*

Hannu A. Sinivirta

Miksi ilmasto lämpenee - kansainväliset ilmastosopimukset - SMEAR II

  • SMEAR II
    SMEAR II

Akatemia prof. Markku Kulmalan kannanotto heinäkuulta 2017 selventää ilmastonmuutoksen problematiikkaa (ks. alla).

SMEAR II (Research stations are to measure the relationship of atmosphere and forest in boreal climate zone).

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/huippuasiantuntija-ilmaston-lampeneminen...

Ratifioidut kansainväliset ilmastosopimukset seuraavat toinen toistaan ja periaatteessa tämä suuntaus on ollut parempi, kuin jos sopimuksiin ei oltaisi ryhdytty.

Sopimusten täytäntöönpanot kertovat kansainvälisistä huolen aiheista, joissa terveydelliset vaikutukset ja tulevaisuus niin polittisesti kuin kansantaloudellisesti ovat olleet huolen aiheina. Tutkimusresurssit vievät rahaa ja ilman taloudellista tukea, tutkimusta on mahdotonta toteuttaa. Jos tukea ei saada, voidaan sanoa hyvästit tutkimukselle.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tutkittu eri puolilla maailmaa ja väkilukuun suhteutettuna, Suomen osuus tässä tutkimuksessa on maailman kärkeä. Suomessa on maailman parhainta anturiosaamista, josta voi kiittää huippuluokan anturikehittäjää Vaisala Oyj:tä.

Mittausasemat ja analyysit joita maamme johtava ilmastotutkija akatemia prof. Markku Kulmala johtaa, luo edellytykset kasvihuonekaasujen (kivihiili, -CO2, -metaani, -aerosolit, jne..) sekä epäpuhtauksien tutkimiselle hyvin laajamittaisesti.

Kuten hän toteaa, mittaukset kattavat n. 1200:n erilaisen aineen pitoisuuksia ilmakehässä. Ilmakehän fysiikka, kemia ja biologia ei ole yksinkertainen kokonaisuus ja aineiden yhteisvaikutuksista ei ole vielä riittävää tietoa.

Hän myös toteaa, että "il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on se, et­tä 35–40 vuo­den pääs­tä maa­pal­lon hii­li­nie­lut ovat isom­mat kuin hii­li­läh­teet. Kii­re tu­lee, sil­lä täl­lä het­kel­lä pääs­töt ovat kak­si ker­taa isom­mat kuin nie­lut."

Ilmastonmuutokseen liittyvä työ ei ole läheskään valmis, vaan sitä tulee jatkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Juuri pari päivää sitten Yle julkaisi multimedia-artikkelin Markku Kulmalasta ja noista SMEAR-asemista. Sinällään varsin mielenkiintoista, miten moninaiset prosessit vaikuttavat ilmastoon, kuten pienhiukkaset.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä. Moni maallikko ei osaa tai ei tule ajatelleeksi, että ilmasto on täynnä erilaisia hiukkasia. Jos silmillä olisi ns. "ilmastolasit", näkymä olisi varmasti hyvinkin yllättävä ja kaoottinen. Mitään stabiilia tilaa ei kykenisi havaitsemaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On ehkä problemaattista tuoda esille kaiken maailman uhkia, kun nyt on jo tietoa vastareaktioista luonnossa, on niitä negatiivisia ja positiivisia takaisinkytkentöjä, you know.

Tuntuu olevan tutkijoilla selkäytimessä puhua metaanipurkauksista, vaikka sitä tapahtuu kaiken aikaa, vaan mikä saisi ne hallitsemattomasti purkautumaan yhtäaikaa? Lämpötilannousuja ja -laskuja on jo nähty suurempia kuin nykyinen meneillään oleva lämpeneminen. Esim. keskiajan lämpökaudet, jolloin lämpö varastoitui meriin.

Nykyinen ilmastonmuutos ei ole poikkeuksellinen, ihmisen osuutta on liioiteltu, karkeasti puolet väitetystä ihmisen aiheuttamasta säteilypakotteen lisäyksestä on liioiteltua.

Kulmala on kyllä positiivinen poikkeus tässä ilmastomuutoksen kentässä, uhkakuvien kanssa mässäily jää taka-alalle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Varmasti Kulmalan tutkimukset ovat maailman huipputasoa. Sitä voidaan tarkastella, mikä merkitys hänen tutkimuksillaan on ilmastonmuutoksen syiden selvittämisessä ja muutoksen syihin vaikuttamisessa.

Ilmastonmuutos on IPCC:n mukaan lähes täysin ihmisen aiheuttama ja siinä suurin tekijä on hiilidioksidi. Skeptikkotutkijat ovat sitä mieltä, että hiilidioksidin vaikutus on vain noin kolmasosa IPCC:n laskemasta. Tähän kysymykseen Kulmalan tutkimukset eivät tuo mitään uutta tietoa.

Kulmalan lausunto, että tällä hetkellä päästöt ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin hiilinielut, pitää paikkanssa. Kulmalan tutkimukset tuskin tuovat hiilinielujen suurentamiseen mitään oleellista lisätietoa. Metsät, joiden parissa Kulmalan tutkimukset tapahtuvat, tunnetusti toimivat hiilinieluina. Metsittämisen lisäämistä voidaan harjoittaa jo nykyisen tietämyksen perusteella, jos on poliittista tahtoa ja rahaa. Tunnetusti maapallo on vihertynyt vastoin IPCC:n käyttämiä ilmastomalleja, kiitos hiilidioksidin.

Päästöt ovat olleet tasolla 10 Gt hiiltä nyt noin viisi vuotta peräkkäin ilman Pariisin sopimusta. Ylivoimaisesti eniten on päästöjään pienentänyt USA.Jos kuuntelee valtamediaa, tätä käsitystä tuskin on saanut kukaan. Nykytilanteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa n. 2 ppm vuodessa ja silloin päädytään 200 vuodessa tasolle 700 ppm. Se tarkoittaa maksimissaan 0,8 asteen lämmitysvaikutusta arvoon 280 ppm verrattuna. Se ei ole katastrofi eikä syy panikointiin.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

"Tunnetusti maapallo on vihertynyt vastoin IPCC:n käyttämiä ilmastomalleja, kiitos hiilidioksidin."

Maapalloko ei viherry IPCC:n käyttämissä ilmastomalleissa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Panikointiin ei ole syytä, pääasia on, että tehdään jotakin asioiden hyväksi ja jatketaan empiiristä tutkimusta huippuosaamisella, jota Suomesta löytyy.

Tutkimusta tulee jatkaa siksi, että saamme lisää tietoa. Tiedolla kun on sellainen ominaisuus, että se pyrkii vääjäämättömästi vanhenemaan.

"Kiveen hakatut" teesit, hypoteesit ja lopulliset totuudet, eivät tieteen historiassa ole koskaan kantaneet kovinkaan merkittävää hedelmää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On myös todettava, että ilmastotutkimuksen asiantuntijuus Suomessa on valitettavan harvoissa käsissä, -vaikka osaaminen kansainvälisesti onkin huippuluokkaa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

YLE:n julkaisema yritelmä kaatui jo ensimmäiseen lauseeseen.
"8 miljardia tutkimukseen pelastaa telluksen"

Luin kyllä koko sketsin kokonaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Skeptisismi tutkimusten mielekkyydestä johtaa analogiaan = voi pistää päänsä pensaaseen, samoin kuin asiattomat kommentit.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Suosittelen tavaamaan kommenttini ihan ajatuksen kanssa. Lauserakenne ei pitäisi olla liian pitkä, eikä monimutkainen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#11

Tavaamisellakin, "sketsi" ei ole sama kuin "skeptisismi". Otan mielelläni kantaa vain asiallisiin kommentteihin...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #19

Millä tavalla se pelastaa Telluksen, jos koeasemia kloonataan samoine virheineen satoja tai jopa tuhansia. Mitä lisätietoa se voi antaa, jos se tieto on saatavissa jo yhdestäkin.

Vaikka olisi tilastoa miljardi gigabittiä kiintolevyillä (jota kukaan ei suurelta osin koskaan edes analysoi), miten se laskee globaalia lämpötilaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

Lueppa tarkoin ja ajatuksella prof. Markku Kulmalan tutkimuksista, sieltä selviää mistä on kysymys...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #22

Vastaavaa tutkimusta ja pidemmällä ajanjaksolla on tehty toisaalla Suomessa. Kyseinen tutkija sai Nobelin rauhanpalkintoon (2007) liittyvän diplomin, joka myönnettiin osallistumisesta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) toimintaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

Eiköhän tässä nyt sekoiteta puurot ja vellit keskenään.

"Vastaavia tutkimuksia Suomessa ja Nobelin rauhan palkintoon liittyvä diblomi 2007 ???"

Tämä ei liity millään tavalla prof. Markku Kulmalan tutkimuksiin ja on hyvin todennäköistä, että juuri hänestä tulee seuraava Nobelisti ilmastotutkimuksessa.

Ja se mitä tulee IPCC:n toimintaan ja Pariisin sopimuksiin ym, prof. Kulmala ei ole suoranaisesti missään tekemisissä.

Kulmala johtaa Suomessa itsenäistä ilmastopaneelia.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #32

Ilmaisin vain ettei Kulmalan tutkimus ole mitenkään ainutlaatuista.
Vähintäänkin yhtä hyödyllisiä tutkimuksia on siis tehty muuallakin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

Luonnollisesti on, mutta nyt on tiedossa siinä mielessä ainutlaatuinen tutkimus, jossa mitataan 1200:n eri aineen yhteisvaikutuksia, aeorosolihiukkasten muodostumiselle paikallisesti.

CERN - CLOUD projekti vastaa vähän samankaltaista tutkimusta, joka tehdään laboratorio-olosuhteissa. Siellä myös tutkitaan aerosolien vaikutusta pilvien muodostumiseen.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Miksi ilmasto lämpenee - kansainväliset ilmastosopimukset "

Olen 63 vuotta odottanut ilmaston lämpiämistä, koska jokainen noista 63 TALVESTA on ollut liikaa ja silkkaa kärsimystä. En ole KOSKAAN ymmärtänyt, miksi meidän suomalaisten, tai ylipäätään kenenkään pohjoisessa asuvan PITÄISI VASTUSTAA ilmaston lämpiämistä. On umpijärjetöntä vastustaa jotain, joka muuttaisi asuinolosuhteemme PALJON mukavimmiksi. Sadomasokismia puhtaimmilllaan.

Mielestäni meidän valtiona pitäisi asettaa tavoitteeksi 20-30 asteen lämpiäminen alueellamme, jotta talvet häviäisivät tyystin näiltä selkosilta.

Nämä ilmastohörhöt ja heidän valheensa ovat vuosi vuoden jälkeen pettäneet minut näillä lupauksillaan ja ennusteillaan. 30 vuotta sitte hankkimani palmupuun siemenet ovat edelleenkin istutamattomia tähän Suomen maaperään, koska ne kuolisivat kylmyyteen , luultavasti.

Ja edelleenkin joudun maksamaan aivan perkeleesti asuntoni lämmittämisestä talvella. KOSKA ILMASTONLÄMPIÄMINEN ON AIVAN TÄYTTÄ HUUHAATA JA HÖRHÖJEN HÖPINÖITÄ: SE ON TULLUT NÄHTYÄ ELETTYJEN VUOSIENI AIKANA.

Oksettaa nimittäin jo tämä valhepropaganda tästä aiheesta, kun taitaa olla pikku-jääkausi mieluummin tuloillaan, kun lämpiäminen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ilmastonmuutokseen liittyvä työ ei ole läheskään valmis, vaan sitä tulee jatkaa."

Miksi liitukaudella ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noin neljä kertaa niin suuri kuin nykyään, vaikka ihmisiä ei silloin voitu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta syyttääkään? Se johtui siitä, että luonnollisista syistä korkeimmilla leveysasteilla lämpötila oli 20 - 24 Celsius-astetta ja päiväntasaaja-alueilla noin 2 Celsius-astetta nykyistä korkeampia. Valtamerien lämpötila piti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden korkealla, erityisesti sentähden, että valtamerien pintavesien lämmetessä siihen liuenneen hiilidioksidin osapaine kiihtyen nousee. Tästä sitten seuraa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä. Tämän kasvun olivat saaneet aikaan sekä alempien leveysasteiden hiilidioksidipäästöjen lähteinä toimivat valtamerien pintavesialueet alueet lämmetessään ja laajentuessaan että ylimpien leveysasteiden pintavesien nieluina toimivat alueet lämmetessään ja supistuessaan.

Valtamerien pintavesien lämpötilan muutostrendit ovat hallinneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendejä tähän päivään saakka. Esim. viimeisen 800 000 vuoden aikana orbitaaliset syyt ovat hallinneet valtamerien pintavesienkin muutostrendejä, kun niitä liitukaudella hallitsivat mannerliikunnot. Nykyisen Holoseeni-nimisen lämpimän kauden aikana lämpötilatrendejä - myös valtamerien pintavesienosalta - näyttävät hallitsevan auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyvät Ei Nino- ja La Nina-trendit.

Ihmisperäisillä hiilidioksidipäästöillä ei ole todettavissa minkäänlaista osuutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendeissä. Tämä on minun oma näkemykseni asiasta mikä on yhdenmukainen mm. David Wojickin ja Arno Arrakin kanssa; viittaan aikaisempiin puheenvuoroihini.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On luonnollista, että blogin aihe aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja syntyy täysin päinvastaisia ajatuksia, kuin mitä kansainvälisesti ansioitunut ilmastotutkija ajattelee. On kuitenkin viisainta asennoitua näihin ajatuksiin rauhallisesti ja asiallisesti.

Kysymys on vain ilmastotutkimuksesta, jossa pyritään selvittämään aerosolien vaikutusta ilmaston fysiikassa, kemiassa ja biologiassa.

Niinkuin prof. Markku Kulmala on tutkimuksestaan julkisuudessa tiedottanut, kysymys on n. 1200:n eri aineen tutkimisesta ilmastossa ja kuinka nämä aineet reagoivat keskenään.

Jotta tieto lisääntyisi ja epävarmuustekijöitä voitaisiin vähentää, nämä tutkimukset ovat välttämättömiä hiilinielujen kehittämisen takaamiseksi.

Tässä ei ole kysymys siitä, kuka on oikeassa tai väärässä, vaan kysymyksessä on yksinkertaisesti lisätä tietoa ilmaston lämpenemisen syistä ja seurauksista.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Olen jo erääsen aikaisempaan kommenttiisi vastannut:

"Olen itse tullut siihen tulokseen, että Markku Kulmalan tulokset tulevat antamaan arvaamattoman hyödyn luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varauduttaessa."

Asia liittyy luonnonlakien mukaiseen, pilvi- ja sadepisaroiden syntyä edistävään, katalyyttiseen vaikutukseen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tämä liittyy osana Kulmalan tutkimukseen kyllä ja luonnollisesti siihen, miten ihminen kykenee omilla toimillaan vaikuttamaan hiilitaseeseen, -ei vain luonnollisista seurauksista, vaan myös ihmisen aiheuttamista seurauksista.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #15

En ole ainakaan mitään valmista näyttöä tästä ihmisen aiheuttamaksi uskotusta ilmastonmuutoksesta nähnyt, en Kulmalalta enkä keneltäkään muulta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

No nämähän ovat olleet enimmäkseen hypoteeseja puolesta ja vastaan. Eiköhän tämäkin ongelma tule asettumaan, kunnes saadaan riittävää näyttöä.

Mittausasemia ja mittaustietoa on liian vähän ja esimerkiksi satelliitti ym. mittauksille, -jotka kattavat laajempia kokonaisuuksia, mittausasemilla saadaan keskitetympää paikasta riippuvaa mittausdataa. Tämä on oleellista tietoa, sillä päästölähteet ovat paikallisia, samoin niiden välittömät vaikutukset.

Päästölähteitä on eri puolilla maailmaa, jossakin enemmän, jossakin vähemmän. Enimmäkseen niitä kuitenkin on kehitysmaissa.

Carl Voigt

Lämpenee ilmeisesti, kunnes jäähtyy, mutta mista syystä?

"The Earth is an evolving dynamic system. Current changes in climate, sea level and ice are within variability. Atmospheric CO2 is the lowest for 500 million years. Climate has always been driven by the Sun, the Earth’s orbit and plate tectonics and the oceans, atmosphere and life respond. Humans have made their mark on the planet, thrived in warm times and struggled in cool times. The hypothesis tha humans can actually change climate is unsupported by evidence from geology, archaeology, history and astronomy. The hypothesis is rejected. A new ignorance fills the yawning spiritual gap in Western society. Climate change politics is religious fundamentalism masquerading as science. Its triumph is computer models unrelated to observations in nature. There has been no critical due diligence of the science of climate change, dogma dominates, sceptics are pilloried and 17th Century thinking promotes prophets of doom, guilt and penance. When plate tectonics ceases and the world runs out of new rocks, there will be a tipping point and irreversible climate change. Don’t wait up."

-Ian Plimer-
Heaven and Earth

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#18

Näihin kysymyksiin, kansainvälisesti ansioitunut ilmastotutkija akatemia prof. Markku Kulmala antaa vastauksia ja voin taata, että kysymyksessä ei tule olemaan "poliittisesti fundamentaaliset uskomukset, tieteen sijaan". Suosittelen lukemaan hänen ajatuksiaan huolella ja ajatuksella (blogissa oleva linkki).

Mr. Ian Plimerin kommentit perustuvat hypoteeseihin:

"Atmospheric CO2 is the lowest for 500 million years".

Tämä hypoteesi ei valitettavasti noudata analogiaa, jolla suoraan kyettäisiin määrittelemään ihmisen vaikutukset nyt ja viimeisten muutaman sadan vuoden kuluessa. 500 miljoonaa vuotta sitten, vallitsevat olosuhteet koko planeetan laajuudessa olivat ratkaisevasti erilaiset, -kaikkien kasvihuonekaasujen ja ilmakehässä olevien pienhiukkasten ym. yhteisvaikuksesta, -ihmisestä puhumattakaan. Auringon ja planeettojen vaikutus oli myös ratkaisevasti erilainen.

Nyt on oleellista tutkia tätä päivää ja lisätä tietoa keskittymällä uusiin, kattaviin ja paikallisiin mittaus-asemiin, joissa tutkitaan ilmakehässä olevien ainakin 1200 :n erilaisen aineen pitoisuuksia ja niiden yhteisvaikutuksia. Tarkoituksena on saada lisää tietoa hiilinielujen fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Tällä on ratkaiseva merkitys siihen, kuinka nopeasti ihminen kykenee vaikuttamaan maapallon hiilitaseeseen.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Komppaan kyllä Hannua.

Ilman jatkuvaa tutkimusta ja tutkimuksen kehittämistä ei voida selvittää ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutusta ns.ilmastoon. Kyse on sukupolvien ylittävästä jatkumosta ja sen osaamisen siirtämisestä myös tuleville sukupolville siten että uusi ihminen ymmärtää mitä mitataan ja miten sitä mittaustulosta voidaan ymmärtää.

Siis oikeasti ymmärtää, eikä pelkästään lukea ulkoa valmista tekstiä ja toistaa sitä.

Maapallon halkaisija on vain n.13000km, eli noin vähän toistakymmentä kertaa suomen pituus, ei niin järin suuri pallo loppujen lopuksi. Vaikka tästä maan pinnasta katsottuna näyttääkin suurelta. Pallomaisuuden näkee helposti meren rannalla, laivat katoaa horisonttiin. On sanomattakin selvä asia että ihmisen tekemä teollinen ja luonnonainesten monenlainen prosessointi viimeisen 2-300 sadan vuoden aikana vaikuttaa vesien laatuun, ilman laatuun, ja siten luonnonkiertoprosesseihin myös samalla. Ja on sanomattakin selvää että tämä prosessointivauhti/määrät kiihtyy koska suuret ihmismassamaat on vasta tulossa euroopan ja amerikan perässä osittain kulutus-taloushysteriassaan.

Se on tietenkin eri asia paljonko ihmisen aiheuttama toiminta ilman ja vesien laatuun ja toimintaan vaikuttaa, mutta ei liene huono asia jos sitä tutkitaan tieteellisesti. Lisäksi voisi lisätä jokien virtaumien muutosten vaikutustutkimusta, varsinkin suomen järvien ja meren osalta.

Oikeastaan pitäisi perustaa kunnon laaja tutkimusyksikkö jossa olisi eri alojen tutkijoita, ilma, vesi, maaperä, biologia, solugeenioppi, yms,, sekä lisäksi suomalaisia mittauslaiteyrityksiä mukana,,siitä saisi samalla tärkeän vientituotteen palveluineen.

Tarve tuskin tulee loppumaan tulevina vuosikymmeninä.
Tarvehan on selvittää kuinka paljon ihminen vaikuttaa luontoon haittaavasti jotta voimme korjata sitä haittaa.
Tarvehan on myös yrittää ennakoida luonnon muutosta jotta ihmiskuntana voimme reagoida mahdollisiin tuleviin muutoksiin.
Se tarve on jo tämän päivän tarve, mutta myös lasten ja lastenlasten tulevaisuutta.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #23

Totta kai meidän täytyy oppia välttämään kaikki tarpeeton ja liiallinen likaaminen ympäristössämme. Älkäämme kuitenkaan sekoittako tähän puhdistettuja hiilidioksidipäästöjämme. Niiden ei ole todettu olevan millään tavalla haitallisia. Päin vastoin ne ovat kasvillisuuden edistäjinä hyödyllisiä. On lisäksi syytä tulkita esim. Kioto-protokollan mukaiset CO2-päästöjen leikkaukset oikein: toteutettuina ne tuottavat vain menetyksiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

Puhdistetut CO2 ym. päästöt on kokonaan toinen kysymys. Oleellista on keskittyä nyt siihen, että saamme päästöt kaiken kaikkiaan vähenemään, -erityisesti kehitysmaissa ja siellä, missä väestö kasvaa räjähdysmäisesti. Siellä energiapolitiikka ja energiakysymys ylipäätään laahaa kehityksen perässä.

Raakahiilen jatkotuotannon käsittelyprosessit ja puhdistus eivät vastaa sellaista laatutasoa, niinkuin täällä Suomessa. Esimerkiksi Intian kokoisessa maassa, hiilivoimaloita kasvaa kuin sieniä sateella.

Ongelma ei ole yksistään kivihiilessä tai ylimalkaan fossiilisissa polttoaineissa ja niiden jatkotuotannossa. Ilmakehässä on muitakin kaasuja ja päästöjä, niiden yhteisvaikutuksesta ei nyt yksinkertaisesti tiedetä vielä riittävästi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

Kyllä nimenomaan näin.

Helpompaa tietysti olisi pistää päänsä pensaaseen ja unohtaa koko ongelma. Mutta onneksi löytyy ihmisiä, jotka ovat aidosti huolissaan ja ovat alkaneet tekemään asian hyväksi jotakin. Tästä pitäisi olla päinvastoin kiitollinen, että Suomesta löytyy ilmastotieteen osaamista, joka on kansainvälisesti tunnustettua huippututkimusta.

Monessa mielessä kuten mainitsit, eri tieteen alan asiantuntijuus, -poikkitieteellisyys, lisää huiman määrän uutta tietoa, jota tulevat sukupolvet voivat hyödyntää ja edelleen kehittää.

Maailma muuttuu joka päivä, se on muuttunut jo n. 4,5 mrd vuotta ja muuttuu tästäkin eteenpäin.

Arto Jääskeläinen

Hieman yksinkertaista tiivistystä ilmastoteemasta siten kuin sen olen käsittänyt.

Ilmasto muuttuu tai vaihtelee erittäin pitkän ajan kuluessa, tuosta voidaan olla samaa mieltä jo luontaisen vaihtelun pohjalta. Yhden miespolven aika on erittäin lyhyt tarkasteluväli ja mahdollisuus, että sinä tapahtuisi juuri mitään katastrofaalista tai edes erityisen tuntuvaa muutosta on pieni.
Siltä osin, kuin ilmaston katsotaan lämmenneen, se on hyödyttänyt Suomea pidempänä kasvukautena ja pienempinä talojen lämmityskustannuksina. Jotta ilmaston voitaisiin katsoa lämmenneen, ilmiön pitäisi olla luonteeltaan pysyvä. Tuota ei kukaan voi luvata.

Tutkimus on hyödyllinen asia ja jos tuota tutkimustekniikkaa voidaan kaupallistaa ja myydä laajamittaisesti ulkomaille niin erinomaista tietysti sekin.

Iso kysymys on: Miksi muutoksia tapahtuu?
Ilmastomuutoksia on yritetty mallintaa eli laatia laskukaava, joka ennustaisi tulevia tapahtumia ja antaisi vastauksia ihmisen toiminnan osuudesta. Tuo on kuitenkin ongelmallista: Kaavassa on lukuisia muuttujia ja kertoimia. Muuttujilla voi olla kytkentöjä toisiinsa ja on asioita, jotka nojaavat olettamuksiin. Voi esiintyä yllätysmuuttujiakin.

Tulos näyttäisi olevan toistaiseksi, että kukaan ei voi edes kohtalaisella varmuudella sanoa yhtälön olevan juuri tietynlainen kaikkine kertoimineen.
Riippuen olettamuksista voidaan päätyä hyvin erilaisiin skenaarioihin. Suosituksi tiedotusvälineissä on tullut kauhukuva ilmastomuutoksesta, jota alituiseen rummutetaan. Sen avulla vaaditaan rahaa erilaisiin projekteihin ja koulukirjoissa annetaan lapsille sellainen kuva, että olet maailman tuhoaja ellet vähennä kulutustasi. Laskukaavan epävarmuuksien ja epätarkkuuksien vuoksi ei voida kuitenkaan näyttää toteen, että tuo pitäisi paikkansa ja mikä on tarkemmin ottaen eri tekijöiden merkitys. Kyseessä on olettama, joka seuraa monista olettamista laskukaavassa.

"Ilmastomuutoksen hallinta" on termi, jota pidän hyvin epärealistisena. Ei onnistu eikä käytännössä toteudu, mittakaavaltaan hullun suuri idea verrattuna olemassa oleviin kykyihin/mahdollisuuksiin. Tuottavampaa voisi olla miettiä jo sopeutumista.

Tuo koulukirjojen kyllästäminen Vihreiden äärinäkemyksillä (ilmastomuutos ei ole ainut) on aika vääristelevää ja usein totuuden vastaista. Kirjan luettuaan oppilaat luulevat likimain, että olemme aivan tuhon partaalla, sähkö kannatta tuottaa tuulimyllyillä, puiden polttaminen ei tuota saasteita, ym. Viherlobbaus näkyy nuorten kommenteissa ja asenteissa.

Voitaisiin hyvin väittää (ja on usein väitettykin), että ihminen ei pysty tuhoamaan eikä pelastamaan ilmastoa. Vaikkapa hiilidioksidin määrää voidaan mitata, mutta ne todelliset riippuvuudet ja takaisinkytkennät jälleen laajemmassa mielessä ovat enemmän tai vähemmän epämääräiset.

Sovitaan heti, että ilmastonäkemykseni ovat "Esson baarista" niin en joudu tarkemmin selittelemään. Niistä saa olla vapaasti samaa mieltä tai kiistää ne miten rajusti vaan. :)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#27

Se on ihan hyvä, että otetaan kantaa ja tuodaan ajatuksia ja erilaisia näkemyksiä esiin. Oma kantani on se, ettei pelottelulla saada mitään aikaiseksi, se johtaa vain lisääntyviin erimielisyyksiin ja vie ajatukset pois itse asiasta.

Ilmastonmuutoksen problematiikka ei ole yksinkertainen asia. Siihen liittyy lukematon määrä erilaisia parametreja ja ilmaston lämpenemiseen johtaneita syy ja seuraus-suhteita on äärimmäisen hankalaa mallintaa.

Vaikka mittauksia ilmaston lämpenemisestä on tehty historiasta tähän päivään, mittausmenetelmät ovat muuttuneet. Näiden menetelmien poikkeavuudesta johtuen, tuloksien niveltäminen menneisyydestä tämän päivän teknologian avulla saatuihin tuloksiin, on äärimmäisen hankalaa. Jotta aikasarja olisi mahdollisimman yhtenevä, on tehtävä lisää tutkimusta, joka kertoisi yksiselitteisesti ilmaston lämpenemisen yksiviivaisen trendin.

Yksi käytäntöön suunnattu menetelmä, on juuri prof. Markku Kulmalan SMEAR II -ohjelma, joka tulisi kattamaan uusia mittaus-asemia periaatteessa globaalilla tasolla. Projekti tutkii metsien vaikuttavuutta hiilitaseeseen ja kyseessä on siis n. 1200 :n eri aineen pitoisuudet ja niiden yhteisvaikutukset.

Metsien istuttaminen vähentää kasvihuoneilmiön vaikutusta, eli metsät sitovat hiiltä ilmakehästä. Kyllä ihminen voi toimillaan vaikuttaa, periaatteessa joka päivä.

Toinen tapa on mitata ilmakehän lämpötilaa ns. ISA -standardin mukaisesti, jotta saadaan paremmin selville eri aineiden pitoisuuksien korrelaatio.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Standa...

Tosin ISA -standardi on mielestäni puutteellinen, siitä puuttuu mm. suhteellinen kosteus (vesihöyry) ja kaikki muutkin kasvihuonekaasu-pitoisuudet, jotta kaiken kattava korrelaatio (lämpötilagradientit) saataisiin selville.

ISA -standardi osoittaa lämpötilamuutoksen troposfääristä aina termosfääriin, joka karkeasti on n. 6,5 °C/km troposfääristä - tropopaussiin. Koska standardista puuttuu em. suureet, käyrä luonnollisesti poikkeaa lineaarisuudesta ja tämä on tärkeä tieto lämpötilamuutoksien tutkimisessa ilmakehästä.

Ilmaston lämpeneminen johtuu monista tekijöistä. Pitkän ajan muutokset (planetaariset) ovat olleet keskimäärin muuttumattomia, koska aikajakso on äärimmäisen pitkä. Lyhyen ajan muutokset (n. muutamia satoja vuosia), kun ihminen on ollut vaikuttamassa, muutokset ovat olleet havaittavia. Tästä voi epäsuorasti vetää johtopäätöksiä joko puolesta tai vastaan, mikä on ollut ihmisen vaikutus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tumma boreaalinen metsä myös lisää lämpenemistä, albedo pienenee ja tumma metsä oikein imee auringosta lämpöä, mutta metsän lisääntynyt kosteus saa ilman viilenemään metsän sisällä. Ilmeisesti sekametsä olisi paras ratkaisu ilmaston kannalta, lehtipuut ovat vaaleita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

Kyllä, olen samaa mieltä. Sekametsä voisi olla paras vaihtoehto. Albedo lisääntyy, eikä suuria lämpötilaeroja, eli härmistymisestä ja sublimoitumisesta johtuvaa energian menetystä pääsisi syntymään.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #30

:)

Vaikka sanotaan että luonto ei ymmärrä mitään ja luonnonvalinta tapahtuu sattumalta, niin ei liene kovinkaan sattumaa silti, että maapallolla on tapahtunut metsien ja metsäalueiden kasvua vuosituhansia,,satojatuhansia vuosia. Eli perimä- ja sopeutuma sukupolvia peräkkäin ja keskenään sikin sokin, on tuhansia ja tuhansia, ja siitä on sukeutunut se nykyaikainen metsäalueiden symbioosi jossa on joillakin alueilla havumetsää, sitten sekametsää, lehtimetsäalueita, ja sekametsäalueita, kasvistoineen, soineen ja järvineen ja eliölajeineen. Ja tähän erilaiseen kasvukehitykseen on vaikuttanut myös ilman laatu osaltaan ja myös lämpötila eri maapallon alueilla ja kokonaisuudessaankin.
Suomessa on tehty tästä pitkäaikaisesta kehityksestä poikkeavia asioita ihmisen ohjaamana kun lähdettiin metsäalueita kasvattamaan pelto-ajattelun perusteella ja veden kierto-varastointia muokkaamaan soita ojittamalla, sekin pelto-ajattelun perusteella. Tämä poikkeava ajattelu ei ollut hyvä ratkaisu luonnon kannalta, (eikäpä ihmisenkaan pitkällä aikamitalla).
Suomi on sekametsäaluetta melkolailla,,pohjois-osa enemmän havupuuvaltaista ja vähemmän lehtimetsää. Lehti kun ei siellä kylmässä kasva.

Ei liity ilmastoasiaan suoranaisesti eikä tutkimukseen, sori Hannu poikkesian aiheesta, mutta liittyy metsämaisemien hyvinvointiin ja kun metsämaisema voi hyvin siinä asuva ihminenkin voi hyvin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #35

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset