Hannu A. Sinivirta

Vain 4‰ hiiltä maaperään riittäisi - ilmastonmuutos

  • Vain 4‰ hiiltä maaperään riittäisi - ilmastonmuutos
  • Vain 4‰ hiiltä maaperään riittäisi - ilmastonmuutos
  • Vain 4‰ hiiltä maaperään riittäisi - ilmastonmuutos

Ylen uutisoinnissa 14.5.2018 käsiteltiin aihetta, kuinka voidaan sitoa enemmän hiiltä maaperään. Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla.

Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

Qvidjan kartanon ja koetilan omistaja Ilkka Herlin ja Baltic Sea Action Groupin puheenjohtaja Saara Kankaanrinta houkuttelevat maanviljelijöitä ilmastoystävälliseen viljelytapaan.

Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

”Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan on pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, -sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.”

Toisaalta maaperä on myös iso arvoitus, eli pelastaako se ilmastonmuutokselta vai aiheuttaako lisää ongelmia? 

"Maaperä voisi sitoa kaikki ilmakehään laskemistamme kasvihuonekaasupäästöistä. Ranska lanseerasi Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, joka lisäisi maaperän hiilivarastoja vuosittain 4:n ‰ verran. Se riittäisi tavoitteen toteutumiseksi. Toisaalta lämpenevä ilmasto saattaa vapauttaa yhä enemmän lämmittävää hiilidioksidia ilmakehään.”

Tällä hetkellä hiili-nieluja on vielä n. 50% vähemmän kuin hiili-lähteitä ja tämänkaltaiset hankkeet ovat tervetulleita.

https://yle.fi/uutiset/3-10201516

https://yle.fi/uutiset/3-8953789

Maailmanlaajuiseen maankäytön parantamiseen on vielä pitkä matka ja samaan aikaan hiilidioksidi- päästöjä tulisi rajoittaa merkittävästi.

"Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.", -toteaa professori Jari Liski.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jenni Frilander on tehnyt pari ansiokasta ohjelmaa maaperäkemiasta ja on kansanomaistanut tätä tieteenhaaraa. Helsingin yliopistosta löytyy lisää tutkimustietoa maaperäkemiaan liittyen. Nuo antamasi linkit kannattaa lukea läpi! "Kourallisessa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä. Nämä organismit sekä sitovat että hajottavat kasvien maaperään syöttämää hiiltä."

Amerikkalaiset ovat jo heränneet tämän asian suhteen ja syyttävät eurooppalaisia tekniikasta, jota heilläkin on käytetty maanviljelyksessä. Eurooppalaiset ovat heidän mukaansa aina siirtyneet uusille alueille, kun vanha pelto on jo pilattu.

”A Washington State University researcher has discovered that vast amounts of carbon can be stored by soil minerals more than a foot below the surface. The finding could help offset the rising greenhouse-gas emissions helping warm the Earth’s climate.”

http://regenerationinternational.org/2017/11/18/hu...

”Earlier research by Kramer found that certain farming practices can dramatically increase carbon in the soil. Writing in Nature Communications in 2015, Kramer documented how three farms converted to management-intensive grazing practices raised their carbon levels to those of native forest soils in just six years. While cultivation has decreased soil carbon levels by one-half to two-thirds, the soils he examined had a 75 percent increase in carbon.”

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

On se hyvä, että meillä on 10 000 vuotiset ja parhaimmillaan 10 metriset suot olemassa ja kasvamassa. Ja vieläpä suhteellisen tasapainossa energiakäytön osalta, kasvaa sen minkä poltetaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, EU haluaisi myydä meille tuulivoimaloita ja ottaa maksuksi turvetta maanparannusaineena, kenties.

Varmaan meiltä löytyy poliitikko junailemaan tätä asiaa, uudesta tukirahoituksesta on jo esitys tulossa eduskuntaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuohon tuulivoimaan en suoranaisesti ota kantaa, mutta maaperä-tutkimuksessa ollaan lähdetty oikealle tielle.

Täällä Suomessa viljeltävän maaperän suhteen ei suuremmalti ole vielä ongelmia ja tämä juuri tekee tutkimuksesta mielenkiintoisen.

Köyhtyneestä maaperästä kun ei oikein saa irti riittäviä analyyseja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa uutislähetyksessä mainitaan 100 maatilaa, jotka ovat koeluontoisesti mukana Suomessa ja lisää olisi tulossa.

Juu, hyvä juttu, mutta voidaanhan tehdä testejä kaupunkien viheriöillä, viherkentillä jne.

Kaupunkien ja oman tontin omistajan pitäisi voidaan kasvattaa niittykasveja, antaa niiden kukkasten kasvaa pidemmäksi ja niittää vain kerran pari kesässä, kuten tienvierustoilla nykyään niitetään. Maaperän mikrobielämä lähtisi toimimaan ja samalla hiiltä alkaisi kertymään maaperään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ja samaan hengenvetoon jokainen voisi hankkia tai itse kehittää mittarin, jossa on CO2-pitoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit. Silloin voisi omakohtaisesti havaita tulokset.

Siihen ei tarvita kuin sopiva putki, jossa on sekä in- että outlet (inlet puolelle flekti, joka imee ilman sisään) ja outlet:sta ulos). Putken toiseen päähän IR-LED ja toiseen päähän filtteri ja IR-detektori.

Putkeen sisään tuodun ilma-massan IR-absorbtiokyky, lämpötila ja kosteus voidaan mitata, samoin korrelaatiot. Perään läppäri ja sopiva softa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset