Hannu A. Sinivirta

CO2:n määrä ilmakehän paksuutena vr. pitoisuuksina / ∆T / k1,2,3 / k3

  • Kuva 1.
    Kuva 1.
  • Kuva 2.
    Kuva 2.

Yksi ehkä helpoimmista tavoista arvioida hiilidioksidin määrää ilmakehässä on sen paksuus (m) suhteessa koko ilmakehän paksuuteen ja vertailun vuoksi pitoisuuksina (ppmv).

Esimerkiksi otamme Mauna Loa Observatorion (USA / Hawaii) tekemän hiilidioksidi-pitoisuutta kuvaavan graafin vuodesta 1960 vuoteen 2018.

Mitatun hiilidioksin määrä vuonna 2018 on n. 412 ppmv, kun se vuonna 1960 oli n. 318 ppmv.

(ks. kuva 1)

Teemme yksinkertaisen lasku-toimituksen hiilidioksidin paksuudelta (m).

Ajatellaan, että hiilidioksidi olisi täysin selvä-rajaisesti erillään ilmakehän muista kaasuista ja se sijaitsisi meren pinnan tasolla. Kuvasta 2 voi havaita, kuinka ilmakehän tiheys laskee ylöspäin mentäessä. 

(ks. kuva 2)

Meren pinnan tasolla ilmanpaine on keskimäärin 1013 mb, eli n. 5,5km korkeudessa paine on suunnilleen 500 mb. Toisin sanoen, puolet ilmakehän massasta sijaitsee 5,5km:sta alaspäin. Ylöspäin mentäessä, ilmanpaine ja siten myös tiheys vähenevät logaritmisesti, sekä asymptoottisesti (ei ole ylärajaa).

Oletetaan, että ilman tiheys merenpinnasta ilmakehän ylä-rajalle on vakio, eli 1,3kg/m3 (1 kuutio painaa 13N).

Ilmakehän paksuudeksi saadaan tällöin:

101300 Pa / (13N/m3) = 7792 m, pyöristäen 8000 m.

Hiilidioksidin osuus eli 412 ppmv tästä olisi:

(8 / 1 x10^9) x 412 ≈ 3,30 m

Lasketaan vastaava määrä 1960 luvulta, eli:

(8 / 1 x 10^9) x 318 ≈ 2,54 m

Eli vuosien 1960 ja 2018 välisenä aikana hiilidioksidin määrä ilmakehän paksuutena on kasvanut 2,54 m => 3,30 m (76 cm).

Miten tämä vaikuttaa ilmakehässä olevan hiilidioksidin kykyyn absorboida lämpö-säteilyä ja jos hiilidioksidin viipymis-aika ilmakehässä on luokkaa satoja jopa tuhansia vuosia?

Otetaan esimerkin vuoksi viipymis-ajaksi 60 vuotta (1960 - 2018), joka on ikäänkuin alle minimi arvioidusta 100:sta vuodesta. Tästä voidaan päätellä, että jos viipymis-aika on 60 vuotta, sen vaikutus näkyy Mauna Loa Observatorion graafissa.

Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kaksinkertaistuu, voimme ottaa käyttöön lämpötila-muutosta ∆T kuvaavan yhtälön:

∆T = 1,66 ln (C / Co) = 1,66 ln 2 ≈ 1,2°C

Laskemme lämpötila-muutoksen asettamalla kaavaan ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrän sen paksuutena (m):

∆T = 1,66 ln (3,3m / 2,54m) ≈ 0,43°C ja vertailun vuoksi pitoisuuksina:

∆T = 1,66 ln (412ppmv / 318ppmv) ≈ 0,43°C

Eli 76 cm:n lisäys hiilidioksidia kasvatti lämpötilaa ≈ 0,43°C vuodesta 1960 vuoteen 2018.

Vastaavasti Mauna Loa Observatorion graafi vuodesta 1960 vuoteen 2018 antaa kokonais-kulmakertoimen (k1,2,3):

k1,2,3 = ∂y1,2,3 / ∂x1,3,3 = (412ppmv -  318ppmv) / (2018v - 1960v) = 94ppmv / 58v = 1,6

Vuodesta 1960 vuoteen 2018 hiili-nielut ovat siis olleet n. 1,6 kertaa pienemmät, kuin hiili-lähteet

Vuodesta 2000 vuoteen 2018 -> 2020 antaa osa-kulmakertoimen (k3):

k3 = ∂y3 / ∂x3 = (412ppmv - 370ppmv) / (2020v - 2000v) = 42ppmv / 20v ≈ 2,1

Eli hiilidioksi-päästöt ovat lisääntyneet voimakkaasti tai hiili-nielut ovat vähentyneet edelleen vuodesta 2000 eteenpäin.

Vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin, -jos elonpäiviä riittää,- on mielenkiintoista havaita, mihin suuntaan kasvihuonekaasu-pitoisuudet kuten hiilidioksi / hiili-nielut ovat kehittyneet, samoin lämpötila. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen tehnyt kymmeniä spektrianalyysilaskelmia kasvihuonekaasujen absorptiosta ja tulokset hiilidioksidin osalta ovat hyvin yksiselitteiset ja selvät. Vaikka CO2-pitoisuus on lähes vaikio 80 km:n korkeuteen, sillä ei ole mitään merkitystä kasvihuoneilmiössä. Nimittäin hiilidíoksidi on absorboinut kaiken sen aallonpituusalueella (yhdessä veden kanssa, jolla absorboi myös samalla aallonpituusalueella ja vielä voimakkaammmin) olevan infrapunasäteilyn energian jo ennen 1 km;n korkeutta. Ylipäänsä kasvihuonekaasujen absorptio on erittäin nopea: 1 km 90 %, 2 km 95 %, 11 km 98 % ja loput stratosfäärissä otsonin toimesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"What happens if we add more carbon dioxide? In the layers so high and thin that much of the heat radiation from lower down slips through, adding more greenhouse gas molecules means the layer will absorb more of the rays. So the place from which most of the heat energy finally leaves the Earth will shift to higher layers. Those are colder layers, so they do not radiate heat as well. The planet as a whole is now taking in more energy than it radiates (which is in fact our current situation). As the higher levels radiate some of the excess downwards, all the lower levels down to the surface warm up. The imbalance must continue until the high levels get hot enough to radiate as much energy back out as the planet is receiving."

http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kaleville. Näin siinä juuri tapahtuu eli maapallo absorboi enemmän energiaa kuin mitä se kykenee emittoimaan takaisin avaruuteen (kasvihuonevaikutus). Jos absorbtion ja emission suhde olisi 1, meillä olisi jäätävän kylmä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tuosta lainauksesta voi helposti saada väärän käsityksen. Kun kasvihuoneilmiö voimistuu, niin vähemmän infrapunasäteilyä pääsee avaruuteen eli se vastaa tilannetta, että maapallon "lämmöneristyskyky" paranee. Mitä tapahtuu omakotitalolle, kun lämmitys on vakioteholla sisällä ja eristystä parannetaan: lämpötila sisällä nousee. Niin käy myös maapallolle, että sen pintalämpötila nousee. Pintalämpötilan nousu tarkoittaa Planckin yhtälön mukaisesti, että sen emittoima säteilymäärä kasvaa ja se kasvaa juuri sen verran, että maapallo on taasen tasapainotilassa eli maapallo säteilee avaruuteen saman verran, kuin se saa auringosta eli n. 240 W/m2.

Tämä tilanne vastaa täysin sitä, mitä IPCC kuvaa kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutuksesta maapallolle. Ja se on oikein.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #9

Jotkut ehkä saavat, jotka eivät välttämättä ymmärrä, mistä kasvihuoneilmiössä ja energian häviämättömyydessä on kysymys...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Kyllä, talon lämmöneristys paranee kun lisätään uusi kerros villaa seiniin ja sama tapahtuu maapallolle, kun hiilidioksidin määrä kasvaa. Niinpä väite "Vaikka CO2-pitoisuus on lähes vaikio 80 km:n korkeuteen, sillä ei ole mitään merkitystä kasvihuoneilmiössä" on täysin väärä. Perustelu löytyy tuosta lainauksesta, koko tekstin on antamani linkin takana.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #12

Vertaus on suorastaan kehno, ja kertoo ettei kommentoija ymmärrä energiasta juurikaan mitään. Ilmahehässä ei ole selkeitä rajapintoja ja energian käyttäytyminen kaasussa (pääasiassa) aivan eri lainalaisuuteen perustuva.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

Anteeksi että tulin tähän väliin. Mutta blogin tarkoitus oli havainnollistaa kuinka paljon 318ppmv:n kasvu 412ppmv:hen näkyy ilmakehän paksuutena blogissa olevan logiikka-ketjun mukaan, missä se täsmentyy cm:nä (n. 76cm) C / C0:n suhteessa, joka on kohtuullisella tarkkuudella sama sekä cm:nä että ppmv:nä (n. 0,43°C).

Tuo 76cm voi olla myös 7792m:n mukainen eli:

7792m /(1x10^-9) x 412ppm = n. 3,2m ja

7792m/(1x10^-9) x 318ppm = n. 2,47m ja erotus:

3,2m - 2,47m = 0,73m = 73cm

∆T= 1,66 ln (3,2m/2,47m) = 0,43°C

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

”kommentoija ymmärrä energiasta juurikaan mitään”

Sittenhän tunne on molemminpuoleinen.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #24

Väität siis edelleen, että talon lämpövuo perustuu samaan ilmiöön kuin ilmakehän lämpötase.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

En ole väittänyt, että talon lämpövuo perustuisi samaan ilmiöön kuin ilmakehän lämpötase.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #26

Jotenkin osasin odottaa vastauksesi. No miksi sitten vertaus?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Sehän oli vastaus Ollilan kommenttiin.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #28

Mitä ihmettä. Niinkö. Voi hyvää päivää!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #29

Mikä tässä nyt mättää? Se, että keskustellaan ilmakehän ja lämmöneristeen välisestä analogiasta, ei pidä sisällään väitettä että niiden fysikaalinen peruste olisi sama.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #30

Ei pidä sitten ottaa sellaista vertailu kohdetta, jos sillä ei ole mitään yhteistä toisen kanssa. Se ei auta asian ymmärtämistä millään tavalla, vaan päinvastoin sekoittaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Mittaat talon ulkoseiniä lämpökameralla pakkasessa. Saat parikymmentä astetta pienempiä lukemia kuin mitä lämpömittari sisällä näyttää. Koska eriste.

Sitten viet lämpökameran avaruuteen ja suuntaat sen kohti maapalloa. Saat keskimäärin parikymmentä astetta pienempiä lukemia kuin mitä on keskilämpö planeetan pinnalla. Koska ilmakehä.

Analogia on aika osuva.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #33

Kiitos aamun nauruista.

Kun seuraavan kerran siirrät nälkää, niin kääri herkkupalasi (=maa) kastuneeseen eristevillaan (=pilvet) ja lämmitä mikroaaltouunissa (=aurinko).

En ole itse kokeillut, mutta kerro ihmeessä meille sitten tulokset.

Niin ollaan paljon lähempänä totuutta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #34

Olet nyt puolenkymmentä viestiä hekotellut mukamas virhettä osoittamatta, missä se on, etkä edes pyydettäessä perustele omia yleistiedon vastaisia väittämiäsi.

Johtopäätökseni tästä on, että ymmärtämättömyys on sillä puolella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

Kalevin vertaus on ihan oikea. Ilmakehä on myös lämpöeriste (ks. linkki, kuva 7)

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #33

Keksitkö tuo lämpökameran tuloksen ihan omasta päästäsi, vai onko sinulla osoittaa linkkiä mistä tuo löytyy.

Olet kyllä täysin hakoteillä mitä lämpökameralla pystyy näkemään. Kannattaa tutustua laitteeseen, ennen kuin alkaa heittelemään ihan satuja totena.

Ensin myös väität, että CO2 on eriste ja nyt se onkin yllättäen koko ilmakehä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #38

Maan pinta emittoi ilmakehään 398,2 W/m2
Ilmakehä emittoi avaruuteen 239,9 W/m2

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

"Olet kyllä täysin hakoteillä..."

Tapasi argumentoida on kaukana mistään rakentavasta keskustelusta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #39

Nyt yrität kertoa, että ilmakehä lämpiää 160W/m2 jatkuvasti. Varo ettei veresi ala kiehumaan.

Jossain vaiheessa kannattaisi sinun myöntää, että olet syöttämässä puppua.

Loogisuus puuttuu täysin. Nyt jätän tämän meidän välisen keskustelun, vaikka tiedän että heität vielä jotain yhtä typerää kuin tähänkin asti, ja koska tämä ei tuota "hedelmää".

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #40

Tapio,

Ilmakehä lämpiää niin kauan kun pitoisuudet ovat nousussa viipymäaikoina, jotka voivat olla jopa satoja vuosia, -riippuen pitoisuuksien noususta ja niin kauan, kun aurigosta saapuva energia pysyy keskimäärin vakiona.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #41

Näinhän sitä ollaan ymmärtävinään tänä päivänä. Ongelma vain on, että mallit on yksinkertaistuksia ja vain taso käsitteisiä. Ilmakehä on kolmeulotteinen, avoin ja kaoottinen ja aika etenee jatkuvasti. Mitkään kuvatut energiataseet eivät ole kuin suuntaa antavia ja siis täysin vajaita. Vielä on todella pitkä matka 3D-mallinnukseen, jossa huomioidaan pilvet, päivä ja yö ja termodynamiikka riittävällä tarkkuudella. Veikkaan 50 vuotta nyky tietotekniikan kehityksellä.

Toisin sanoen olemme saaneet kokemusperäisen tiedon ennen kuin tiede ehtii mukaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #44

3D- mallinnus on yksinkertaisuudessaan x, y ja z -mallinnus ja niitähän on tehty jo pitkään.

Nyt edetään jo 4D- mallinnuksina eli vektorigradientti - funktioina, jossa muutoksien suuruus ja suunta määräävät, mihin suuntaan (x, y ja z) ovat menossa ajan funktiona, -muttei pelkästään mallinnuksina, vaan myös reaali-aikaisina mittauksina.

Toisaalta 2D- mallinnuksista voidaan kehittää 3D- mallinnuksia, esimerkkinä Brownin liike.

Jos edelleen puhutaan CO2:n lämpösäteilyn absorbtiosta, CO2 on tunnetusti inertti (ei-konsentroituva) kaasu ja vaikka vesihöyry ja pilvet yhdessä absorboivat n. 75% maapallon lämpö-säteilystä, ne eivät kykene määrittämään ilmakehän lämpötilaa, kuten CO2.

Tämä johtuu siitä, että CO2:n osuus on n. 80% lämpötila-rakennetta ylläpitävistä inerteistä kaasuista, joka lämmittää ilmakehää ja lisää sekä ohjaa vesihöyryn ja pilvien määrää.

Vesihöyry ja pilvet riippuvat lämpötilasta ja ilman kierrosta, mitä CO2 ei ole.

Kokemuksella on luonnollisesti tärkeä rooli, mutta jos ei ole kykyä hahmottaa todellisuutta ilman mielikuvitusta (ajatus-leikkejä, -malleja, -matematiikkaa), kokemuksia on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää, -ellei mahdotonta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #45

Ei edes staattinen 3D-mallinnus ole niin yksikertaista kuin annat ymmärtää. Niinpä mieleeni tulee epäillys, ettet ole työskennellyt mallien kanssa. Itse olen pyöritellyt malleja jo vuodesta 2003 alkaen työkseni.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #46

Kaikkeahan voi toki epäillä. Mallinnuksia ja tapoja on niin paljon erilaisia. Itse mallinnan niitä lähinnä pääni sisällä matemaattisesti:

∂ = (∂ / ∂X0, - ∂ / ∂X1, - ∂ / ∂X2, - ∂ / ∂X3)

Eikös tässä ollut neljän vektorin gradientit, vai onko Sinulla jotakin korjattavaa tai lisättävää kovarianteista ja kontra-varianteista?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #47

Teoriat on loistavia työkaluja, mutta ei ne tuota käytännön tulosta.
Väitän, että CO2 tulee tulevaisuudessa saamaan aivan toisenlaisen arvostuksen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #48

Teoriat nimenomaan tuottavat käytännön tuloksia ja myös niiden menetelmiä.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että CO2 tulee tulevaisuudessa saamaan toisenlaisen arvostuksen, -kunhan hiili-nielut saadaan suuremmiksi kuin hiili-lähteet.

Ilmakehän CO2- konsentraation kolmas-kulmakerroin on vielä toistaiseksi luokkaa 2,1 kunnes se lähestyy => 0, jolloin olemme saavuttamassa hiili-neutraalia. Silloin voimme alkaa keskustelemaan CO2:n hyödyistä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #44

Se, että mallintaminen on vaikeaa, ei tarkoita että kasvihuonekaasuteoria olisi virheellinen. Sitäpaitsi mallit ovat osanneet ennustaa pintalämpötiloja hyvin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #40

Säteilybudjetin kuva on sinulle uusi asia? Ja silti kehtaat räksyttää toisia typeriksi?

Ilmakehä ei lämpene 160 W/m2. Sensijaan maanpintaan kohdistuu 0,6 W/m2 lämmittävä nettovaikutus. Asia selviää kuvasta, johon pyysit linkin.

Se, että jatkuvasti vääristelet sanomisiani viimeistään osoittaa, että et lainkaan ymmärrä niitä ilmiöitä mitä vastaan vänkäät.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Täytyy muistaa, että CO2 emittoi vastaavasti ja kun otetaan CO2 molekyyli 11 kilometrin korkeudella se emittoi 52% energiastaan avaruuteen. Maan pinnallakin vain puolet maahan päin. Ilman pilviä CO2 jäähdyttäisi ilmakehää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ilman pilviä CO2 jäähdyttäisi ilmakehää."

No nyt kun olet linjoilla niin kerro ihmeessä, mitä tämä tarkoittaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pitää ottaa huomioon, että maan pinnalla on löydetty uusia keinoja vähentää kasvihuonekaasuja ilmakehästä!?

”The finding, which runs counter to long-established ideas about how plants will respond to the greenhouse gas, suggests that grasslands could provide a buffer against climate change.”
https://www.nature.com/articles/d41586-018-04869-9

”Löytö, joka on vastoin vakiintuneita käsityksiä siitä, miten kasvit reagoivat kasvihuonekaasuihin, viittaa siihen, että niityt voivat toimia ilmastonmuutoksen puskureina.”

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"Ilmakehän paksuudeksi saadaan tällöin:

101300 Pa / (13N/m3) = 7792 m, pyöristäen 8000 m."

Tuo on pääsyy siihen miksi jätän tämän kirjoituksen omaan arvoonsa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vakioblogisteille sen verran, että sekä NASA:n että ESA:n kontribuutio (toistan) reaali-aikaiset mittaukset eivät ole hypoteeseja. Näiden pohjalta tulisi tehdä analyysit sekä CO2:n että lämpötilojen osalta.

Hypoteesit ja teoriat ovat toki osa näitä kysymyksiä, kunnes ne empirialla oikeaksi todistetaan.

Myös Juhanille. Blogin laskelmat ovat suuntaa antavia laskelmia em. reaali-aikaisista mittauksista. Trendit ovat selkeästi nähtävillä.

Maaperätutkimus on hyvä asia ja sen kehittäminen kasvihuonekaasujen puskureita tai sieppaajia lisäävänä tekijänä, näkyisi ilmakehän kasvihuone-pitoisuuksien laskuna. Toistaiseksi näin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut vuodesta 1960 vuoteen 2018 ja kun samaan aikaan ilmakehän CO2-päästöt ovat olleet kasvussa.

NASA:n ja ESA:n mittaukset ovat luotettavia. Sieltä löytyy osaamista, tiedän sen kokemuksesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehkäpä ymmärsit väärin Juhanin kommentin tarkoituksen ...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#8

Ehkä, koska hän ei suvainnut esittää mitään vasta-argumenttia.

Mutta onko ilmakehän paksuus 8000m vai 7792m ei sinänsä ole relevanttia vaan C/C0:aan, joka molemmissa tapauksissa antaa saman tuloksen, -suhde on oleellinen ja jos vielä ymmärtää sen logiikka-ketjun, mitä blogissani laskelmillani halusin kertoa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Mr Siniviralla on hyvää tekstii. Mutta luonnossa on c4 kasvit ja ne elää kuumissa ja kuivulla alueilla ja ne elää myös vähä hiilidioksisilla alueilla ja vähä typpisissä alueissa eli siis luonnossa on alueita joissa ei voi olla sama määrä hiiltä co2 koska nämä c4 kasvit lisäävät solussa entsyymin avulla hiiltä co2 jopa 10--120 kertaiseksi
Sitten fotoni I virittää energiaansa nähden sopivan elektronin ja siis tässä pitää huomata sopivan elektronin ja sillai sitten elektronin rata nousee ja muuttuu ja fotonin energia siirty elektroniin ja kun elektroni palaa takasi aluperäiseen paikkaan, sitten vasta syntyy uusi fotoni II ja tämä uusi fotoni II ei välttämättä omaa samaaa energiaa kuin tuo Fotoni I omaa. Auringon säteet ovat väreissä ja sieltä lähtee fotoni kohti elektronia jostain väristä se lähtee sillai että hiili sopii siihen väriin eli jos on joku toinen värialue , niin sen fotoni on eri kuin se mikä kohtaa hiilen. Hiili co2 pitää virittyä väliaineena ja vasta sitten se pidättää. Fotoni I ja Fotoni II väliaikana tapahtuu myös juttuja.Fotoni I siis häviää kun syntyy Fotoni II eli siis Fotoni I lakkaa olemasta itsenäinen olio.

Jos Sinivirta hakkaa metsän paljaaksi ja ei sitä istuta, niin sinne tulee kuitenkin metsä ajallaan eli ihminen ei voi tuhota luontoa vaikka roskaa ja saastuttaa ja hakkaa metsät jne. Semmonen on Luojan luonto. Aurinko sammuu ja sitten tulee vasta tuho

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jali hyvä. Tässä ei ole nyt kysymys "luojasta" tai "nostradamuksesta" tai luonnon tuhoamisesta sinänsä, vaan kasvihuoneilmiön kansanomaistamisesta, jotta sen mittasuhteet ymmärrettäisiin paremmin.

Fotonin energiat liittyvät svv:n välittäjä-hiukkasiin eli mittabosoneihin, se on perusfysiikkaa. Tässä tapauksessa sillä ei sinänsä ole merkitystä, koska muutokset voidaan havaita jo makro-tasolla.

Fotonien energioiden, liikemäärien ja säteilyn taajuuksien vuorovaikutuksista eri aineita koskevissa hidastuvuuksissa ja absorbtioissa on oma lukunsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo "kansanomaistaminen" lienee onnistunut yli odotusten, eritoten seuraavan ja samankaltaisten rivien myötä:

k1,2,3 = ∂y1,2,3 / ∂x1,3,3 = (412ppmv - 318ppmv) / (2018v - 1960v) = 94ppmv / 58v = 1,6

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Eli olet niin kaukana kansanomaisuudesta kuin olla ja voi tämän blogisi sisällön kannalta.

Kansanomaisuus tarkoittaa sitä, että Teuvo Hakkarainenkin ymmärtää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

Kerrankin positiivista asennetta näissä kysymyksissä..;)

Jos ryhtyisin käyttämään rautalankaa, kokisin olevani itsekin Teuvo Hakkarainen...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii mutta kun jos hiili co2 nousee, niin ei se tuhoa luontoa ja luonnon omistaa Luoja - Luontoa ei voi ihminen tuhota vaikka kuin aiheuttaisi sen että hiili co2 nousee. Luonto uusii tuhot ite. Eli vaikka kuinka oisi hiili co2 paksuus, se ei tuhoa luontoa. Luonto ite uusii metsät ja tuhot. Tätähän tässä kait yritetään tuoda esiin, että kun hiilen paksuus on hurja , niin se sitten tuhoaisia pallon. Täällähän esiintyy tämä ajatus että kun hiili co2 nousee, niit tuhot tulee, siis näissä ilmastoblogeissa yleisesti.Atomien ja molekyylien rakenna ratkaisee sen missä aallonpituudessa sitä fotonia sitten imetään. Koko ajan täällä illmastoblogeissa on ajatus, että kun hiili co2 nousee, niin tuhoja tulee ja jne. Todellisuudessa tuhoja vaikka tuleekin, niin luonto uusii ne ite. Luonnnon omistaa Luója
Näissä ilmastoblogeissahan esiintyy että hiili co2 kun nousee, niin tulee erilaisia tuhoja. jne.Eli siis kait yritetään kansanomaistaa se, että nyt sitten tulee tuhot kun hiili co2 nousee. Suomessa esiintyy sana tärkein on ilmastomuutoksen hillintä ja muu ei oisikaan sen rinalla tärkeätä vai? Kasvihuoneilmiön kansanomaistaminen minusta tarkottaa tätä yllä olevaa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tässä blogissa jo alustuksessa on hiili co2 kyse paksuudesta eli sillä sitten yleiseti kait ehkä kait yritetäänkin puolustaa sitten tuhojen tulemisia. Vai?Eli mite paksu se hiili co2 oli silloin kun Lunkan kirjan mukaan hiili co2 vaihtelu on ollut 9000--180ppm niin miten nyt muka oisi joku vaara kun nyt on vain 412ppm. Ilmastomuutoskertomuksissa Suomessa esitetään monenlaisia tuhoja joita sitten muka tulee, kun lukee yleisiä kertomuksi mitä oisi sitten tulossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Noo tässä blogissa on ollut hiili co2 sitten paksuus esillä, minun ehkä oisi vain pitänyt kommentoida tätä paksuutta, mutta kun minä pohdin vain ekologian kannalta tätä ilmastomuutosta ja ekologia on luontoakin. Maapallon historian kannalta nyt oleva tilanne on ihan normaali kulku, jote pallo ei nyt tuhoudu . Täällähän on näitä toisin ajattelijoitakin. Taidanpa kirjoittaa omia blogeja

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos vielä palaan siihen CO2 määrään, joka on ilmakehään lisääntynyt vuodesta 1960 vuoteen 2018 (318 ppmv => 412 ppmv).

Otetaan jälleen tuo ilmakehän paksuus paineen / tiheyden funktiona, joka siis oli 7792m, eli ilmakehän CO2-pitoisuus on lisääntynyt n. 60 vuoden aikana 73 cm:llä.

Jos nyt tarkastellaan, kuinka paljon tämä lisäys on vaikuttanut ilmakehän absorbtio-kykyyn (lämpö-eristeeseen).

Lisäys on 2,47m ∂% 3,2m = 29,5% vuodesta 1960 eli 0,295 yksikön lisäystä (delta-epsilon ∂e).

Miten se tulkitaan kasvihuoneilmiötä kuvaavassa yhtälössä absorbtion lisäyksenä, kun sigma s = (Stefan-Bolzmann vakio).

es + ∂e (Ts^4 - Ta^4) > es (Ts^4 - Ta^4) => ∂e ≈ 1,66 ln (3,2 m / 2,47 m) ≈ 0,43°C

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antero #1,

Olet valitettavasti hakoteillä. Tutustuppa nyt vielä kerran blogini laskelmiin, jotka mielestäni ovat hyvin kansanomaisesti esitetty CO2- pitoisuuksien muutoksina ja lämpötiloina, jotka tässä nyt ovat oleellisia.

Aiemmin jossakin yhteydessä mainitsit, että ilmakehän vesi-pitoisuus keskimäärin olisi luokkaa 4,1% vakio ja kuitenkin jossakin muussa yhteydessä ilmakehän vesihöyry-pitoisuus olisi lisääntynyt 1,5% vuosikymmenessä? Tämä ei nyt oikein vaikuta järkevältä.

Huomioi, että CO2 on inertti kaasu ja vaikka vesihöyry ja pilvet yhdessä absorboivat n. 75% maapallon lämpö-säteilystä, ne eivät pysty määrittämään ilmakehän lämpötilaa. Vesihöyry ja pilvet riippuvat lämpötilasta ja ilman kierrosta, mitä CO2 ei ole.

CO2:n osuus on n. 80% lämpötila-rakennetta ylläpitävistä inerteistä kaasuista, joka lämmittää ilmakehää ja lisää sekä ohjaa vesihöyryn ja pilvien määrää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset