*

Hannu A. Sinivirta

Kasvihuoneilmiön fysiikkaa pähkinän kuoressa - päivitetty 4.2.2018

  • Kuva 1.
    Kuva 1.
  • Kuva 2.
    Kuva 2.
  • Kuva 3.
    Kuva 3.
  • Kuva 4.
    Kuva 4.
  • Kuva 5.
    Kuva 5.
  • Kuva 6.
    Kuva 6.
  • Kuva 7.
    Kuva 7.
  • Kuva 8.
    Kuva 8.
  • Kuva 9.
    Kuva 9.

Kasvihuonekaasujen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpö-taseeseen on väitelty pitkään. Tutkimustuloksia on julkaistu, -ei pelkästään ilmastotutkijoiden, mutta myös poikki-tieteellisinä julkaisuina. Ilmasto-herkkyydet ovat vaihdelleet voimakkaasti ja eksakteja lukuarvoja on ollut vaikeaa arvioida.

 

Yksi selitys ilmasto-herkkyyden muutoksiin liittyy aikaan, eli arviot ovat perustuneet niihin vallitseviin olosuhteisiin, joissa sillä hetkellä olemme eläneet. Tässä mielessä myös ilmasto-herkkyys on muuttuva suure maapallon muihin muuttuviin suureisiin nähden. Muutos on siis ensisijainen tarkastelun kohde.  

 

Maan lämpö-taseeseen vaikuttaa paitsi ilmasto, myös geoterminen aktiviteetti ja luonnollisesti aurinko, fotosynteesi ja vihertyminen, sekä hiilen kierto. Mukaan on tullut myös kosminen tausta-säteily ja lisääntyneet tutkimushankkeet ilmakehän aerosoli-pitoisuuksista mm. pilvien muodostumisen fysiikassa kemiassa ja biologiassa. Analyyseihin on tullut mukaan myös muita suureita kuten n. 1200:n eri aineen yhteisvaikutuksia maasta - ilmakehään, ilmakehää tutkivan akatemia prof. Markku Kulmalan johdolla.

 

Hiilen ja sen oksidien kierrolla ja näiden kykyyn sitoutua sekä maaperään, meriin ja ilmastoon, ovat ensisijaisessa roolissa. Tarkkailemalla ilmastoa, muutokset näkyvät samassa suhteessa kuin jos tarkastelisi meriä tai maaperää. Yhtä ja samaa kiertoa ja ehkä helpommaksi tarkastelun tekee ilmakehän kokonaisuus, eli tiheys massa ja tilavuus. Olomuoto on sellainen, että tutkimusta voidaan suorittaa sekä eri suurien lämpösäteilyä absorboivien ja emittoivien partikkelien, ja kaasujen muodossa.

 

Auringon lisäksi, ilmakehä on maapallon lämpötilaa säätelevä kaasu-kerros, johon on sekoittunut eri suuria partikkeleita. Auringon säteily lämmittää koko ilmakehän profiilia, ylimmistä ilmakehän kerroksista alimpiin kerroksiin. Lämpötila-jakauma koko ilmakehän läpi on keskimäärin tasaisesti muuttuva, kun otetaan huomioon paineen ja kosteuden vaihtelut. 

 

Ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen ja partikkelien pitoisuudet kuitenkin joko lisäävät tai vähentävät kasvihuoneilmiötä ilmakehän absorbtio - kyvyn ja Stefan-Bolzamannin lain mukaisesti, alimmista ilmakehän kerroksista ylimpiin kerroksiin. Tämän seurauksena, lämpötila-erot saattavat myös lisääntyä koko ilmakehän läpi. Syntyy tilanne, missä ilmakehän alimmat kerrokset lämpenevät ja ylimmät kerrokset jäähtyvät, eli avaruuteen vapautuva lämpösäteily vähenee.

 

Jossakin yhteydessä on arvioitu, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksi-päästöt edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2017 olisivat olleet 2%:n luokkaa. Prosentti-osuus sinänsä on kyllä mitätön, mutta kun hiilidioksi-pitoisuudet ovat jyrkässä nousussa ja jos trendi on jatkuva, prosentti-osuus olisi tämän arvion mukaan 20:n vuoden kuluttua > 40%. Todennäköisesti tämä arvio on epärealistinen tai se on tulkittu väärin.

 

On myös väitetty, että ihmisen aikaansaamat hiildioksidi-päästöt olisivat luokkaa 5%, jota ei voida erottaa luonnollisesta hiilidioksidi-taseesta. Tämä johtaisi siihen, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidi-päästöt eivät olisikaan ilmastoa lämmittävä tekijä, vaan ainoastaan luonnollinen hiilidioksidi-tase. Tässä mallissa kuitenkin unohdetaan se, että niin luonnollinen kuin ihmisen aikaansaamat hiilidioksidi-päästöt integroituvat summana, joka näkyy ilmakehän absorbtio-kykynä.         

 

Kuvassa 8 (1 - 7) on esitetty pähkinän kuoressa kasvihuoneilmiön vaikutus matemaattisena tulkintana. Tämä tulkinta on formuloitu mustan kappaleen säteilynä (sovellettu maan säteilynä) ja ns. harmaan ilmakehä-mallin perusteella. Johdatuksena on ollut prof. Jouni Räisäsen materiaali Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta. Hän on toiminut meteorologian lehtorina.

 

Kuvassa 9. on henkilökohtainen arvioni ja ennuste.

 

Lisättäköön tähän vielä maininta luonnon vakioista, jotka tähän päivään asti ovat toimineet myös ilmastonmuutoksen kulmakivinä siitäkin huolimatta, vaikka näihin suureisiin onkin osoitettu epäileviä ja epäilyttäviä kriteerejä.

 

Kun on kyse ilmastonmuutoksesta ja luonnon ilmiöistä muutenkin, se on herättänyt voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Ilmasto-fysiikka ja matematiikka ovat siinä mielessä hyvä työkalu, että näillä voidaan perustella ja osoittaa ilmastossa tapahtuvat perus-periaatteet suhteellisen yksi-selitteisesti.

 

Toinen asia joka liittyy aiheeseen on filosofinen pohdinta, mikä on eettisesti oikein ja mikä väärin. Oikeaksi pohdinnan tekee se, että asioihin tulee suhtautua puhtaan objektiivisesti sekä kriittisesti ja tehdä asioiden eteen jotakin konkreettista, mikä edistää ja jakaa oikeaa tietoa, sekä vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No hyvä kirjoitus silti. No onhan maailman ilmastohistoriassa ollut ennenkin ilmastomuutoksia, niin eihän se nytkään ole kumma jos on .Juha Lunkka on sen ilmastohistorian kertonut. Miten se nyt on sitten muka joku suuri juttu kun ennenkin on ollut merien nousuja ja laskuja ja jääkausia ja jäiden sulamisiakin. Kuvitteleeko tutkijat että nyt muka oisi joku erikoinen ilmastomuutos menossa . Kait ennenkin on ollut nopeita ja haitata muutoksia lyhyellä ja pitkällä ajallakin kun kerran pallon ikä oisi se 4.6 miljardia vuotta ja universumin ikä jotain 13.8 miljardia valovuotta ja tähdet elävät keskimäärin 10 miljardia vuotta ja nyt on eletty puolet eli alle 5 miljardia. Nyt on ihan normaali muutos olemassa kuten ennenkin on ollut, ilmat lämpenee ja kylmenee ja jne.Ei sitä voida sanoa, että ihminen yksin muuttaa ilmastoa ja ilmaston sisässä olevia paikallisia sääoloja, eikä tuulen muodostusta jne.Sää ja tuuli tarttee auringon energian ensin jne.
Tänään on Kevola nyt 4.2.2018 pakkasennätys melkein --37 ja Kanadan Iqaluissa sama määrä ollut viime aikoina jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Suosittelen lukemaan blogin huolella ja käymään läpi matemaattista formulointia, -vaikka se ehkä saattaa vaikeaa ollakin. Tämän jälkeen ymmärrät paremmin, mista on kysymys.

Päästöt kun eivät synny itsestään.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii no varmaa tulee esille uusi alkuaineita ja päästöt joita nyt on, ne ehkä ovat olleet ennenkin olemassa , löydetäänhän uusi asioita ihmisen elimistön toiminnastakin jatkuvasti, esim syöpatutkimukset sen osoittavat jne-Sinivirta ei ehkä tiedä, miten paljon voisi olla alkuaineita ja päästöjen muotoja, toisten mielestä yhdisteitä ilmassa on jotain 1500 ja toisten mielestä niitä pitäisi olla 1200 ja hiili on syntynyt tähtien sisuksissa ensin ja tuskin tunnetaan mitä kaikkea sitten on tähtien sisuksissa syntynyt ja syntyy edelleen eli todennäköisesti päästöjä on hirmune määrä ei muotoja. Esim solun toiminnassa syntyy monenlaisia yhdisteitä jne ja solun toiminnassa puretaan yhdisteitä ja sitten niitä taas kootaan kun katsoo miten solut jakaantuvat tai jos katsoo miten esim puusolu jakaantu jne tai sitten jos katsoo miten joku eläin muuttuu naaraaksi ja sitten taas sama elukka muuttuu urokseksi tai jos on kaloja joissa ei ole verta tai kaloja joilla on antenni selässä jossa on valot jne

Tai jos katsoo miten joku naaras synnyttää vain naaraita ilma uroksia, siinähän on kemia mukana myös

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #4

Yritetään pysyä johdonmukaisina, nyt on kyse ilmasto-fysiikasta. Ei välttämättä tarvitse matkustaa muihin tähtiin ja niiden sisuksiin (tutkijana kokemusta n. 30 vuotta).

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Sinivirtahan voisi laskea että onko 2+2=4 no entä jos se on 3?Päästöt eivät voi syntyä tyhjästä, niillä pitää olla ensin edellinen vaihe, niinhän kaikki tapahtuu elämässä

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun puolet kasvihuoneilmiöstä saa alkunsa tropiikin monsuunialueilta ja kolme neljäsosaa kasvihuoneilmiöstä on vesihöyrystä ja pilvisyydestä riippuvainen, niin hiilidioksidin osalle jää joku pieni osuus (josta luonnollisista lähteistä on peräisin 95 %).

Oletko perehtynyt näiden tutkijoiden hypoteesiin pilvien roolista ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Tutkijoiden mukaan pienikin muutos auringon kokonaissäteilyn osalta aiheuttaa puolestaan suuria muutoksia maapallon ilmastoon.

https://www.scribd.com/document/129340145/Cosmic-R...
Download
Cosmic Rays, Clouds, and Climate
More info
 
R E V I E W :
A T M O S P H E R I C S C I E N C E
Cosmic Rays, Clouds, and Climate
K. S. Carslaw,
1
R. G. Harrison,
2
 J. Kirkby
3
It has been proposed that Earth’s climate could be affected by changes in cloudiness...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

En ole perehtynyt näiden tutkijoiden hypoteeseihin. Luonnollisesti kosmisella taustasäteilyllä ja pilvien muodostumisella on oma osuutensa ilmastoa jäähdyttävänä tekijänä (nettovaikutus).

Se mitä tulee hiilidioksidin luonnollisiin lähteisiin (95%), jolloin ihmisen osuudeksi jäisi (5%), ei kyllä täsmää prof. Räisäsen tutkimusten kanssa. Toisaalta kysymys on myös siitä, miten näitä asioita tulkitaan.

Räisäsen mukaan, eri kaasujen tilavuus-osuudet ilmakehässä ja niiden osuudet luonnollisesta kasvihuoneilmiöstä ovat näin:

Kaasut Määrä Kasvihuonevaikutus

Typpi (N2) 78% 0%
Happi (O2) 21% 0%

Em. eivät absorboi energiaa lämpösäteilyn aallonpituuksilla

Vesihöyry (H2O) 0,4% 60%
Hiilidioksidi (CO2) 0,04% 26%

Metaani (CH4) 0,0002%
Typpioksiduuli (N2O) 0,00003%

2 em. yhteensä 6%
Otsoni (O2) 0,00004% 8%

Eli siis kasvihuonekaasuista vesihöyryn vaikutus on 60% ja muiden kasvihuonekaasujen osuus ilmakehässä yhteensä on 40%.

Auringon säteilytason muutokset luonnollisesti vaikuttavat ilmaston lämpötilaan, eli lämpötila-muutokset näkyvät koko ilmakehän läpi. Mutta lisääntyvän lämpösäteilyn emittoituminen maasta takaisin ilmakehään noudattaa ihan samaa analogiaa, mikä ilmenee blogissa olevasta Räisäsen materiaalista. Eli jos ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut lisääntyvät, se vaikuttaa primääristi ilmakehän alimpien kerrosten absorbtioon ja maan pinta-lämpötila nousee, kun vastaavasti ylimmissä ilmakehän kerroksissa tapahtuu jäähtymistä. Tämä lämpötila-ero syntyy siitäkin huolimatta, vaikka auringon säteily lisääntyisi.

Toisaalta auringon säteilytason muutokset vuotuisessa kierrossa ovat kohtuullisen vähäiset, ellei sitten kosminen tausta-säteily ole radikaalisti muuttunut ja vaikuttanut pilvien muodostumiseen. Onko kosmisen tausta-säteilyn muutoksista mittaus-tietoa, siihen en osaa vielä toistaiseksi vastata.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

En puutu noihin Räisäsen laskelmiin muuta kuin tropiikin osalta vesihöyryllä ja pilvisyydellä on ehkä suurempi osuus kasvihuoneilmiössä.

Tuota kosmisen säteilyn nettovaikutusta viilentävään suuntaan sensijaan korjaan, on nimittäin merkillinen yhteys näillä asioilla, että vaikuttavat pareittain samaan suuntaan. Eli pienikin muutos auringon kokonaissäteilyssä vaikuttaa kosmiseen säteilyyn ilmakehässä, ja kun aurinko lämmittää enemmän on ilmakehässä vähemmän pilvien ytimiä muodostavia kosmisia säteitä => vähemmän pilviä => enemmän lyhytaaltoista säteilyä=> lämmittävä vaikutus. Toisaalta vähemmän pilviä => kasvihuoneilmiö myös heikkenee => viilentävä vaikutus. Kuitenkin nettovaikutus => lämpenee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mikäli Svensmarkin hypoteesi osoittautuu oikeaksi, kuten nyt uskotaan, olisi sillä merkitystä ilmastonmuutosilmiöitä selittävänä tekijänä.

Voisi jopa veikata, että ratkaiseva merkitys.

Eli pienetkin muutokset auringon aktiivisuuden osalta saavat aikaan suuria muutoksia maapallon ilmastoon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Svensmarkin -hypoteesilla voidaan selittää kyllä osa ilmastonmuutoksesta, mutta sehän ei pois-sulje kasvihuonekaasujen merkitystä (kuten edellä).

Kosmisen tausta-säteilyn spektrinen huippu on n. 1,06 mm:n aalloon-pituudella, eli n. 283GHz ja säteily on lähes isotrooppista. Uskoisin, että kosmisen tausta-säteilyn mekanismi eli miten säteily-energia vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja myös lämpö-energiaan, sitä ei vielä tunneta.

Minun käsitykseni on se, että mekanismi vaikuttaa pilvisyyden muodostumiseen, mutta ilmakehässä olevat muut tunnetut prosessit vaikuttavat edelleen lämpötila-eroihin.

Jos kosmisen tausta-säteilyn isotrooppinen säteily muuttuu anisotrooppiseksi, eli suunnasta riippuvaiseksi säteilyksi, silloin sillä voi olla merkitystä. Toisin sanoen, aurinkokunnan siirtyminen galaksimme spriraali-haarekkeiden väliin gravitaatioaaltojen vaikutuksesta (massa-tiheyden muutokset). Tosin aurinkokuntamme kiertää galaksimme kerran 250 000 000 vuodessa, jolloin todennäköisyys sille, että olisimme juuri tällä hetkellä spiraali-haarakkeen välissä on epätodennäköistä, -ellei kosmisen taustasäteilyn vuon-tiheyden muutoksia kyetä mittaamaan esim. satelliiteista käsin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kosmista säteilyä seurataan kyllä hyvinkin tarkkaan. Säteily läpäisee maan magneettikentän parhaiten navoilla, isompaa merkitystä sillä olisi läpäistessään magneettikentän päiväntasaajan seudulla.

Ajoittain tällaista tapahtuu, jolloin esim. syöpäsairaudet ja kuolemantapaukset lisääntyvät.

The Threat of Solar Cosmic Radiation Storms: Guidance for Pilots https://www.alpa.org/resources/solar-cosmic-radiat...
The increased radiation dosage is greatest near the magnetic poles, where the Earth’s magnetic field provides the least shielding, and the dosage is lowest near the geomagnetic equator.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Kyllä tämä on tiedossa. Säteily tangeeraa navoilla voimakkaimmin ja päiväntasaajalla vähiten (kohtisuorassa maan magneettikenttää vasten).

Niin kauan kun kosminen tausta-säteily on isotrooppinen, efektit koko maapallon mittakaavassa ovat tunnettuja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Uutta avaruusluotainta kaavaillaan lähetettäväksi 2020. "Euroopan
avaruusjärjestö ESA on suunnitellut laukaisevansa Euclid-avaruusluotaimen
vuonna 2020 [38]. Luotaimen on tarkoitus kartoittaa universumin laajenemishistoriaa
ja rakenteiden kehitystä mittaamalla galaksien punasiirtymiä sekä jakaumaa taivaalla.
Suuren mittakaavan rakennetta tutkimalla Euclid kykenee asettamaan yhä tiukempia
rajoja perturbaatioiden tehospektrille, ei-gaussisuudelle ja ei-adiabaattisuudelle. Galaksien
jakauman lisäksi taustasäteilyä tullaan kartoittamaan entistä tarkemmin. Tällä
hetkellä BICEP3-teleskooppi mittaa taustasäteilyn polarisaatiota etelänavalla [39].
Edellinen BICEP2-teleskooppi löysi vuonna 2014 merkkejä B-moodeista, mutta nämä
osoittautuivat Linnunradan pölystä johtuvaksi ilmiöksi [39]. Taustasäteilyä tulee tutkimaan
myös NASAn PIXIE-avaruusluotain ja PIPER-teleskooppi [40, 41]. Näiden lisäksi
muita inflaation kannalta mielenkiintoisia projekteja ovat Japanin LiteBIRD [42]
sekä ESAn PRISM ja COrE [43, 44]." https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

"Here we report a measurement, point M in Fig. 1, which proves the existence of an anisotropy in galactic cosmic radiation. It was detected by examining extensive air showers produced by cosmic-ray primaries of energies ∼6 × 1013 eV... https://www.nature.com/articles/255687a0

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä, näistä olenkin suurimmalta osalta tietoinen. Galaksien pölyt tai oikeammin kuolleiden tähtien jäämät johtavat helposti harhaan.

Tarkoitit varmaan 6 x 10^13 eV.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

6 x 10 potenssiin 13 eV, kyllä.

No todisteita on jo anisotrooppisesta taustasäteilystä olemassa. "...which proves the existence of an anisotropy in galactic cosmic radiation."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niimpä taisi olla. Luin huolimattomasti kommenttisi. Muutokset ovat niitä, missä energiavirtoja esiintyy.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mutta totuus on kuitenkin se, että blogissa esitetty kasvihuonekaasujen fysikaalis-matemaattinen tulkinta, on hyvin lähellä todellisuutta. Aika näyttää mitkä muut tekijät tulevat mukaan.

Historia on monesti osoittanut, että pois-sulkevia ja täysin kumoavia teorioita ja malleja ei ole olemassa, on vain niitä täydentäviä ja hieman korjaavia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aika näyttää. Vaikka IpCC on sulkenut auringon vaikutuksen ulkopuolelle viimeaikaisesta ilmastonmuutoksesta, veikkaan että Auringolla on suurempi rooli, ja sitten tulevat nämä kiertorataa ja akselikulmaa koskevat kysymykset, tulivuorenpurkaukset...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, käytännössä ikuisessa luupissa. Mikä sitten onkaan kaiken dynamo, tähän asti se on ollut gravitaatio.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mutta täällä eräs blokisti kirjoitta että syy on ilmastomuutokseen se, että maapallo on nyt lähellä aurinko ja Jupiterin massa on myös vaikuttamassa maapalon lämpenemiseen eli pallo kiertää nyt lähellä aurinkoa ja asiaan liittyy Jupiter ja Saturnus. Ei kait ilmaston fysiikka synny itestään. Kait ilmasto on aina muuttunut sen takia mitä pallossa on tapahtunut, kuten merivirrat ja mannerlaattojen liikkeet ja vuoristojen syntyminen jne. Ja hiili ja typpi ja happi, nehän on kemiaa ja muut pienet yhdisteet ilmassa. Sään määritelmän mukaaan, sää saa energian auringosta ensin jne Saahan se Sinivirta esittää ilmaston fysiikkaa ,mutta eihän se fysiikka itestään muutu

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Planetaariset ja avaruudelliset muutokset ovat hyvin pitkä-aikaisia muutoksia, lähinnä miljoonissa vuosissa. Lyhyempi-aikaisia muutoksia'kin on nähtävissä.

Planeettojen radat vaikuttavat toisiinsa suhteessa aurinkoon gravitaatio-voimien, -tai oikeammin aika-avaruuden kaareutumisen mukaisesti. Gravitaatio siis vaikuttaa planeettojen keskinäiseen sijaintiin Newton - Einstein lakien mukaisesti.

Nämä muutokset sijainnissa vaikuttavat myös itse planeettojen sisäisiin voimiin, kuten esim. pohjois- ja etelänavan akseli-suunnan väliseen etäisyyteen, litistäen napa-alueita ja taas päinvastoin. Ja vastaavasti päiväntasaajalla halkaisijan kasvamiseen ja päinvastoin. Maan oma kierto akselinsa ympäri näkyy esim. Coriolis -ilmiönä jne.

Nämä muutokset ovat lähinnä mekaanisia muutoksia, jotka vaikuttavat mm. mannerlaattojen liikkeisiin ja geotermiseen aktiviteettiin. Mannerlaattojen liikehdinnän ja geotermisten aktiviteettien (maanjäristyksien ja tulivuorien purkaukset) esiintymistiheys on kuitenkin pysynyt keskimäärin samanlaisena (planetaariset muutokset), joten suoranainen analogia ilmastonmuutoksen kehittymiseen on epätodennäköinen.

Typpi ja happi eivät reagoi kasvihuonekaasuina (0%) lämpösäteilyn aallonpituuksilla.

Auringon sijainti suhteessa maahan myös vaihtelee ja keskimäärin auringon ja maan etäisyyden muutokset (hieman elliptinen rata) muuttuu hyvin vähän. Sitä vastoin piste maan kierrossa auringon ympäri muuttuu, eli syntyy ns. rata-pisteen poikkeama ajan funktiona. Planeetat saavuttavat myös konjuktion, eli ne asettuvat samalle suoralle, jolloin gravitaatio-voimat alkavat vaikuttamaan yhdessä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No hyviä kirjoituksia täällä on. No ei tietenkään typpi ja happi reagoi, mutta ne ovat kemiaa myös ja happea ei ollut maan alussa tuota 21% vielä. No isomanner Pangae taas aiheutti merivirtojen muutokset jne. Panaman kangas taas synnytti Golf-virran kun kangas nousi merestä joskus 4 milj vuotta sitten. No sitten taas Pohjoisella alueella on ollut ainakin 17 kertaa jäiden sulamista ajalla 2 miljoonaa kirjan Haila--Levins:Ekologian ulottovuudet eli kyllä nämä seikat vaikuttavat ilmastoonkin ja ilmaston sisässä paikallisiin sääilmiöihin.Ei se ilmaston fysiikka itestään muutu. Auringon ei tarttekaan muuttu paljoo kun se vaikutus näkyy, matkaa on niin paljon. Tosiasiassa kun Luojan Sormi sai aikaan maapallon, niin sehän ensin pyori jotain 800--900 kertaa auringon ympäri ja sitten tilanne muuttu, että pallo pyöri vain yli 400 kertaa auringon ympäri ja nyt 365 kertaa.Eli jos pallo on pyörinyt 900 kertaa, niin ilmasto on ollut erilaista. Korallistuskimukset kertovat että pallo oli pyörinyt yli 400 kertaa auringon ympäri ja päivänpituus vaihteli

Eli kun pallo pyöri 900 kertaa, niin päivänpituus oli vain jotain 6--12 tuntia ja sitten kun pallo pyöri yli 400 kertaa, päivänpituus oli jo yli 21 tuntia. Kyllä nämä seikat ovat vaikuttaneet ilmaston tilanteeseen ja nytkin arvellaan että pallo pyörii hitaasti aikaisempaan verrattuna eli todellisuudessa kait menee aikaa yli 24 tuntia nyt. Näin jotku arvelevat

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

En nyt haluaisi tolkuttomasti vääntää näitä asioita (ks. blogini henkilötiedot / Space Research) ja jospa nyt ei sekoiteta tähän luojaa. Koita nyt pysyä asiassa.

Minä nyt toistamiseen korostan:

a) PLANETAARISET muutokset ovat hyvin pitkäaikaisia muutoksia ja näihin muutoksiin me emme kykene vaikuttamaan.

b) Ne muutokset jotka IHMINEN on saanut aikaan, niihin me kykenemme vaikuttamaan.

Koita nyt mies hyvä keskittyä blogissa olevaan analyysiin, siellä on hyvin selkeä mallinnus kasvihuoneilmiön perustasta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii nii onkin mallinnus, mutta kun se fysiikka ei ilmassa itestään synny ja täällä blokissa Juhani Vehmaskangas ihmetteli otsonikadon muutosta ja Jupiterin vetovoimaa ja Juhani kerto että pallon rata ei ole pyöreä eikä ellipsi

Eli siis mallinnus voikin olla olemassa, mutta ei sitä ilmassa synny fysiikkaa ilman pallossa tapahtuvia muutoksia. Sanohan aikoinaan tiede, että marsissa vönkii marsilaisia ja ne kaivaa ojia sinne kuten Esko Valtaoja kertoo kirjassa Kotona maailmakaikkeudessa ja sitten tiede sano joskus että muka jos aivot loukkaantuu, niin sitten siellä solut ei enää lisäänny ja nyt olevan tiedon mukaan ne lisääntyvätkin heh heh

Kun Himalajan vuoristo alko syntymään, niin silloin laukeat alueet viilentyi ja tämä vuoristojen syntyminen vasta muutti fysiikan ilmassa eikä sillai että fysiikka oisi ensin muuttunut ja Himalan vuoristo taas synty kun mannerlaatta törmäsi Intian avulla Kiinan mantereseen jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Voi hyvänen aika sentään. Mikään ei synny itsestään. Koita nyt hyvä mies vihdoinkin keskittyä asiaan. Luonnontieteissä niin fysiikka kuin matematiikkakin ovat työkaluja ja ilman niitä me apinoisimme vain toinen toisiamme tietämättä, mitä ympärillämme tapahtuu.

Etkö nyt hyvä mies edelleenkään ymmärrä, että minulla on n. 30 vuoden kokemus avaruustutkimuksesta. Onko maan rata ellipsi vai pyöreä vai kenties steroidi, planetaarisessa mittakaavassa pitkällä aika-välillä sillä ei ole mainittavaa merkitystä ilmastonmuutoksen kehitykseen lyhyellä aika-välillä, joissa ihmisen aikaansaamat muutokset ovat selkeästi nähtävissä.

Jupiterin vetovoima, samoin kuin kaikkien muidenkin aurinkokunnan planeettojen vetovoimat suhteessa aurinkoon ovat vaikuttaneet n. 4,5 mrd vuotta ja jos tarkastellaan ajanjaksoa miljoonissa vuosissa tai sadoissa-tuhansissa vuosissa, tai kymmenissä-tuhansissa vuosissa, muutokset ovat olleet keskimäärin hyvin vähäiset siihen nähden, mitä omalla planeetallamme maan pinnasta - ilmakehään - avaruuteen on ihmisen toiminnan kautta tapahtumassa:

εσ (Ts^4 - Ta^4)

ε = ilmakehän absorbtiokyky
σ = Stefan- Bolzmannin vakio
Ts = maan pinta-lämpötila
Ts = ilmakehän lämpötila

Ne ehdot, missä Ta < Ts, eli ilmakehän lämpötila (Ta) on pienempi kuin maan lämpötila (Ts) joka poikkeksetta näin on ja jos (ε > 0) eli jos ilmakehän absorbtiokyky on suurempi kuin 0, eli jos kasvihuonekaasut lisääntyvät, maan ja ilmaston välinen lämpötila-ero lisääntyy ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että lämpötila nousee.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no minä ajattelen omilla aivoilla ja tehköön kukin niin. Kun Himalajan vuoristo synty, niin se aiheutti sen että lauhkeilla ilmastovöyhykkeillä ilma kylmeni ja sateet väheni ja samalla päivantasaajan alueella ilmasto lämpeni ja sateet lisääntyivät kun näitä vuoristoja alko syntymään. Jos siis ei oisi mannerlaatta törmännyt Intian kanssa Kiinan mantereseen, ei silloin oisi ilmasto muuttunut ja sama muidenkin vuoristojen suhteen. Maapallon pinnassa olevat taphtumat muuttavat ilmasto Eli siis ruisleipää ei synny ellei ole ensin jauhoja, jos jotain syntyy, täytyy olla ensin edellä jotain josta voi syntyä uutta jne.Mitään ei voi syntyä itsestään. Luojakin loi omalla ajallaan ensin valon jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii no en minä tietenkään sano sitä, että Sinivirta oisi väärässä, en minä sillai halua täällä esiintyä. Onhan luettelo ilmastotyypeistä ja niihin liittyy aina maaolot jne.Sinivirran tiedot ja kokemus on, että ei tietenkään sitä pidä ohittaa silti jne.Noo se siitä. Ekologia kertoo oman kertomuksen ja joku toinen voi kertoa eri tieteestä käsin toisen kertomuksen jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset