Hannu A. Sinivirta

Lisätutkimusta ilmastonmuutoksen selvittämiseksi

  • Lisätutkimusta ilmastonmuutoksen selvittämiseksi
  • Lisätutkimusta ilmastonmuutoksen selvittämiseksi

Naturen artikkelissa 3. tammikuuta 2018, ehkä maailman siteeratuin ilmastotutkija akatemia prof. Markku Kulmala peräänkuuluttaa jatkuvaa ja kattavaa seurantaa vuorovaikutusten välillä planeetan pinnan ja ilmakehän välillä. Hänen mielestään noin tuhannella maa-asemalla ympäri maailmaa saataisiin yhteistä kattavaa avointa dataa 24/7 kaikkien nähtäväksi ja tutkittavaksi. Kestäviä päätöksiä tehdään vain riittävällä aineistolla, toteaa prof. Markku Kulmala.

https://www.nature.com/articles/d41586-017-08967-y

https://www.atm.helsinki.fi/FCoE/index.php/18-press-releases/307-tarvita...

Ilmastoa ja ilmastonmuutosta on tutkittu vuosikymmenet ja eriäviä tutkimustuloksia on syntynyt puolesta ja vastaan. On syntynyt erilaisia malleja, joista osa vahvistaa toinen toistaan ja osa pois-sulkee kaikki yhteiset tekijät.

On myös esitetty malleja, jotka ovat ratkaisseet ongelmat kerta heitolla ja näin ollen on annettu ymmärtää, että tutkimusta on periaatteessa turha jatkaa. Ilmastoherkkyysarvoja on suollettu sieltä täältä ja itse asiassa arviot ovat tuottaneet vain hajontaa.

Ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen hiiliyhdisteistä on myös esitetty arvioita, että niiden osuus ilmastoa lämmittävänä on enemmän tai vähemmän marginaalinen ilmiö, oli se sitten tapahtunut luonnollisista syistä tai ihmisen toimesta. Epävarmuustekijöitä on edelleen hyvin runsaasti ja mielipiteet tuntuvat menevän tutkimustiedon edellä.

Ratkaisuna kiisteltyihin epävarmuuksiin ja erilaisiin päätelmiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, sekä ihmisen osuudesta siinä, on tutkittu hyvin paljon eri puolilla maailmaa. Kuitenkaan yhdenmukaista maailman laajuista maa-asema verkkoa ei ole ollut käytettävissä, jossa data olisi yhdenmukainen ja vertailukelpoinen ja tämän lisäksi, avoimen datan muodossa.

Aikaisemmissa blogeissani mainitsemani SMEAR (Station for Measuring Forest Ecosystem-Atmosphere Relations) Suomessa kehitetyt paikalliset maa-asemat hyödyntävät uusinta teknologiaa ja nämä olisivat hyvin varteenotettava tutkimusmetodi. Oleellista SMEAR -metodissa tosiaan on se, että asemat ovat periaatteessa klooneja keskenään, jolloin vertailu asemien välillä antaisi yksiselitteistä dataa kaikkien tutkijoiden analysoitavaksi.

Henkilökohtainen näkemykseni on se, että tutkimusta on jatkettava, jotta ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa saataisiin paremmin selville. Luonnolliset muutokset (L) ekosysteemissä ovat tyypillisesti hyvin pitkä kestoisia ja ihmisen aiheuttamat muutokset (I) ekosysteemissä lyhytkestoisia, jolloin väittämäni:

 [Σ∂I / ∂t ] / [Σ∂L / ∂t ] = nouseva gradientti, voitaisiin käytännön mittauksin todentaa taittuvaksi

gradientiksi ja luonnollisesti näin toivoisin sen olevan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Reaaliaikainen globaali avoin mittaus-data on ainoa konkreettinen keino päästä selville ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.

Näistä mittauksista tehdyt havainnot tuottavat yksiselitteisiä analyyseja ja malleja koko maapallon mittakaavassa. Tähän astiset analyysit ovat olleet enemmän tai vähemmän hypoteeseja.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No hyvä kirjoitus. No jos katotaan sään ja ilmaston määritettä, niin ilmastohan oisi ikäänkuin talo ja sen sisällä oisi sitten sää vai?
Eli sään määrite ei kyllä puolla sitä että ihminen yksin muuttaisi ilmastoa, jos määritetään se mitä säällä tarkotetaan ja mitä ilmastolla eli siis mitä sää on tai mitä on ilmasto, täytyyhän ihmisen tehdä käsitys mitä säällä tarkoitetaan ja sitten jos katsotaan netistä kohtaa nimellä: Ilmastosatu 97 prosentin yksimielisyydestä, niin jutussahan kerrotaan, että tiedemiehistä vain 1.2---75 % olisi yksimielinen eli siis luku 97 % oisi päin honkia ja uskomuksia vai?

Nii eli prof, Kulmalalla pitäisi olla 1000 maa-asemaa niin hän sitten vasta pystyisi sanomaan paremmin eli siis nyt kun niitä asemia ei ole, niin hän ei sitten olekaan pysytynyt sanomaan paremmin eli hänen kertomukset ovat sitten vajaita ja ei varmoja ja sitten jos oisi 1000 maa-asemaa niin sitten Kulmalan kertomukset oisivat täydellisempiä ja varmempia vai?
Elis siis paljon tietävä Kulmala ei nyt sitten riittävästi tiedäkään ilmastosta kun niitä asemia ei ole se 1000 vai ?

Eli siis Nasan mukaan vuosi 2017 ei ollutkaan lämpimin vuosi eli ilmasto on jäähtynyt ja Auringon teho on sitten laskenut vai?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä blogissa ei ole kyse siitä, miten ilmasto tai sää poikkeavat toisistaan. Sää on paikallinen ilmiö ja ilmasto kattaa koko planeetan.

Kysymys on nyt siitä, että saadaan lisää tietoa ilmaston kompleksisuudesta. Me emme vielä tiedä riittävästi, kuinka planeettamme ilmasto ja ekosysteemi toimii kaikkineen yhdisteineen. Jos tietäisimme, tuskin tätäkään blogia olisi kirjoitettu ja maailmalla vallitsisi 100% yksimielisyys.

Vaikka prof. Markku Kulmala onkin ehkä kaikkein siteeratuin ilmastotutkija koko maailmassa, ei se tee hänestä profeettaa sen enempää kuin kenestäkään muustakaan ja tuskin hän on lähtenyt liikkeelle tämän kaltaisista motiiveista.

Konkretiaa tarvitaan lisää ja vähemmän spekulaatioita.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli ette tiedä tarpeeksi, miten ilmasto ja ekosysteemi yhessä toimii yhdisteineen eli sitten te ette pysty sanomaan varmaksi eli kertomukset ovat vajavaisia ja epävarmoja. Eli siis koko homma on sitä, että Auringon valo on Auringon kuuman plasman lähettämä lämpösäteily ja maa sitten lähettää avaruuteen lämpösäteilyä, mutta vain infrapunana ja kun aurinko absorboi, säteily absorboiminen ja siten maa taas lähettää lähettä lämpösäteilyä infrapunana, niin nämä ovat sitten niitä keskeisiä prosesseja maan lämpötilan ja ilmaston suhteen ja oikeesti hiili co2 ei lämmitä ilmastoa ja auringon valo on fotoni, aallonpituus 550 nm eli Auringon v alo on kuumaa plasmaa lämpösäteilynä ja hiili co2 pitää ensin virittää tietyissä aallonpituuksissa jotta hiili co2 voisi pidättää lämpöä vai?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

En nyt mene näihin säteily-kvantteihin, viritystiloihin ja aallonpituuksiin. Se tiedetään, että meillä on luonnollinen kasvihuoneilmiö. Jos ei olisi, täällä olisi koko ajan noin -18° keskilämpötila, eli sama kuin pakastimessa.

Kasvihuonekaasujen lisääminen lämmittää alailmakehää ja jäähdyttää yläilmakehää, koska kaasut päästävät vähemmän lämpösäteilyä lävitseen yläilmakehään. Auringon säteilyvoimakkuuden kasvu lämmittäisi koko ilmakehää. Kokeellisesti havaittu yläilmakehän jäähtyminen onkin yksi selvimmistä ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todisteista. Tätä edelleen tutkitaan ja tämä myös osaltaan liittyy prof. Kulmalan tutkimuksiin.

Tämän hetkisen tilanteen mukaan vesihöyry on tärkeämpi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta koska se sataa vesipisaroina alas, sen muutokset suuressa mittakaavassa muuttuvaan ilmastoon ovat vähäiset. Vesihöyryn vaikutus tulee pilvien kautta ja on jopa viilentävä.

Koska metaani ja hiilidioksidi eivät ole satavia kasvihuonekaasuja, niiden pitoisuuden lisääntyminen on se, minkä takia tulisi olla huolissaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näyttöihin perustuva informaatio on käytännön läheistä ja se on joko vahvistava tai korjaava tekijä, ajateltujen teorioiden ja periaatteiden synteesinä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Minne aina unohtuu se, että missä elämme on valtavan tulipätsin jähmettynyt kuori.
Ei tarvitse mennä edes kovin syvälle, kun lämmöt alkaa nousta huimasti.

Kukaan ei voi väittää vastaan, etteikö sillä olisi vaikutusta vallitsevaan ilmastoon.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Asia tiedetään. Maapallon pinnalla havaitusta energiasta 99,97 % tulee auringosta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Jos näin on niin lämpöenergiaa maaperästä johtuvana pidetään vain vakiona.
Muutoin tuossa ei ole mitään järkeä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tottahan toki maalämmöllä on oma vaikutuksensa, mutta se ei ihan suoranaisesti liity näihin Kulmalan ilmakehä-tutkimuksiin.

Kuinka paljon maalämpö vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen globaalisti, siihen yhdeltä osin vaikuttaa manner-laattojen liikehdintä ja geoterminen aktiviteetti. Tästähän on ollut monesti puhetta. Planetaarisen kierron aikana, maapallon akselikulman-muutokset ja kierto oman akselinsa ympäri, sekä vaappuva kierto auringon ympäri muuttavat maapallon muotoa synnyttäen kitka-muutoksia sen pinta-kerroksiin gravitaation muuttuessa, vapauttaen jännityksiä. Tämä on yksi oleellinen tekijä, maalämmön vapautumiselle spontaanisti.

Onko maalämmön spontaani vapatuminen nousussa, se tuskin on mahdollista planetaarisessa mitta-kaavassa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Kestäviä päätöksiä tehdään vain riittävällä aineistolla
Helsingin yliopiston ilmakehätutkijat ovat kehittäneet SMEAR-konseptia vuodesta 1989, jolloin professori Pertti Hari ja Markku Kulmala aloittivat ensimmäisen SMEAR-aseman suunnittelun. Konseptin oleellisena osana on avoin data ja datavirrat.

– Kun on riittävästi avointa dataa maapallon tilasta, se mahdollistaa riittävän monipuolisen analyysin. Näin saadaan tietoa esimerkiksi siitä, mitkä alueet maapallolla voivat vahvistaa hiilinieluja ja lisätä ilmakehää viilentävien pienhiukkasten syntyä.

Kulmala uskoo myös, että uusia ilmastonmuutosta hillitseviä takaisinkytkentöjä voi löytyä.

– Vain riittävällä datalla ja monipuolisella analyysillä päästään tekemään kestäviä päätöksiä, hän sanoo."

Kaksi perusasiaa, jotka jo nyt on hyvin tiedossa, varmaankin tähän kuvaan tosiasioina kuuluvat myös:

- Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus hiilidioksidin kokonaispäästöistä atmosfääriin ovat tällä hetkellä korkeintaan vain luokkaa 5 %. Luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuuden taso määräytyy tuloksena siitä, kun kaikki hiilidoksidipäästöt atmosfääriin ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot atmosfääristä muuhun ympäristöön hakeutuvat yhdessä luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon. Kun nuo päästöt atmosfääriin ovat olleet suurempia kuin nuo absorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun noissa kokonaispäästöissä ihmisperäisten hiilidioksipäästöjen on ollut korkeintaan tuo noin 5 %, tuossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussakaan ei ole kuin korkeinta tuo noin 5 %:n osuus ihmiperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaa.

- Jo historiallisesti on todettavissa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Nämä jo tekevät ymmärrettäväksi sen, miksi ilmaston herkkyyttä (so. ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) ei todellisuudessa ole pystytty erottamaan nollasta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Katsotaan nyt, miten tästä empiirinen tutkimus etenee. Ei ole viisasta ennakoida ja tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Jos prof. Kulmalalla ei ole valmista selitystä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, tuskin sitä löytyy US :n blogisteiltakaan. Kyllä se vaan on niin, että suurin osa ilmasto-malleista on edelleen vain hypoteettisesti suuntaa antavia ja suurilla variaatioilla.

Toki mielipiteitä ja omia tutkimuksia voi edelleen jakaa ja ehkä niiden joukosta löytyy vielä käänteentekeviä ajatuksia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minä tykkäsin tästä näkökulmasta. Ilmastotieteessä olisi edelleen tarkentamisen varaa. Vaikka ei edes äärimmäisen tarkka ja ennustekykyinen ilmstotiede takaisi oikeaa ilmastopolitiikkaa. Että EU:ssa on valittu painopisteeksi Saksan mallin mukaan täysin tehoton viherlinja ruskohiilellä tuettuna, eikä Ranskan tehokas ydinlinja, ei se voine pelkästään ilmastotieteen epätarkkuuksista johtua.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Politiikka on politiikkaa ja energiaratkaisut menevät vähän eri polkua kuin eksakti tiede, valitettavasti.

Energia-ratkaisuna Torium -ydinreaktori-tyyppi olisi yksi ratkaisu. Kalliita turvallisuus-järjestelyjä ei tarvita. Reaktori sammuu itsestään, jos reaktiossa syntynyt lämpötila ja paine nousevat liian korkeaksi. Reaktori-astian pohjassa on venttiili, joka aukeaa paineen ja lämpötilan kasvaessa, jolloin ydin-aines valahtaa sille tarkoitettuun jäähdytys-astiaan. Systeemi on täysin suljettu järjestelmä.

Toisaalta mikäänhän ei ole riittävän turvallista silloin, kun puhutaan ydin-voimasta. Se saattaa karata käsistä, vaikka teknisesti kaikki näyttäisikin olevan kunnossa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nasa on kertonut että vuosi 2017 ei ollutkaan kaikkein lämmin vuosi eli siis ei niin lämmin kuinn vuosi 2016 eli silloinhan on jäähtymistä tapahtunut. Liäksi on mediassa kertomus, että Siperiassa on bakteereja jotka syö metaania Vai miten on? Hiili co2 ei nosta lämpöjä ilmassa Tiede lehden keromuksen mukaan ja maa luovuttaa lämpöä infrapunana . Vuonna 2017 piti olla hiili co2 ilmassa jotain 407ppm ja ei silti ollutkaan vuosi 2017 lämpimämpi kuin vuosi 2016 Nasan mukaan, eihän silloin hiili co2 ollut lämmittänyt vuonna 2017-Kertomus: Long--Term Warning Trend Continued in 2017:Nasa,NoAA, kertomuksen mukaan vuosi 2017 ei ollut kaikkein lämmin, vaan vain toiseksi lämmin eli kait vuosi 2016 oli sitten lämmin eli lämmöt on sitten laskeneet vuonna 2017 vai?

Siis median tietojen mukaan hiiltä co2 piti olla vuonna 2016 403,3ppm ja mediassa on liikkunut vuodelta 2017 että sitä oisi sitten hiiltä co2 ollut jotain 407 ppm mutta vuosi 2017 ei ollutkaan niin lämmin kuin vuosi 2016

Ja miten käsitetään, että kun hiili co2 on ollut median mukaan vuonna 2016 jotain tuo 403,3ppm ja sama taso oli ollut joskus 3-5 milj vuotta sitten ja silloin Grönlanti oli sula ja merivedet olivat 10--20 m korkeampia nykyisestä tasosta silloin 3-5 milj vuotta sitten eli mitenhän ne merivedet ei sitten olekaan nyt 10-20 m korkeampi ?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu. Kirjoitat näin: "Aikaisemmissa blogeissani mainitsemani SMEAR (Station for Measuring Forest Ecosystem-Atmosphere Relations) Suomessa kehitetyt paikalliset maa-asemat hyödyntävät uusinta teknologiaa ja nämä olisivat hyvin varteenotettava tutkimusmetodi. Oleellista SMEAR -metodissa tosiaan on se, että asemat ovat periaatteessa klooneja keskenään, jolloin vertailu asemien välillä antaisi yksiselitteistä dataa kaikkien tutkijoiden analysoitavaksi. Henkilökohtainen näkemykseni on se, että tutkimusta on jatkettava, jotta ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa saataisiin paremmin selville."

Kulmalan tutkimukset ovat kiistatta maailman huippua aerosolien alueella. Niiden avulla saattaa olla mahdollista selvittää mm. pilvisyyden syntyyn liittyviä asioita. Ongelma on siinä, että vaikka saataisiin paljonkin uutta selville, niin noilla mittauksilla ei voida mennä takaisin vuoteen 1750, josta IPCC väittää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen alkaneen. Ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa liittyy kasvihuonekaasujen ja varsinkin hiilidioksidin osuuteen lämpötilannousussa. En usko, että Kulmalan tutkimukset voivat tuoda tuohon peruskysymykseen vastausta. Kun pienhiukkastutkimukset vaativat jo nykytilanteen selvittämiseen huipputekniikkaan, niin tuntuu mahdottomalta löytää mittaustekniikkaa, jolla voitaisiin selvitää historiallinen pienhiukkasten määrä. Tosin IPCC:llä on siihen vastaus: 1930-luvun läpötilapiikki johtuukin aerosolimäärän muutoksista. Tosin heillä ei ole väitteen tueksi ensimmäistäkään faktaa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tässä on paljon sitä oikeaa näkökantaa, missä mennään.
Ihminen kuvittelee todella paljon pystyvänsä vakuuttaviin näyttöihin historiaan mitä tulee ilmastoon.
Se kaikki on suoraan sanoen valetta.

Kun edes nykyisen tilanteen pystyisi analysoimaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Aivan, hyviä kirjoituksia täällä on. Mutta siis vuonna 2016 oli hiili co2 403,3ppm ja kait sitten nousua on ollut vuonna 2017, koska median kertomuksissa annetaan käsittää että hiili co2 nousee jatkuvasti, niin miten ne meret olikin 10-20 m koreammalla silloin 3-5 milj vuotta sitten kun hiiltä co2 oli sama määrä silloin median kertomusten mukaan ja silloin 3-5 milj vuotta sitten oli Grönlanti sula, no miten se Grönlanti ei nyt olekaan sula, siellähän on nyt kovia pakksia kuten pohjoisen kaupungissa Qaanaaq Grönlannissa ja itäsrannikon kaupungissa Kangerlussuaqessa Islantia vastapäätä eli Grönlanti ei olekaan sula vaikka hiiltä co2 on nyt sama määrä kuin oli 3-5 milj vuotta sitten ja silloin 3--5 milj vuotta sitten mantereet ovat olleet hiukan eripaikoissa vähäsen, koska mantereet liikkuvat siinä jotain 2-7 cm vuosi puoleen ja toiseen kuten Australia liikkuu kohti Kiinaa jotain 7 cm vuosi jne. Nyt hiilen co2 määrä on kait jotain 407ppm ja nythän sitten pitäs olla meret 10--20 m korkeammalla jos verrataan aikaisempaan kokemukseen eli 3-5 milj vuotta sitten olevaan kokemukseen kun hiiltä co2 oli silloin sama määrä kuin nyt on. Nyt vuosi 2017 Nasan mukaan oli toiseksi kuumin vuosi eli vuosi 2017 oli viilentynyt

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#16 Antero,

Nämähän eivät ole uskon asioita.

Se on tietysti luonnollista, ettei vuoteen 1750 voida mennä. Ensimmäiset SMEAR -asemat on perustettu Hyytiälään vuodesta 1989 lähtien, jolloin reaaliaikaista dataa on saatu kerättyä n. 30 vuoden ajalta.

Kulmalan tutkimukset ei keskity pelkästään aerosoleihin ja pilviin, vaan myös kasvihuonekaasuihin ja moniin yhdisteisiin koko eko-systeemissä (n. 1200 eri ainetta). Suosittelen lukemaan Kulmalan artikkelin Naturessa, se valaisee hieman enemmän ks. hanketta.

SMEAR-asemat tekevät mittauksia tässä ja nyt reaaliajassa, jolloin historiallisten pien-hiukkasmäärien analysointi suoraan ei tule onnistumaan. Mutta tärkeintä tässä lienee se, että mittauksien avulla saadaan selkeämmät korrelaatiot eri yhdisteiden välillä, jolloin mallinnukset tulevat huomattavasti helpoimmiksi ja mahdollisimman yhdenmukaisiksi.

Se milloin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on alkanut, ei kai liene se suurin tieteellinen läpimurto. Mielestäni tärkeämpää on selvittää, miten ihminen vaikuttaa ilmastoon juuri nyt. Tästä on saatu ensikäden tietoa n. 30:n vuoden ajalta ja heti kun SMEAR -asema-verkosto laajenee, saamme lisää dataa myös globaalisti, joka tulee olemaan avointa dataa.

SMEAR -asemien laajempi levittäytyminen voi viedä 10 - 15 vuotta, eli hanke tähtää pitkälle tulevaisuuteen.

IPCC:n tekemiin analyyseihin en ota kantaa sen enempää ja sen pohjalle tehdyt uudet analyysit saattavat vain moninkertaistaa virhe-analyyseja.

Kulmalakaan ei ota kantaa IPPC:n toimintaan faktisesti, hän kokee IPPC:n toiminnan olevan tarpeellinen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nasan kertomus: Long-Term Warming Trend Continued in 2017 ( Huomaa ,2017 was the second hottest year since 1880, eli siis vuosi 2017 ei ollutkaan kuumin vuosi eli vuosi 2017 on viilentynyt siloin jos kerran ei ollut kuumin,

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ongelma on, että nykyään tiede luo tarinoita, joita ei haluta kuunnella. Aiemmin sanottiin, että atomiaura kyntää preeriat ja pustat ja kääntää joet toiseen suuntaan ja kuolema voitetaan ja valloitamme koko galaksin. Nyt tästä tekno-optimismista on jäljellä enää muutama transhumaani hörhö.

Nykyään tieteen tarinat ovat näitä: väestön ja kulutuksen kasvu tyhjentää resurssit ja yhteiskunnallinen levottomuus kasvaa. Ilmastonmuutos alkaa rajoittaa ruuantuotantoa ja kaupungistuminen suosiii pandemioita. Harvat optimistiset ja kannustavat äänet tulevat epäluotettaviksi ja sananmukaisesti puolueellisiksi koetuista ajatushautomoista. Voisi mukailla Niinistön paneelipuhetta: kyllä tämä tästä, istukaa vain rauhassa kotonanne ja luottakaa systeemiin.

Ilmastonmuutoksenvastainen argumentaatio on tärkeä tieteenvastaisuuden indikaattori. Kuinka pitkälle mennään ja kuinka laajalti järjestäydytään? Kun tällainen trendimuutos tapahtuu, se tapahtuu roolileikkien tasolla: syntyy kaksi käsinukkkea, joilla on vastakkaiset mielipiteet. Toiseksi käsinukeksi on kova kysyntä. Tarvitaan vain pieni määrä retoriikkakykyä ja vain hiukan kytköksiä, ja vaikuttava vastakkainasettelu syntyy.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Itse asiassa tiede ei luo tarinoita, vaan me luomme kaikki niitä itse silloin, kun emme tiedä mikä on totta ja mikä on tarua. Tiede etsii totuutta ja mielestäni tieteen tärkeimpiä motiiveja on paitsi totuuteen pyrkiminen, myös moraali ja etiikka.

Ilmastonmuutos on luonnollinen osa jatkuvaa prosessia eko-systeemissä ja oleellista tässä on tutkia, miten ihminen on vaikuttanut tähän prosessiin. Kun löydämme riittävästi todisteita ja tiedämme enemmän ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, silloin meillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa ekosysteemin tasapainoon.

Tutkimusta tulee siis jatkaa ja emme voi tuudittautua liaaksi pelkkiin hypoteeseihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset