonstrated in this study that picocyanobacteria are well suited to be one important source of organic fluorophores in the World’s Ocean, but do not claim that it is the only one. Picocyanobacterial nitrogen-rich products associated with FDOM might be of special interest regarding nitrogen transport and cycling in open ocean environments and our findings are likely to be significant in a changing climate due to the fact that picocyanobacterial abundance is expected to increase with increasing temperature51."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

16. Jos näin kävisi, että merien biologinen pumppu alkaisi toimimaan dynamiikalla (jos biologinen pumppu ei todistettavasti toimi oikein), joka näkyisi Keeling - käyrässä epälineaarisena, silloin se olisi realistinen. Muussa tapauksessa pumppu ei olisi todellinen. Kaikki kasvu luonnossa on neliöllistä (myös solujen jakaantuminen).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

"One way to think of it is that the large terrestrial forests around the world absorb carbon dioxide and possibly contribute up to half of the oxygen in our atmosphere; photosynthetic single cells in the ocean including cyanobacteria contribute the other half."

http://dornsife-blogs.usc.edu/wrigley/?s=bacteria

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii saahan sitä puhuu että miten istutetaan oikealla tavalla tai muokaan maata oikein. Prof E O Wilsonin mukaan metsiä ei edes tarttisi istuttaa jos hänen mukaan hakattaisiin metsät .Wilson,Harvardin Yliopisto, kuollut jo.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

IPCC on vaativan tehtävä edessä, otettuaan tehtäväksi todistaa ihminen syylliseksi, ilmastonmuutokseen. Tämän todistaminen käy päivä päivältä vaikeammaksi. On kulutettu resursseja ja hukattu aikaa epäolennaisuuksiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

17. IPCC tekee omaa työtään siinä ymmärryksessä, mikä IPCC:llä on. Vastuu on suuri ja yksittäinen "taatelin tallaaja" voi vain joko esittää kritiikkiä tai tuoda esiin vaihtoehtoisia käsityksiä, jotka tieteellisesti todistavat toisin. Omasta puolestani fyysikko, fysiikka ja matematiikka ovat fundamentaaleja käsitteitä ja työkaluja, joilla tiedettä tehdään perus-kysymysten äärellä. Useimmiten teoria edellä ja sitten kun sopivat metodit löytyvät, teoriat todistetaan empiirisesti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olisi nyt paikallaan tehdä väliselvitystyötä, EU:n ja YK:n toiminnasta (IPCC).

Joka tapauksessa presidentti Trump on pyrkimässä eroon heitä koskevista kansainvälisistä sopimuksista, mutta samaan aikaan USA loistaa kärjessä, kun tarkastellaan hiilidioksidipäästöjen vähennyslistaa maittain.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

20. Prosessihan on jatkuvaa ja tuskin se päättyy meidän elinaikanamme. Mutta sitä ennen, olisi viisasta asettaa jotkut reuna-ehdot, jottei hätä jää ns. käteen. Ne mitkä ne reunaehdot ovat on ennemminkin poliittinen kuin tieteellinen kysymys. Ja mihin Mr. Trump voi luottaa kuin omiin kannattajiinsa, jotka ovat samassa "poliittisessa kelkassa". Muuten menettää valta-asemansa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Poliitikkoihin en luottaisi liikoja!? https://m.youtube.com/watch?v=vXyfVJk4zWs&feature=...

Samassa veneessä ollaan, USA:ssa paikalliset "päälliköt" tuntuvat kantavan vastuuta, maaperän hiilen, puhtaan ilman, puhtaan veden jne. suhteen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

23. Luotto poliitikkoihin on nähty. Mutta karu todellisuus kulkee poliittisten päättäjien ja niiden kannattajien kautta, ja varsinainen tiede jää useimmiten jalkoihin. Eli jos haluaa vaikuttaa tieteen keinoin, tulee ensin valita oikea poliittinen suuntaus, jotta pääsee kuulluksi. Uskoisin, että politiikka on kaikkialla samanlaista ts. ei välttämättä tarvitse itse olla poliitikko, mutta elämässä joutuu olemaan siinä osallisena, tavalla tai toisella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

NASAn uudesta roolista poliittisen painostuksen alla, nimittäin yhtään mainintaa tuulivoimasta tai ihmisen syyllisyydestä en tuosta artikkelista löytänyt!? Olisiko rahoituksen loppuminen uhka, jotta lusikka otettiin vihdoin kauniiseen käteen.

Merten fysiologinen pumppu, biologinen pumppu, kasviplanktonit ja syanobakteerit mainitaan kerta toisensa jälkeen. Unohtamatta muitakaan hiilenkierron osa-alueita.

https://science.nasa.gov/earth-science/oceanograph...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #26

26. On sanomattakin selvää, että meret ja ilmakehä toimivat synteesissä. Yhtä ja samaa kiertoa. Tiheys, massa ja tilavuus vain poikkeavat samassa prosessissa.

Kysymys on ennemminkin siitä, että niin luonnolliset (planetaariset) kuin ihmisen vaikutukset integroituvat (moduloivat) keskenään aikavakioilla, jotka poikkeavat toisistaan (lyhyet aikavakiot suhteessa pitkiin aikavakioihin).

On luonnotonta päätellä, ettei ihmisen populaatiolla ole merkitystä orgaanisten aineiden kuten CO2:n globaalissa kierrossa, sen osoittaa ihan selkeästi suhteellisen lineaarisen Keeling - käyrän aikasarja n. 60:n vuoden periodilla, jossa hiilinielut ovat n. 2 kertaa pienemmät kuin hiililähteet.

Kuten edellä mainitsin, luonnollisissa muutoksissa tapahtuu kiihtyvyyttä ja hidastuvuutta, jota Keeling - käyrä ei osoita. Se tarkoittaa, että n. 60:n vuoden periodilla vaikuttaa ensisijaisesti ihminen.

Jos Keeling - käyrä alkaa muuttumaan epälineaariseksi (+/-), silloin luonnolliset muutokset alkavat dominoimaan ja jättävät alleen ihmisen vaikutuksen.

CO2 on palamistuote, joka syntyy fossiilisissa prosesseissa. Kaikki alkuaineet, mukaanlukien hiili C ovat syntyneet kosmoksessa ja on siten sitoutuneena myös maapallon ekologiaan. CO2:n vapautumiseen tarvitaan työtä eli energiaa.

Kun luonnon kantokykyä ylikuormitetaan, dynamiikka ei ole silloin tasapainossa ja syntyy energia-hävikkiä, joka ei palaudu luonnollista tietä takaisin luontoon. Luonto itsessään kyllä asettuu tasapainoon, jos luonnonvaroja käytetään järkevästi pyrkimällä yhä enemmän kiertotalouteen. Se vähentää energia-hävikkiä.

Ihminen tarvitsee energiaa joka hetki, joka ei palaudu sellaisenaan luonnon kiertokulkuun. Tästä syntyy hukkaenergiaa (dE = dm*c2) hyötusuhteessa, joka pyrkii lähestymään arvoa 100%, mutta ei kuitekaan saavuta täydellistä hyötykäyttöön soveltuvaa energiaa (muuttuu lämmöksi).

Hiiltä tai kivihiiltä esiintyy siellä, missä on elämää tai orgaanisia yhdisteitä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #27

Aivan, mutta ekologia ei puolla sitä, että ihminen tuhoaisi luonnon ja lajeja. Luonto uusii lajit omalla ajallaan ja vaikka metsiä hakataan ja jos niitä ei istuteta, luonto ite tekee metsät ajalla 10-20 milj v Samoin on lajit, nekin uusitaan ja lajeissa esiintyy sukukehitys ja samoin kasveissa esiintyy homologisia piirteitä jne.Siis ilmastomuutokset eivät tuhoa palloa. Ilmastomuutokset muuttavat vain luonnossa tapahtumia uusiin muutoksiin, mutta ei sillai, miten ihminen yrittäisi vaatia

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

28. Se on valitettavasti virhearvio, etteikö ihminen tuhoa luontoa. Ihmisen hyödyntämä energia tekee sitä jatkuvasti, - mitä tehokkaammin, sitä enemmän siitä jää haitallisia yhdisteitä luontoon (riippuen energia-hyötysuhteesta). Koko luonnon tuhoaminen on lähinnä naivistista itse-tuhoisuutta ja tyhmyyden tiivistymistä, siihen tarvitaan vain muutama ydin-lataus tai meistä riippumatta, sopivan kokoinen asteroidi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti, se on ihan selvä asia. Luonnon moninaisuus siirtää painopistettä, sekin on ihan selvä asia. Uusia eliöitä syntyy ja vanhoja kuolee riippuen siitä, minkälaiseksi ympäristö muuttuu. Ympäristö ei muutu ihmisistä riippumatta, sekin on selvä asia.

Ratkaisu elinympäristön muutoksille asettaa meidät vastuuseen, me tätä planeettaa hallitsemme. Mitä enemmän otamme vastuuta, sitä paremmin selviydymme ja siinä sivussa muukin eliöstö ja kasvillisuus. Luonnossa muutokset tapahtuvat useimmiten neliöllisesti, eli siis kiihtyvyyksinä ja hidastuvuuksina, tämä liittyy luonnon lakeihin ja vakioihin. Ihmisen toiminta poikkeaa näistä lain-alaisuuksista, koska ihminen on ryhtynyt kontrolloimaan luontoa.

Kuinka kauan kesti, kunnes ihminen oppi ymmärtämään, ettei luonto toimi kymmen-järjestelmän mukaisesti. Kymmen-järjestelmä kehitettiin n. 5000 vuotta sitten Egyptissä sen vuoksi, että ymmärrettäisiin luonnossa tapahtuvia epälineaarisia muutoksia.

Toivottavasti ei tarvitse mennä 5000:n vuoden päähän menneisyyteen uudelleen vahvistamaan käsityksiämme luonnon epälineaarisuudesta.

Toinen hyvä esimerkki luonnossa tapahtuvista ilmiöistä on Fibonacci -lukujono, joka näkyy mm. kukkien terälehtien sekvensseissä ja mm. kotiloissa (1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55..jne).

Se yksinkertaisesti riittää, kun ihminen kajoaa näihin sekvensseihin, se alkaa näkymään ennemmin tai myöhemmin. Yksi hyvä esimerkki käytännön havainnoista, on Keeling- käyrä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset