Hannu A. Sinivirta

Prof. Charles David Keelingin ja prof. Ralph Keelingin tutkimukset

  • Prof. Charles David Keeling
    Prof. Charles David Keeling
  • Mauna Loa Observatory
    Mauna Loa Observatory

CO2:n kasvihuonevaikutuksista kiistellään edelleen, vaikka jo 1950-luvulla prof. Charles David Keelingin aloittamat ja nyttemmin hänen poikansa prof. Ralph Keelingin tieteelliset ponnistukset ovat vertailevin mittaustuloksin ja tutkimuksin osoittaneet CO2:n vaikutusten lisääntymisen olevan hyvin selkeä merkki ihmisen aikaansaamista toimista. Keeling käyrä on hyvin yksiselitteinen mittaustulos aina vuodesta 1960 vuoteen 2018. Alla oleva linkki kertoo prof. Charles David Keelingin alkuun panemasta projektista vuonna 1950-luvulla ja kuinka hän selitti saamiaan mittaustuloksia alla olevassa linkissä ja vuodelta 1960 julkaistussa abstraktissaan:

https://www.skepticalscience.com/translationblog.php?n=1571&l=2

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.2153-3490.1960.tb01300.x

Keelingin käyrän asettaminen kyseenalaiseksi on mielestäni vastoin tutkijan etiikkaa, jos tulokset ovat näinkin selkeitä ja johdonmukaisia. Ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa teollistumisen myötä on tapahtunut hyvin lyhyellä aika-välillä. Muilta osin eli luonnollisiin muutoksiin ihmisellä on täytynyt olla myös oma vaikutuksensa, siitä ei ole epäilystäkään. Missä määrin, sitä tulisi kysyä meiltä itseltämme. Onko siis parantamisen varaa, mielestäni on.

On turhaa asettaa luonnon kantokykyä itseriittoiseksi, se ei kanna kovin pitkälle tulevaisuuteen. Tässä mielessä skeptinen ja itsekäs ajattelu ihmisen kykenemättömyydestä tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka edesauttavat luonnon säilymistä mahdollisimman puhtaana ja olla vaikuttamassa kehitykseen, joka johtaa pois saastuttamisesta ja siirtymistä pois kokonaan fossiilisista polttoaineista.

Politiikka on onneksi menossa tähän suuntaan, leimaamatta ketään minkään väri-aatteen mukaisesti tai muuten osoittamalla ketään väärä-oppiseksi, tai jopa rikolliseksi. Kehitys on välttämätöntä ja vääjäämätöntä, halusimme sitä tai emme. Oikean suuntaiset päätökset riippuvat meistä kaikista ja kuinka voimme luottaa tieteen aikaansaamiin reaali-aikaisiin toistettaviin mittaus-tuloksiin ja tutkimuksiin. Mielestäni Keelingin CO2- tutkimukset ovat saavuttaneet yhden merkittävimmistä ja luotettavimmista tutkimuksista, sekä yhden tieteen saavuttamista kulmakivistä.

Jos ja kun prof. Ralph Keelingin työ tulee tulevaisuudessa jatkumaan tuleville sukupolville ja jos Keeling käyrä tulee osoittamaan yhä nousevaa trendiä, mitä siitä tulevien sukupolvien tulisi päätellä?

Ainakin sen, että ihminen voi omilla toimillaan vähentää energia-hävikkiä ja ilmastoa lämmittäviä tekijöitä, kuten kasvihuone-päästöjen rajoittamista, joka voisi muuten johtaa lämpötilan arvaamattomaan nousuun. 

Varmuuden vuoksi tähän loppuun.

Tämä blogi käsittelee vain ja ainoastaan CO2:n efektiivistä vaikutusta ilmakehässä, ei niinkään sen mitättömistä vaikutuksista, eli asiallinen tieteeseen perustuva depatti mahdollisista uusista ja rakentavista ajatuksista on kyllä tervetullutta.

             

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Hei Hannu,

mitä mieltä olet ideasta, että rahan arvo globaalisti sidottaisiinkin happi/hiilidioksiditaseeseen ilmakehässä?

Ilmastotutkimuksessa minua ihmetyttää se, että en löydä juuri lainkaan mittauksia, paljonko planeetalla on ollut happea ja miten teollistuminen on siihen vaikuttanut.

Hiilidioksidin sitominen ilmakehästä ei voi tapahtua kovin teknillisesti, sillä piilokustannukset ja täten, hiilijalanjälki yhä kasvaa.

Kun siis meillä on ollut tehtaita jne. jotka ovat vieneet happea ja tuottaneet hiilidioksidia, pitää rakentaa tehtaita jotka päinvastoin puhdistavat ilmaa myös pienhiukkasista.

Ratkaisu tässä voi olla vain mikrolevät. Mutta niidenkään kasvatus ei kannata nykyisellä tekniikalla, juurikin lopulta koska mm. kemialliset lannoitteet kuormittavat ja tuhoavat ympäristöä, niin olen kehitellyt tällaisen tekniikan: mikä kannattaa.

Siis kun puhutaan siitä, että miten se kannattaa oikeassa elämässä eli esim. hiilijalanjäljen mukaan.

Jos haluat tutustua esitykseeni, niin se löytyy täältä:

http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2567...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Henri,

Kiitos kommentista. Yritän tutustua esitykseesi vähän paremmalla ajalla, joka näin alkuun vaikuttaa suhteellisen lupaavalta. Kuitenkin blogini aihe keskittyy ennemminkin Keelingin tekemiin tutkimuksiin CO2:n konsentroitumisesta ilmakehään.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

En ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi kyseenalaistettu CO2-mittausten oikeellisuus Keelingin toimesta. Tänä päivänä mittausteknisesti patentti on vanhentunut ja se on triviaalia tekniikkaa.

Sen sijaan johtopäätös, että ihminen on yksinomaan aiheuttanut CO2-pitoisuuden nousun, ei ole itsestään selvyys. Jonkin mittausuureen muutokset eivät todista syy-yhteydestä johonkin toiseen muuttujaan yhtään mitään. Se on todistettava tieteellisin menetelmin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

3. Triviaalia tai ei ja vaikka patentit vanhentuvatkin, se ei suinkaan tarkoita sitä, että vanhentuneet patentit eivät olisi referensseinä uusille.

Perusasiat eivät muutu mihinkään, vaikka metodit kehittyvät.

Kuten varmasti itsekin ymmärrät, mikään tässä maailmassa ei ole itsestään selvyys ja kaikkein vähiten se, etteivätkö ihmisen aikaansaamat ja luonnolliset muutokset moduloisi keskenään ajallisessa suhteessa, jossa merkittävin muutos on ihmisen aikaansaamaa n. 60 vuoden periodilla Keelingin mittaus-sarjoissa.

Mikään luonnollinen dynamiikka ja takaiskytkennät eivät noudata lähellekään niin yhdensuuntaisesti lineaarisia muutoksia, mitä Keeling käyrä tällä hetkellä osoittaa, ellei vuosikymmenien päästä käyrän kulmakertoimet ala muuttumaan epälineaarisiksi.

Itse asiassa, onko toista metodia joka olisi pysynyt 60 vuotta muuttumattomana, jolloin toistettavuus olisi yhtä luotettava kuin sen kalibrointi - jälki?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

NASA:kin on päätynyt johtopäätökseen, että mikrobeilla ja pienillä merten eliöillä voi olla enemmän vaikutusta ilmakehän hiilidioksiditasoon kuin ihmisillä.
Tiny sea creatures could hold secrets to Earth’s climate

https://climate.nasa.gov/news/2707/tiny-sea-creatu...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Kaikki tietysti liittyy kaikkeen, mutta niin merissä kuin ilmastossakin tapahtuneet muutokset eivät ole riippumattomia ihmisen toimista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä ihminenkin vaikuttaa meriin jonkin verran. "To understand the climate you must first understand the oceans. The oceans control the global climate."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

8. Ymmärrystä lisää se, että miten luonto ylipäätään muuttaa kontrolliaan meistä riippumatta, sillä sitähän se ei tee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ymmärrystä lisää myöskin se, että ymmärtää, että mikä kontrolloi CO2/O2 suhdetta.

"Rates of phytoplankton accumulation are critical for understanding the ocean conditions that lead to phytoplankton growth and its timing, a key to unlocking the environmental drivers and controls of biological dynamics.

Because scientists are also interested in the link between the ocean, atmospheric particles and clouds, they’ve conducted meteorological balloon launches from the ship on a regular basis to capture information relevant to cloud formation processes."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. CO2/O2 suhde näkyy Keeling käyrässä joka osoittaa suhteellisen lineaarista kasvua, joka on >> 1. Lineaarinen kasvu ei ole luonnollinen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jotta asia ei jäisi epäselväksi, mikä on minun käsitykseni ilmakehän CO2-pitoisuuden noususta, niin se johtuu lähes yksinomaan ihmisen CO2-päästöistä. Koska CO2-kiertää tehokkaasti ilmakehästä meriin ja kasvillisuuteen ja sieltä takaisin, niin ihmisperäisen CO2-pitoisuuden määrä ei ole sama kuin ilmakehän kasvanut CO2-määrä.

Sillä seikalla ei loppujen lopuksi ole merkitystä, mikä on ilmakehän CO2-molekyylien alkuperä: kasvillisuus, meri vai ihmisen fossiiliset emissiot. Kaikilla CO2-molekyyleillä on sama lämmitysvaikutus. Asialla on merkitystä, jos pitää todentaa, miten erilaiset CO2-kiertomallit vastaavat todellisuutta. Olen itse mallini avulla todennut, että merien noussut lämpötila ei riitä selittämään ilmakehän kasvanutta CO2-pitoisuutta. Vuosittaiset vaihtelut ilmakehän CO2-pitoisuudessa seuraavat sen sijaan erittäin hyvin trooppisen meren lämpötilaa, koska noista meristä CO2-vapautuu takaisin ilmakehään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jaa että vuodenaikavaihtelun taustalla ei olisikaan pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi? Onko valtavirran tiede mielestäsi tässäkin asiassa väärässä?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

12. Kommentissasi unohdit sen tärkeän seikan, että Keeling-käyrässä näkyvä vapautunut CO2 noudattaa lineaarista kasvua. Tämä kasvu ei ole luonnollinen. Luonnossa muutokset ovat epälineaarisia takaisinkytkentöineen.

Ihmisen vaikutus (populaatio muuttuu äärimmäisen hitaasti) ei juurikaan tällä hetkellä vaikuta Keeling - käyrään epälineaarisesti, joka selittäisi luonnollisen muutoksen kasvusta.

Jos Keeling - käyrä alkaa muuttumaan epälineaariseksi, silloin se kielii luonnollisista muutoksista, jotka alkavat peittämään alleen ihmisen vaikutuksen.

Tähän asti Keeling-käyrä on osoittanut selkeästi muutosta, jossa hiilinielut yhä edelleen vähenevät tai hiililähteet kasvavat.

Tämä yhtälö on mielestäni se tärkein syy ja seuraus suhde.

Keeling-käyrä on erinomaisen hyvä referenssi.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Hannu climate science- viitteestä! - "Keeling's measurements confirm global warming" - kuin myös niihin liittyen samoin vahvistettuina:

Bespoke Climate Science: Temperature and CO2 Data Made to Order:
https://wattsupwiththat.com/2017/02/09/bespoke-cli...

The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) :
http://www.ipcc.ch/organization/organization.shtml

Scripps in the News:
https://scripps.ucsd.edu/news/scripps-in-the-news?...

How Fossil Fuel Money Made Climate Change:
https://waynenorthey.com/2017/08/12/how-fossil-fue...

Scientific evidence of global climate change: A brief history:
http://www.rescuethatfrog.com/history-of-evidence/

Rocky Rex's Science Stuff :
https://rockyrexscience.blogspot.com/2018/

Trends in Atmospheric Carbon Dioxide:
https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/

The Hole in the Sky:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/earth/ozone-hole.html

Climate Change's Best Hope:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/earth/climate-change-...

Discover how Earth’s intricate climate system is changing:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/earth/decoding-weathe...

Katharine Hayhoe Reveals Surprising Ways to Talk About Climate Change :
https://www.ecowatch.com/katharine-hayhoe-climate-...

How Fossil Fuel Money Made Climate Change Denial the Word of God:
https://splinternews.com/how-fossil-fuel-money-mad...

When facts are not enough:
http://science.sciencemag.org/content/360/6392/943...

CLIMATE CHANGE AND THE G7 SUMMIT:
http://katharinehayhoe.com/wp2016/2018/06/08/clima...

Katharine Hayhoe: A leading climate:
https://waynenorthey.com/2017/10/12/katharine-hayh...

Why Should Evangelical Christians Care About Climate Change?:
http://www.slate.com/human-interest/2018/06/mike-p...

How to Convince Conservative Christians That Global Warming Is Real:
https://billmoyers.com/2014/05/03/how-to-convince-...

Faith in Climate Science:
https://www.ucsusa.org/fa17-inquiry-katharine-hayh...

Is the Paris Agreement on Climate Change ‘Bad for Business’?:
https://www.lindau-nobel.org/de/tag/climate-change/

Watch A Climate Scientist Explain The Reality Of Global Warming To The 700 Club:
https://www.mediamatters.org/video/2015/07/17/watc...

700 Club anchor touted global warming skeptics' petition reportedly signed by non-scientists, fictitious characters:
https://www.mediamatters.org/research/2006/02/14/7...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Most of Earth’s oxygen comes from tiny ocean plants – called phytoplankton – that live near the water’s surface and drift with the currents."

http://earthsky.org/earth/how-much-do-oceans-add-t...

"Bottom line: Tiny ocean plants called phytoplankton contribute 50 to 85 percent of the oxygen in Earth’s atmosphere."

Kasviplanktonin tuotanto on vähentynyt 1900-luvulla niin, että se vastaa 1 % verran ilmakehän hiilidioksidista vuositasolla, vähentyneen fotosynteesin kautta.

https://www.scientificamerican.com/article/phytopl...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouni,

eo. huomioitavaa: "Scientists believe that phytoplankton contribute between 50 to 85 percent of the oxygen in Earth’s atmosphere. They aren’t sure because it’s a tough thing to calculate. In the lab, scientists can determine how much oxygen is produced by a single phytoplankton cell."

"It's very disturbing to think about the potential implications of a century-long decline of the base of the food chain," said lead author Daniel Boyce, a marine ecologist.

They include disruption to the marine food web and effects on the world's carbon cycle. In addition to consuming CO2, phytoplankton can influence how much heat is absorbed by the world's oceans, and some species emit sulfate molecules that promote cloud formation.

A continuing mystery story

"In some respect, these findings are the beginning of the story, not the end," Boyce said. "The first question is what will happen in the future. We looked at these trends over the past century but don't know what will happen 10 years down the road."

The study "makes a sorely needed contribution to our knowledge of historical changes in the ocean biosphere," said David Siegel of the University of California, Santa Barbara, and Bryan Franz of NASA in an essay, also published in Nature."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hyviä havaintoja! Se, että IPCC ajaa ihmisen syyllisyyttä, ei voi tarkoittaa, että pienet merten eliöt olisivat vaikuttamassa maapallon ilmastoon, eikä ihminen olisikaan syyllinen. IPCC olisi epäonnistunut tehtävässään!?

Meret kattavat 72 % maapallosta, 28 % on maata ja jäätä, josta puolet, 14 % on viljeltävää ja kasvavaa maata, peltoja, metsiä etc. Kasviplankton ja levät vastaavat yli puolesta fotosynteesistä. Joten merillä on merkitystä maapallon ilmastoon, ja kun huomioidaan, että jotkut planktonit erittävät sulfaatteja, joilla on merkitystä pilvien muodostumisen kannalta. Planktonit voivat jopa säädellä merten lämpötilaa?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No mikrobit ovat sekovartisia luonnossa kuten bakteerit ja sienet ja levät jäkälä ja sammaleet,plankton, virus, siis ne ei ole versokasveja kuten saniaiset ja siemenkasvit ja taas mädännaiskasvit , ne taas ei piittaa hiilidioksidista ollenkaan, esim mäntykukka luonnossa jne.Jos mikrobien pitäisi lisääntyä merissä, niin ehdot ovat;
1.Pitää olla sopivaa lämpöä
2.Pitää olla ravintoa
3.Pitää olla kosteutta
4.Pitää olla happea
5.Pitää olla sopiva happamuus

Merien biomassa arvioidaan muodostuvan 95% mikrobeista.Esim levät vapauttavat ilmaan rikkiyhdisteitä, jotka säätelevät ilmaston lämpenemistä koska rikkipitoisuus vaikuttaa pilvien määrään ja tiheyteen jne..myös mikrobit luovuttavat hili co2 myös jne.Mikrobeja on sitten muuallakin, esim Sinivirran iholla jne...Tai niitä on Jouni Aron otsassa ja Risto Jääskeläisen poskissa eli siis mikrobit luovuttavat rikkiyhdisteitä ja sillai säätelevät ilmaston lämpenemistä ja sillai vaikutetaan pilvien määrään ja tiheyteen eli siis mikrobit lämmittää ilmaa eikä hiili co2 ja aurinko lämmittää ja mitä vielä löytyy jotka lämmittää ilmaa??Joidenkin mielestä yhdisteitä piti olla ilmassa peräti 3000 ja Kulmalan mukaa niitä oisi vain jotain 1200 muistaakseni jne.Vai?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiitos tähän astisille kommentoijille. Palaan hieman myöhemmin vielä Keeling- käyrään ja teen siitä approksimaatioita tulevasta. Tällä pyrin selvittämään ihmisen ja luonnollisten muutosten välistä suhdetta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Riippumatta siitä, mistä syistä hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ilmakehässä, on siitä erilaisia välillisiä vaikuksia. Eräs mielenkiintoinen tieto koskettelee Selkämeren karujen ulkoluotojen kasvillisuuden muutoksia. Viimeisen runsaan 40 vuoden aikana uloimpien somerikkosaarien kasvillisuus on rehevöitynyt ja lajit ovat vaihtuneet vaativampiin eteläisiin lajeihin. Samaan aikaan kuitenkin on tapahtunut päinvastainen muutos eli ilmansaasteiden erityisesti typen-ja rikkilaskeumien merkittävä väheneminen. Samoin saaristolinnusto on taantunut. Eli rehevöittymiseen toisin sanojen ravinnekierto on erilainen kuin ennen. Saaret saavat vähemmän ravinteita kuin vielä 80-luvulla. Tästäkin huolimatta lajisto on monipuolistunut, kasvimassan määrä on kasvanut näillä saarilla. Syy lienee ilmastossa tapahtuneet muutokset, jotka ovat vaikuttaneet tuotannan määrään.

Sama ilmiö on nähtävissä vesistojen kuormituksessa. Vaikka kuormitusta on tunuvasti vähennetty pahimmista 1970-luvun ja 1980-luvun alun niin monissa jokivesistöissä erityisesti typen määrä on kasvanut. Monet ovat ehdottaneet syyksi turvepeltoja, mutta lounaisissa savijokialueilla niitä ei juuri ole. Ehdotinkin aikoinaan syyksi kasvituotannon kasvua metsäalueilla. Kun on hieman lämpimämpää ja pidempia kasvukausia niin tuotantokin on jonkin verran suurempaa. Samoin tietenkin on myös kuolevan kasvimassan määrä pintamaassa. Talvisateisuus ja pintaan kertynyt orgaaninen aines lienevät osaksi syitä vesistöjen typpimäärän kasvulle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset