Hannu A. Sinivirta

Tieteellisestä konsensuksesta - AGW (Anthropogenic Global Warming)

  • Scientific Consensus
    Scientific Consensus

Esimerkki tieteellisestä konsensuksesta, kirjoittanut:

Dr. Michael Shermer (Claremont Graduate University).

Tieteellisten teorioiden historiassa jossakin vaiheessa vain vähemmistö tutkijoista - tai jopa vain yksi - tuki heitä, ennen kuin todistukset kertyivät yleiseen hyväksyntään. 

Kopernikaaninen malli, -sukusolutekniikka, -rokotusperiaate, -evoluutioteoria, -laattatektoniikka ja suuri big bang-teoria olivat kaikki kerran harhaoppisia ideoita, joista tuli konsensus-tiede. Kuinka tämä tapahtui?

Vastaus löytyy jo 1800-luvulta. Tiedemies filosofi William Whewell kutsui teorioita "induktiokyvyksi." Teoriaa hyväksyttäessä Whewell väitti, että sen on perustuttava useampaan kuin yhteen induktioon tai yksittäisiin tosiasioihin. Sillä on oltava useita induktioita, jotka yhdistävät toisiaan itsenäisesti, mutta yhdessä so. ”tapaukset, joissa erilaisten tosiasioiden luokkien induktiot ovat hyppäytyneet yhteen”.

Hän kirjoitti 1840 kirjassaan Induktiivisten tieteiden filosofia, ”joka kuuluu parhaisiin vakiintuneisiin teorioihin, joita tieteen historia sisältää. Sitä kutsutaan "todisteiden lähentämiseksi”.

Konsensus tiede on lause, jota usein kuullaan ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen yhteydessä (AGW). Onko AGW: sta yksimielisyys? On. Kymmenet tuhannet tiedemiehet, jotka kuuluvat amerikkalaisiin yhdistyksiin tieteen edistämiseksi ovat mm:

American Chemical Society, -American Geophysical Union, -American Medical Association, American Meteorological Society, -American Physical Society, American Geological Society, American Academy of Sciences, -IPCC (Intercovernmental Panel on Climate Change) ovat yhtä mieltä siitä, että AGW on itse asiassa todellinen. Miksi?

Se ei johdu pelkästään tutkijoiden määrästä. Tiedettä ei tehdä kyselyillä. 

Kuten Albert Einstein sanoi vastauksena 1931-julkaisemaansa kirjaan suhteellisuusteoriasta, skeptisesti suhtautuneita oli tasan 100 Einsteinia vastaan, "Miksi 100? Jos olisin väärässä, yksi olisi jo ollut tarpeeksi.” 

Vastaus on se, että todisteet ovat lähentyneet useista tutkimuspyynnöistä, -siitepölyistä, -puiden renkaista, -jään ytimestä, -koralleista, -jäätikön ja polaarisen jäätikön sulamisesta, -merenpinnan noususta , -ekologisista muutoksista, -hiilidioksidin lisääntymisestä, -maapallon lämpötilan noususta - kaikki yhdistävät yksittäisen päätelmän. 

AGW-epäilijät viittaavat satunnaiseen poikkeamiseen tietyssä tietosarjassa, ikään kuin yhdestä epäyhtenäisyydestä saataisiin kaikki muut todisteet. Tiede ei toimi näin. 

Jotta AGW: n epäilijät voisivat päästä yksimielisyyteen, heidän on etsittävä virheitä kaikilla tuetuilla todisteilla ja osoitettava todisteiden johdonmukainen lähentyminen eri teoriaan, joka selittää tiedot.

(Creationistilla on sama ongelma, joka kumoaa evolutionaarisen teorian.)

Austraalialaisen tutkijan Prof. John Cookin, Dr. Dana Nuccitellin (astrofyysikko) ja heidän työtoveriensa ympäristötieteellisissä julkaisuissa vuodelta 2013 tutkittiin vuosien 1991 ja 2011 välisenä aikana julkaistua 11 944 ilmastopapereiden tiivistelmää. Niistä asiakirjoista, jotka ilmoittivat kannan AGW: stä, noin 97% totesi, että ilmastonmuutos on todellista ja että se johtuu ihmisen toiminnasta. 

Entä jäljellä olevat 3% tutkimuksista? Ja mitä jos he ovat oikeassa? 

Teoreettisessa ja ilmastollisessa ilmastotieteessä, vuoden 2015 julkaistussa artikkelissa, Dr. Dana Nuccitelli ja hänen kollegansa norjalaisen ilmatieteen laitoksen tutkija Dr. Rasmus E. Benestad tarkastelivat 3%:a ja löysivät "lukuisia metodologisia puutteita ja tavanomaisia ​​virheitä." 

Se tarkoittaa, että 3% papereista, jotka lähestyvät parempaa selitystä kuin 97%, eivät onnistuneet lähentämään mitään. 

"Ei ole yhtenäistä, johdonmukaista vaihtoehtoista teoriaa ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä", Dr. Dana Nuccitelli totesi 25. elokuuta 2015 julkaistussa kommentissa Guardianissa. 

"Jotkut syyttävät aurinkoa maapallon lämpenemisestä, muut muilla planeetoilla, toiset valtamerten sykleillä jne.”

Tieteellisistä todisteista tukee ylivoimaisesti yhteenkuuluvista teorioista 97% asiantuntijaryhmää, mutta 2-3% asiakirjoista, jotka hylkäävät tämän yksimielisyyden, ovat jopa ristiriidassa keskenään. 

Yksi asia, jonka he tuntevat olevan yhteinen, ovat metodologiset puutteet, kuten esim. ”kirsikan poiminta, -käyrän sovitus, -jättämällä epämiellyttävät tiedot ja tietämättömän fysiikan huomiotta jättäminen.

Esimerkiksi yksi skeptinen artikkeli osoitti ilmastonmuutoksen kuun tai auringon sykleillä, mutta näiden mallien toimiminen 4000 vuoden periodille, tekijät joutuivat hylkäämään 6000 vuotta aikaisempia tietoja.

Tällaiset käytännöt ovat harhaanjohtavia ja epäonnistuvat, kun ne ovat skeptisen tarkkailun kohteena, mikä on erottamaton osa tieteellistä prosessia.

”Science is not a thing. It's a verb. It's a way of thinking about things. It's a way of looking for natural explanations for all phenomena”.

Dr. Michael Shermer (Claremont Graduate University)

https://www.scientificamerican.com/article/why-climate-skeptics-are-wrong/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

En ole havainnut Sinun löytäneen yhtäkään virhettä siitä, kun olen osoittanut, että viimeaikoina tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttama osuus on korkeintaan vain noin 5 %.

Toiseksi olen todennut, että kaikki käytettävissä olevat geologiset ja viimeaiaiset havainnot todellisuudesta osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin. Jo tämä osoittaa, että Pariisin sopimuksen mukaiset CO2-päästöjen leikkaukset ei tule ilmaston lämpötilaan vaikuttamaan ja tuottavat vain menetyksiä, mikä jo Kioto-protokollan mukaisista leikkauksistakin on todettavissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Minun tehtäväni ei ole löytää virheitä muiden tutkimuksista, mutta otan mielelläni kantaa rakentavaan kritiikkiin, joka johtaa konsensukseen.

Se mitä henkilökohtaisesti voin osoittaa omilla tutkimuksillani, se on kansainvälisesti ansioituneiden tutkijoiden kanssa yhtenevä tieteellinen konsensus.

Onko Sinulla osoittaa sellaista rakentavaa näyttöä, joka johtaisi tieteelliseen konsensukseen?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Konsensus on tässäkin lähinnä poliittinen mielipidekysymys. Sitä pidän vasta hypoteesina, joka vaatii näytön todellisuudesta. Uuden filosofian mukaan totuuteen johtaa pragmaattinen logiikka. Se on sama kuin viisaus, että tekemällä oppii.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #7

Olen eri mieltä. Tieteellinen konsensus ei ole poliittinen, se perustuu ennemminkin vertailevaan tutkittuun aineistoon niillä menetelmillä, jotka ovat hyväksi todettu. Siinä vaiheessa hypoteesit ovat muuttuneet lähemmäksi todellisuutta, sillä suoraa näyttöä itse todellisuudesta ei ole olemassa, ellei sitten kommentoijalla itsellään?

Politiikka tulee mukaan vasta siinä vaiheessa, kun tehdään poliittisia päätöksiä valta-asemien muodostamisista ja jos joku poliitikko ottaa kantaa joihinkin tutkimuksiin, se on hänen henkilökohtainen valintansa.

Viisaus tulee pitkällisen kokemuksen kautta, jos on kokemuksellisesti rikas.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #10

Mikäs tuo poliittisesti tieteen nimissä pidetty IPCC:n ilmastoherkkyys on muuta kuin hypoteesi, kun sille ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

Lauri, sinulle edelleen tuottaa vaikeuksia ymmärtää, mikä on tieteellinen konsensus?

Se yksinkertaisesti tarkoittaa sitä suurta enemmistöä maailmalla olevista tutkijoista, jotka kaikki ovat yksimielisiä ilmastonmuutoksen syistä, joka perustuu tutkittuun aineistoon (11400 tutkimusta), jossa mm. Sinun tutkimustulostasi ei noteerata.

Miksi, koska et ole julkaissut väitöstäsi, joka olisi Sinun henkilökohtainen tutkielmasi ja toiseksi, se perustuu vain Sinun henkilökohtaisiin mielipiteisiisi. Mielipiteillä ei tehdä tiedettä.

IPCC on elin, joka tekee päätöksiä em. tutkimus-aineistoista, jossa enemmistö on luonnollinen seuraus siitä, minkälaisia päätöksiä tehdään. Ei se ole sen ihmeellisempi asia.

Jos ei ole luottoa IPCC:n toiminnan takaamiseksi, mitä sitten tulisi tehdä, hajottaa koko organisaatio ja perustaa uusi IPCC, joka jatkossakin tulisi tekemään päätöksiä enemmistön tuella.

Tämän jos jonkun tulisi valaista sitä tosiasiaa, miksi tieteellinen konsensus on tärkeää.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Missä olet osoittanut nämä? Linkki blogikirjoitukseen riittää kyllä, jos sinulla on semmoinen antaa.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #15

Kysymykseni oli tarkoitettu Heimosen kommentissa 1 esittämiin väitteisiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"”Science is not a thing. It's a verb. It's a way of thinking about things. It's a way of looking for natural explanations for all phenomena""

Tuohon voisi, tai pitäisi, lisätä vielä historia: "tiede", sellaisena kuin me kartesiolaisen rationaalisuuden kasvatit sen ymmärrämme, on ennen muuta tiedollisen ajattelumme historiallinen ilmiö.

Eri aikakausilla on erilaiset tajunnalliset lokatiiviset perusasemoinnit. Ei esimerkiksi "ptolemaiolainen maailmankuva" ollut mikään teoria siinä mielessä kuin me "teorian" ymmärrämme, eli todellisuudesta tehtyjen havaintojen kuvaamis- ja selitysyrityksenä. "Ptolemaiolainen maailmankuva" oli keskiajan ihmisen luontainen järkijäsennys, koska hänellä ei ollut samanlaista vahvaa akselia "minän" ja "maailman" -- eli subjektin ja objektin -- välillä kuin meillä, jotka elämme "kartesiolaisen subjektin" ja tajunnallisen "kartesiolaisen teatterin" maailmassa.

Kartesiolainen subjekti ja teatteri syntyivät eurooppalaisen ihmisen tajuntaan joskus 1600-luvun mittaan. Ne olivat empirismin edellytys.

Empirismin pohjalle syntyivät uudet erityistieteet, luonnontieteet, joissa havaintoja jäsentämään kehittyi uusia ajatusmuotoja, suureiden ja mittayksiköiden järjestelmiä. Tieteellisen päättelyn dynamiikka oli sekin laadullisesti uutta -- ja vasta tämän induktiivisen päättelyn valossa voidaan aiempaa keskiaikaista päättelytapaa luonnehtia "deduktiiviseksi" -- mutta tällöin jää noteeraamatta se, ettei ptolemaiolaisen tajunnallisen teatterin näyttämöllä voinut esiintyä mitään dynamiikaltaan samanlaista mutta vain päinvastaiseen suuntaan käyvää päättelyä kuin kartesiolaisten ehtojen teatterissa. Keskiajan ihmiselle "totuus" oli koko ajan jo olemassa, ja ainoa ajatusliike oli ongelman palauttaminen takaisin raamatuntulkinnalliseen yhteyteen.

Kartesiolainen järki varsinaisesti vasta päätteli havainnosta toiseen, havainnosta selitykseen. Tuollainen järki levisi 1600-luvulla varsin nopeasti, esimerkiksi uutta tajunnallista jakoa edustava teatterin esirippu levisi läpi Euroopan kuin humaus, muutamissa vuosikymmenissä.

1800-luvulla tiedolliset aitaukset olivat jo vakiintuneet, ja esimerkiksi Darwinin kirjaa odotettiin kiihkeästi ja pitkään vahvana vaikuttavien mielipiderintamien piirissä. Ensimmäinen painos -- olikohan jotain 1250 kappaletta, en muista varmasti -- myytiin loppuun ilmestymispäivän kuluessa. Se on hyvä dokumentti siitä, miten uudet tiedolliset jäsennykset olivat syvätasolla jo lyöneet itsensä läpi. Koskettaahan tuo aihealue kaikkein syvimpiä tajunnallis-tiedollisia kerroksiamme.

Mitä tällaisilla tiedon "historiallisella perspektiivillä" tässä nimenomaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa on tekemistä? -- Pitäisikö sanoa niin, että kaikkina aikoina ihminen on aina elänyt rajallisen järjen ehdoilla, ja että esimerkiksi se seikka, ettemme oman järkemme rajallisista ehdoista pysty nousemaan edes sen vertaa irti ja yläpuolelle, että välttäisimme anakronismit aiempien aikakausien kuvittelemissa itsemme kaltaisiksi, kertoo aika karua kieltä siitä miten sokeita olemme oman järkiajattelumme ehtojen ymmärtämiselle.

Kartesiolainen rationaalisuus -- subjektin ja objektivaation akseli -- empirismi ja korrespondenttinen totuudellisuus -- ne eivät todellakaan riitä ihan kaikkeen mihin haluamme uskoa niiden riittävän. Suureiden uudestisyntymiä on juhlittu ja mittayksiköiden kalibrointia on harrastettu esimerkiksi paljon ihailemasi Einsteinin suhteellisuusteorioiden sydämessä. Kvantifioinnilla on oma absoluuttinen totuudellisuutensa, mutta dynamiikka kvanttimekaniikan ytimessä voi jäädä meille ikuiseksi mysteeriksi. Omien tiedollisten intressiemme motiivit eivät riitä kertomaan olemmeko missäkin tutkimuksessa oikealla asialla.

Kysymys siitä mitä, tai minkälaatuisia asioita niin sanottu tieteellinen konsensus voi koskea, näyttäytyy mielestäni erilaisena jos otamme huomioon kaiken ihmisjärjen ja -tiedon historialliset ehdot ja edellytykset. Tilanne jossa joudumme turvautumaan konsensukseen on aina epäilyttävä. Einsteinille olisi riittänyt yksikin absoluuttisen eheyden rikkova anomalia. Ilmastotutkijat sen sijaan vakuuttavat kaiken epäyhtenäisen havainto- ja tietomääränsä ja muuttuvien tulkintamalliensa keskellä tosiaan toistelemalla omassa piirissään vaikuttavaa 97 prosentin ryhmävahvistusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#3

"Ajatushistorian harrastajana”, aiheesta voit väitellä Dr. Michael Shermerin kanssa. Blogikirjoitus on hänen käsialaansa ja hänen ajatuksiaan. Toisaalta, yhdyn suurimmalta osaltaan hänen käsityksiinsä.

“Tiede ei ole enempää kuin viimeistelty, jokapäiväinen ajatus” ja “jos yrität kuvailla totuutta, jätä eleganttius räätälille.”

A. Einstein

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Se on tietysti mielenkiintoista millaisiin auktoriteetteihin me vetoamme. Halusin huomauttaa, ettei Einstein ollut konsensusmiehiä.

Itse voisin vedota esimerkiksi Georg Henrik von Wrightiin: "Ihmisjärjellä on monia muotoja, ja myös se erityinen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva." Ja: "Fyysikot, suurimmatkin heistä, ovat filosofeina lapsentasoisia."

Ajatushistoria, siis ihmisjärjen historia. Jokainen joka pystyy kyseenalaistamaan oman aikalaisrationaalisuutensa ehdot ja edellytykset ymmärtää, ettei kysymyksessä voi olla akateeminen meritoituminen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#5

Einstein ei muutenkaan kunnioittanut auktoriteetteja, mutta hän ei ollut ainut, joka ei olisi hyötynyt myös muiden tiedemiesten saavutuksista. Tätä voidaan kutsua myös konsensukseksi, joka sittemmin johti uusiin ideoihin ja teorioihin.

Ajatus on vapaa - onneksi - ja lapsen mielisyys on yksi voima-vara, joka on meissä kaikissa. Jos sitä ei olisi, missä olisi se kaikki innostus, mielikuvitus ja uteliaisuus ja ennen kaikkea luovuus.

Akateemisuus tai tittelit ovat vain seurausta kollegiaalisista tunnustuksista, äly ja kokemus menee aina edellä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #8

Tällaisissa yhteyksissä kannattaa aina muistuttaa siitä, että itse asiassa kaikki kolme nerotyyppiä, jotka viime vuosisadan alkuvuosikymmenillä täydellistivät kartesiolaisen paradigman kalibroimalla subjektin -- eli havainnontekijän -- sisällyttämällä sen suhteessa tarkkailtavaan todellisuuteen --

eli fysikassa Einstein, joka huomasi ettei absoluuttista koordinaatistoa ole, psykologiassa Freud, joka huomasi, ettei ihminen itse tietoisuudessaan havaitse alitajuntaisia motiivejaan ja tulkintatarpeitaan, ja Wittgenstein, joka selvitti ajattelun, kielen ja totuuden suhteet --

että nämä kaikki tulivat varsinaisen akateemisen maailman ulkopuolelta eivätkä nauttineet akateemisen maailman varauksetonta arvonantoa. (No, toki Einsteinista tuli eräänlainen superjulkkis suhteellisen nopeasti, ja Wittgensteinkin sai oppituolin Cambridgesta jossa tosin viihtyi aika huonosti -- Freudille ei myönnetty akateemista oppituolia edes "matkailullisista syistä", häntä kun joka syksy saapui Wieniin kuulemaan iso joukko opiskelijoita jotka olivat luulleet hänen luennoivan yliopistossa -- )

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

#12

Einsteinista olen hyvinkin tietoinen, opiskellut A:sta - Ö:hön, sekä elämästä ja käynyt läpi suhteellisuus-teorian kenttäyhtälöt. Freud on jäänyt vähemmälle, mutta Wittgensteinin kirja ”varmuudesta” löytyy hyllystä.

Itse asiassa, tieteellinen konsensus mielestäni sisältää hämmästyttävän viisauden, jossa yhdistyy moni-tieteellinen osaaminen ja kokemus. Joskus tuntuu siltä, että lausetta ”tieteellinen konsensus” ei ymmärretä sen varsinaisessa merkityksessä. Se saa jatkuvasti aiheetonta kritiikkiä, jossa vastavoimat pyrkivät tekemään sen mitättömäksi.

On tietysti luonnollista, että vastavoimia syntyy jatkuvasti, kunnes ne todistetaan oikeiksi ja vanhat käsitykset saavat väistyä. Näin on käynyt kautta historian.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #13

Niin. Itselleni "tieteellinen konsensus" tuo yhtäältä -- historiallisesti ottaen -- mieleen sen että "tieteellisessäkin" selittämisessä uudella ajalla vaikuttaa vielä sisäänrakentuneena teologisen selittämisen perinne -- eli että totuudellisuudella on "kaikkiallinen" luonne, ja selitys koetaan sitä totuudellisempana mitä laajemman ilmiöjoukon se selittää -- toisaalta taas sen, että siellä missä jokin ideologis-tunnustuksellinen -- siis freudilaisittain alitajuntainen, tietoisuudesta pois painettu ja tunnistamaton -- tekijä vaikuttaa vahvasti ajattelussa, siellä totuudellisuus taantuu aina yhteisen konsensuksen varaan. (Natsi-Saksa, N-liitto)

Niin eri asioita tuo termi meille saattaa signaloida.

Tuota Wittgensteinia en kehota erityisesti lukemaan, sillä hän on hyvin vaikeasti lähestyttävä "holistinen" ajattelija, jonka tekstit näyttävät toiselta kuin mikä merkitys niille hänen ajattelunsa "sisältä" päin muodostuu. -- Juuri tällaisista seikoista johtuen hänen ajattelunsa on toisaalta juuri näissä ajattelun koherenttista totuudellisuutta koskevissa kysymyksissä niin validia. -- Tuo "Varmuudesta"-teksti on vielä ihan erityinen, hänen viimeisensä ja hänelle poikkeavalla "opillisella" otteella (lähinnä G E Moorelle kirjoitettu) kommentti, jonka merkityksen arvioiminen voi tapahtua vasta kun sisältö asetetaan paikalleen hänen muuhun ajatustyöhönsä. -- Se ei siis ainakaan ole se teksti josta Wittgensteiniin perehtyminen kannattaa aloittaa.

Wittgensteinia siteeraataan kuin hänen lauseensa olisivat aforismeja jotka kertovat jotain sisällöllistä elämänviisautta -- mitä ne nimenomaan eivät ole. Mutta se on sitten pitkä, itselleni elämänmittainen juttu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

Se miksi Wittgensteinin "varmuudesta" on hyllyssäni se tarkoittaa sitä, että olen lukenut sen jo monesti ja omaksunut sen yhtenä filosofisista näkemyksistä, -mukaan lukien muutakin aiheeseen liittyvää,- joten se mitä itselleni suosittelen, on lähinnä omasta tahdostani. En siis ole noviisi näissä kysymyksissä. Itse asiassa omakin teos on työn alla, mutta se onkin kokonaan toinen kysymys.

Natsi-Saksaan tai vastaaviin konsensuksiin viitaten tuotan pettymyksen, sillä ne lähinnä ärsyttävät ja tuovat mieleen vain väkivallan ja idiotismin.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #17

Tulevalla kirjallasi on yksi varma maksava asiakas, sikäli kun olen vielä hengissä ilmestymisajankohtana.

Kiitokset sinulle hyvästä keskustelusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

Kiitos itsellesi. Keskustelu kanssasi oli mielenkiintoinen ja älyllisesti haastava. Aika näyttää, tuleeko kirjasta vielä joskus painokelpoinen..:)

Hyvää vointia...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#3

"Einsteinille olisi riittänyt yksikin absoluuttisen eheyden rikkova anomalia”.

Einsteinille itselleen olisi kyllä riittänyt yksikin ”rajallisesti absoluuttinen” eheyttä rikkova anomalia, mutta olisiko se riittänyt muulle tiedeyhteisölle, jotka tuohon aikaan ja osa vielä tänäkin päivänä ovat skeptisiä, vaikka työskentelivät ja työskentelevät edelleen kollegiaalisesti.

"Ilmastotutkijat sen sijaan vakuuttavat kaiken epäyhtenäisen havainto- ja tietomääränsä ja muuttuvien tulkintamalliensa keskellä tosiaan toistelemalla omassa piirissään vaikuttavaa 97 prosentin ryhmävahvistusta”.

Jos se näin olisi, mitä mieltä ilmastotutkijoiden vertailu-tutkimuksien tuloksista silloin oltaisiin, jos ne olisivat epäyhtenäisiä?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""mitä mieltä ilmastotutkijoiden vertailu-tutkimuksien tuloksista silloin oltaisiin, jos ne olisivat epäyhtenäisiä""

Olemme puhuneet tästä aiheesta, vaikket ehkä noteerannut sitä.

Muistan ajan jolloin säätieteilijät olivat todella skeptisiä ja kieltäytyivät puhumasta ilmastomuutoksesta "vihreän ajattelun" uhkakuvan viitekehyksessä.

Jos tiedollista etenemistä tarkastellaan ajatushistoriallisessa -- tai siis ihan vaan historiallisessa -- raamissa, syntyikö konsensus tutkittaessa vai syntyikö se motivaation omaksumisen pohjalta? -- Väitän että tähän kysymykseen meillä ei ole vastausta.

Kun tutkitaan asioita joiden kokonaiskuva hahmottuu tutkimuksen kuluessa, keräytyvää tietoa ei voi irrottaa tutkimusmotivaatiosta ja tulkintatarpeista. Vertasin ilmastotutkimusta kolesterolitutkimukseen, joka niin ikään on koko ajan tutkijoiden piirissä vahvistanut sisäistä "konsensusta", vaikka itse asia on alusta loppuun saakka laajentunut, muuttunut toiseksi ja lopulta edustaa jotain aivan muuta kuin mikä oli lähtökohta-asetuksina.

Ilmastonmuutosta indikoivat monet tutkimustulokset, jotka yhteenkoottuina voivat olla jotain samankaltaista kuin kolesterolitutkimuksen vaiheet. Ovatko ne siis yhtenäisiä vai epäyhtenäisiä, kun ne tutkimuksen kussakin vaiheessa kauniisti tukevat kulloinkin muodostuvaa kokonaiskuvaa ilmiöstä.

Tarvitsisimme tuota tutkimushistoriallista perspektiiviä ennen kuin voisimme vakuuttua siitä mikä on lähtökohtaisen motivaation, tutkimuksen laajenemisen ja hahmottuvan kokonaiskuvan rooli. -- Olen puhunut omasta kartesiolaisesta aikakausrationaalisuudestamme lähinnä pohjustuksena sille, että jos ymmärrämme että myös empiirisellä tieteellämme on historialliset ehtonsa ja edeöllytyksensä, meidän on ehkä helpompi ymmärtää ettei myöskään yksittäisellä tutkimusalalla saatu tieto ole -- näennäisestä mittauksellisesta eksaktiudestaan huolimatta -- ajatonta eikä absoluuttista, vaan monen tajunnallisen tekijän tuotetta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#9

"Olen puhunut omasta kartesiolaisesta aikakausrationaalisuudestamme lähinnä pohjustuksena sille, että jos ymmärrämme että myös empiirisellä tieteellämme on historialliset ehtonsa ja edeöllytyksensä, meidän on ehkä helpompi ymmärtää ettei myöskään yksittäisellä tutkimusalalla saatu tieto ole -- näennäisestä mittauksellisesta eksaktiudestaan huolimatta -- ajatonta eikä absoluuttista, vaan monen tajunnallisen tekijän tuotetta.”

Lainasin vain osan ajatuksistasi, sillä yritän pysyä asian ytimessä.

Voin tämän ajatus-lauseesi konvergoida toteamalla, että täysin ajatonta ja absoluuttista ei ole ja tottakai historialla on merkityksensä. Tiede korjaa jatkuvasti itseään ja pysyttelee kaukana dogmeista. Tieteessä ja varsinkaan fysiikassa on suhteellisen vähän näennäisyyksiä (ellei gravitaation näennäisyys, mutta olemassa), sillä ne perustuvat ensi kädessä matemaattisiin malleihin ja oivalluksiin todellisuuden kuvaamiseksi, -joka on jatkuvasti askeleen edellä, kunnes empiria saavuttaa todellisuutta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Otan muutamia kohtia blogistasi käsittelyyn:

”Onko AGW: sta yksimielisyys? On. Kymmenet tuhannet tiedemiehet, jotka kuuluvat amerikkalaisiin yhdistyksiin tieteen edistämiseksi ovat mm: American Chemical Society, -American Geophysical Union, -American Medical Association, American Meteorological Society, -American Physical Society, American Geological Society, American Academy of Sciences, -IPCC (Intercovernmental Panel on Climate Change) ovat yhtä mieltä siitä, että AGW on itse asiassa todellinen.”

Muutamien yhdistysten päättävät elimet ilmoittivat, että he hyväksyvät AGW-teorian. Asia ei mennyt niin, että yhdistyksen kymmenet tuhannet tiedemiehet ilmoittivat hyväksyvänsä AGW-teorian, jonka johdosta yhdistykset olisivat ilmoittaneet, että näin ollen yhdistys on yksimielinen siitä, että AGW-teoria on oikea.

”Vastaus on se, että todisteet ovat lähentyneet useista tutkimuspyynnöistä, -siitepölyistä, -puiden renkaista, -jään ytimestä, -koralleista, -jäätikön ja polaarisen jäätikön sulamisesta, -merenpinnan noususta , -ekologisista muutoksista, -hiilidioksidin lisääntymisestä, -maapallon lämpötilan noususta - kaikki yhdistävät yksittäisen päätelmän.”

Todisteet lämpötilan muutoksista (7 eri menetelmää) löytyvät varsin tarkkaan viimeisen 2000 vuoden ajalta ja ne todistavat, että 1000 ja 2000 vuotta sitten oli vähintään yhtä lämmintä kuin nyt. Lämpötilanmuutokset eivät todista syy-yhteydestä yhtään mitään. Kun tähän yhdistetään hiilidioksidin kasvukäyrä, niin ei synny mitään korrelaatiota. Kun otetaan koko holoseeni eli jääkauden jälkeinen kausi, niin lämpötilassa ollaan keskiarvon alapuolella. Pelkästään nämä seikat todistavat, että hiilidioksidi ei voi selittää lämpötilamuutoksia. Vastustajien ei tarvitse esittää muita todisteita. Niitä kyllä löytyy. Kuten fyysikkona tiedät, niin oikean teorian on läpäistävä kaikki testit. Epäonnistuminen yhdessäkin kohtaa todistaa, että teoriassa on aukko.

”Austraalialaisen tutkijan Prof. John Cookin, Dr. Dana Nuccitellin (astrofyysikko) ja heidän työtoveriensa ympäristötieteellisissä julkaisuissa vuodelta 2013 tutkittiin vuosien 1991 ja 2011 välisenä aikana julkaistua 11 944 ilmastopapereiden tiivistelmää. Niistä asiakirjoista, jotka ilmoittivat kannan AGW: stä, noin 97% totesi, että ilmastonmuutos on todellista ja että se johtuu ihmisen toiminnasta.”

Noissa 11944 tutkimuksen abstrakteissa (lyhennelmä) ei yleensä oteta välttämättä ollenkaan kantaa koko AGW-kysymykseen. Olen kirjoittanut 14 tieteellistä artikkelia ilmatonmuutoksesta, enkä ole välttämnättä ottanut suoraan asiaan kantaa yhdessäkään abstraktissa. Se tarkoittaa, että tutkimuksen tekijät tulkitsivat varsin subjektiivisesti tämän asian muutaman lauseen perusteella. Tutkimuksen luokittelukysymykset oli tahallaan rakennettu niin, että maailman tunnetuimmat skeptikot huomasivat tulleensa luokitelluiksi AGW-teorian kannattajaksi. Koko tutkimuksen tieteellinen käsittely on tyrmätty toisessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa.

On tehty muita kyselytutkimuksia akateemisten henkilöiden keskuudessa ja niiden tulokset osoittavat, että n. 60 % pitää ihmistä osasyyllisenä ilmastonmuutokseen. Se on eri asia kuin täysin syyllisenä, jota AGW-teoria tarkoittaa. Niin pidän minäkin ihmistä osasyyllisenä, muut luonnollisilla syillä on ehdoton päärooli.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#20

Blogin ajatukset ovat Dr. Michael Shermerin ajatuksia ja yhdyn niihin, mutta en allekirjoita kaikkea omista lähtökohdistani ja ajatuksistani johtuen.

Olen aikaisemmin tuonut julki omat ajatukseni sekä atropogeenisista, että luonnollisista vaikutuksista yhdessä, jotka poikkeavat toisistaan ajallisena tendenssinä ja siksi ne tulisi suhteuttaa keskenään, jotta todellisen trendin nousukulma saadaan selville ts. mikä on ihmisen realistinen vaikutus.

Miksi hiilidioksidin konsentraatio on lähes lineaarisessa nousukulmassa, se ei selity luonnollisina muutoksina. Luonnossa ei ole lineaarisia muutoksia. Takaisinkytkennät ovat lähinnä vaihtelevia ja epälineaarisia.

Tämä näkemykseni on toistaiseksi ollut yhtenevä tieteellisessä konsensuksessa.

Toiseksi, hiilidioksidin ja lämpötilan välillä on selkeä korrelaatio, siitä ei ole epäilystäkään ja tuskin sitä järkevänä tutkijana olet eväämässä.

Blogin aiheena on siis tieteellinen konsensus.

Itse asiassa, tieteellinen konsensus mielestäni sisältää hämmästyttävän viisauden, jossa yhdistyy moni-tieteellinen osaaminen ja kokemus.

Joskus tuntuu siltä, että lausetta ”tieteellinen konsensus” ei ymmärretä sen varsinaisessa merkityksessä. Se saa jatkuvasti aiheetonta kritiikkiä, jossa vastavoimat pyrkivät tekemään sen mitättömäksi.

On tietysti luonnollista, että vastavoimia syntyy jatkuvasti, kunnes ne todistetaan oikeiksi ja vanhat käsitykset saavat väistyä. Näin on käynyt kautta historian.

Rakentava kritiikki on kyllä aina paikallaan, jos se todistettavasti lisää konsensusta.

Hajautuneet käsitykset jos ne jäävät marginaaliin, usein myös jäävät sinne.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Mitä tarkoitat sanomalla että luonnossa ei ole lineaarisia muutoksia? Onko se mahdottomuus vai teoreettinen mahdottomuus?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #24

Ennätän kommentoimaan ennen Hannua. Useat luonnonlait ovat erittäin epälineaarisia. Esimerkiksi Max Planckin säteilylaki, jossa esiintyy säteilyn aallonpituus potenssiin viisi ja lämpötilakin on on luonnonvakio e:n potenssissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

Samoin gravitaatio, joka kasvaa toisessa potenssissa. Luonnossa suurin osa kasvaa tai vähenee x kantaisina n:s potensseina.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #25

Tarkoitat varmaankin täsmällisesti lämpöä, tiettyä kulloinkin vallitsevaa energiatasoa. Ihminen vain on halunnut luoda helppolukuisen lämpötila asteikon, joka on kyllä lineaarinen, kun on haluttu jakaa se tiettyihin kelvinin (asteen) osiin.

Lämpöenergia eli lämpö on siis exponentiaalinen. Ja erityisen tärkeää on tiedostaa, että luonnollisesti (itsestään) lämpö siirtyy kuumemmasta kylmempään. ja jotta lämpö siirtyy kylmemmästä kuumempaan, tarvitaan aina ulkopuolista energiaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

Jos olet lukenut fysiikkaa, tiedät sen itsekin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Koska olet puhunut tuolla aikaisemmin lineaarisesta kasvusta, oletan, että puhut antropogeenisesta hiilidioksidista?

mutta oletko noteerannut tätä tutkimusta, missä ilmakehän hiilidioksidin osalta todetaan kasvun taittuneen huolimatta antropogeenisen hiilidioksidin -päästöjen kasvusta.

https://media.nature.com/m685/nature-assets/ncomms...

"We show that the combined effect of CO2 fertilization and the slowdown in warming has been sufficiently large to decrease the airborne fraction of anthropogenic CO2 emissions and slow the growth rate of atmospheric CO2 despite increasing anthropogenic emissions."
https://www.nature.com/articles/ncomms13428

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin, tämä tutkimus viittaisi siihen, että hiilinielut olisivat olleet kasvussa aina 1980-luvulta lähtien.

Mutta miksi se ei ole vaikuttanut ilmakehässä olevaan antropogeenisen hiilidioksidi - pitoisuuden nousun taittumiseen?

Tässä täytyy olla jokin epäloogisuus tai tulkinta virhe.

Hiilinieluilla noin yleisesti on kyky absorboida lähes kaikkia hiilen isotooppeja ja hiilidioksidi on "puolueeton" riippumatta siitä, mistä lähteistä ne ovat peräisin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tuo antropogeeninen hiilidioksidin osuus kasvaa edelleen, tiedäthän Kiina, Intia ym.

Mutta kuten kerroit hiilinielut kasvavat ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei kasva enää?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

Tuossa Naturen artikkelissa ei sanota, että ilmakehän hiilidioksipitoisuus ei kasva, vaan että kasvunopeus ei kasva.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

#30

Ei vaan lueppa uudelleen kommenttini 29.

"hiilidioksidi on 'puolueeton' riippumatta siitä, mistä lähteistä ne ovat peräisin."

Ilmakehän hiilidioksidi - pitoisuus kasvaa edelleen ~ 280 ppm -> 408 ppm.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No maapallon ilmastohistoria ei kyllä osoita, että hiili co2 nostaa lämpöjä, kun on ollut hirmusia hiili co2 määriä ilmassa ,9000ppm--180ppm. Kyllä se on puppua että hiili co2 nostaa lämpöjä. Nyt meillä on kevät myöhässä n 3 viikkoa ja lumet sulaa hitaasti . Jos nyt hiili co2 jota on n yli 400ppm niin senhän pitäisi jo aiheuttaa sen että kevät oisi jo normaalisti edellä sen 3 viikkoa.Lämmöt ilmassa nousee ilman hiiltä co2. Ensin pitää lämmöt nousta ja sitten vasta syntyy lisää hiiltä co2 ilmaan. Näinhän kasvit toimivat luonnossa. Kasvit ei voi alkaa pukkaamaan hiiltä co2 ilmaan, jos niillä ei ole tarpeeksi ensin lämpöä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ilmakehän hiili co2 kasvaa siksi että kasveja lisääntyy ja ihmisiä ja ihmisten pukkaamia lisäyksiä, ei se hiili co2 muuten voi nousta ja ensin pitää olla lämpöä ja sitten kun kasvit lisääntyvät ja metsä ja ihmiset niin hehän juuri sitovat hiiltä co2 ilmasta ja mitä enemmän on ihmisiä ja kasveja ja metsiä ja eläimiä, sitä enemmän on hiilen co2 kierto,siksihän hiiltä co2 on ollut juuri tuo 9000ppm--180 ppm historian aikana-Metsiä oli 8000 vuotta sitten enemmän kuin nyt on jne. Eläintenmäärä on luonnossa vaihdellut jne.Ihmisten määrä on lisääntynyt jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jalille sen verran, että hiilidioksidi on edelleen yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka absorboi spektristä auringon IR-säteilyä ilmakehässä, eli se vaikuttaa ilmakehän absorbtio-kykyyn eli sen läpäisevyyteen, että sen kyvyttömyyteen heijastaa IR-säteilyä takaisin avaruuteen, joka näkyy maapallon lämpötilan nousuna.

Tällä hetkellä hiilidioksidi-pitoisuudet ovat kasvussa 280 ppm -> 408 ppm suhteellisen lineaarisesti, joka ei selity luonnollisilla muutoksilla. Luonnossa ei ole lineaarisia muutoksia ja tämä nousu selkeästi osoittaa, mistä tämä nousu-trendi johtuu.

Ilmakehää tulee tarkastella globaalisti, ei vain Suomen rajojen sisäpuolella. Pitoisuudet vaihtelevat riippuen siitä, missäpäin planeettaa olemme.

Luonnossa oleva kasvu perustuu epä-linearisuuteen, missään ei juurikaan voida havaita lineaarisia muutoksia. Yksi esimerkki on mm. kukkien terälehtien epäsäännöllisyys, jossa näkyy Fibonaccin lukujono: 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55..jne. On muitakin lukuisia esimerkkejä.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Varmasti paras US-alustan julkaistun blogin kommenttiosio, ainakin tähän asti. Trollit päiväunilla tai jotakin. Kiitos edelläesiintyneille kollektiivisesti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiitos itsellesi. Trollaaminen ei ole ollut blogin tarkoitus, vaan tieteellinen konsensus.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Sri, tarkoitin näitä natsi, fasisti yms viljeleviä jokapaikankommentoijia, Tiitisen listan tavoin sekin on salainen ja pysyköön sellaisena.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiitos kaikille ymmärtäjille..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset