*

Hannu A. Sinivirta

Alle 2°C:n lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä epätodennäköistä

  • Alle 2°C:n lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä epätodennäköistä

Tänä aamuna Ylen Aamu-TV:ssä uutisoitiin ilmastonmuutoksesta. Nature Climate Change on toimittanut uusinta dataa (IPCC) (ks. linkki)

https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurr...

"The recently published Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) projections to 2100 give likely ranges of global temperature increase in four scenarios for population, economic growth and carbon use1.

However, these projections are not based on a fully statistical approach. Here we use a country-specific version of Kaya’s identity to develop a statistically based probabilistic forecast of CO2 emissions and temperature change to 2100. Using data for 1960–2010, including the UN’s probabilistic population projections for all countries234, we develop a joint Bayesian hierarchical model for Gross Domestic Product (GDP) per capita and carbon intensity.

We find that the 90% interval for cumulative CO2 emissions includes the IPCC’s two middle scenarios but not the extreme ones. The likely range of global temperature increase is 2.0–4.9 °C, with median 3.2 °C and a 5% (1%) chance that it will be less than 2 °C (1.5 °C).

Population growth is not a major contributing factor. Our model is not a ‘business as usual’ scenario, but rather is based on data which already show the effect of emission mitigation policies. Achieving the goal of less than 1.5 °C warming will require carbon intensity to decline much faster than in the recent past."

Kommentoikaa ja antakaa omia arvioita populaation, talouskasvun ja CO2:n käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomalaista osaamista hyödynnettäisiin ilmastonmuutoksen tutkimiseen huomattavasti tehokkaammin. Meillä on kiistatta maailman parasta mittaus- ja anturiteknologiaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ilmaston lämpenemisestä on tehty runsaasti tutkimuksia. Valitettavan vähän on julkaistu Suomalaista huipputukimusta ilmastonmuutoksesta kansainvälisillä foorumeilla.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

Kun/jos ilmasto on lämmennyt, niin mikä on se lähtökohta, johon verrataan?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Esiteollinen aika, eli 1800-luvun alkupuoli. Koko maapallon ilmakehän keskimääräinen 1-2 asteen lämpeneminen tällaisella ajanjaksolla on ihmisikään verrattuna tavattoman hidasta. Mitä väestönkasvuun tulee, teollisuuden ja tehomaatalouden kehittyminen ovat olleet välttämättömiä edellytyksiä sille, että ihmiskunta on voinut kasvaa edes nykyiseen kokoonsa. Väestönkasvu ei kiihtynyt siksi, että yksittäisten naisten hedelmällisyys olisi kasvanut vaan lapsikuolleisuuden, suurten tautiepidemioiden ja nälänhädän uhan rajun vähenemisen takia, eli ihmisten elinolosuhteet yleensäkin koko maapallolla ovat parantuneet huikeasti juuri siksi, että fossiiliset polttoaineet keksittiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#30

Lähtökohta on periaatteessa nyt so. kasvihuonekaasut ym. vaikutukset ilmakehässä suhteessa lämpötila-gradientteihin, vähintään dekadia paremmilla mittaus- ja anturi-teknologioilla. Vaisala Oyj:llä on kiistatta maailman parasta teknologiaa.

Toiseksi ISA (International Standard Atmosphere) -standardin päivitys asianmukaisin suurein em. teknologialla, jolloin saadaan kehitettyä kokonaan uusi ilmastonmuutoksen malli, mukaan lukien ilmakehän lämpö-kapasiteetti ja hystereesis => viive, joka osoittaa lämpösäteilyn määrän avaruuteen, eli kasvihuoneilmiön vauhdin.

Tämä on välitön menetelmä ja ehkä liiallinen teoretisointi jää vähemmälle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vilkaisin lähdeviitettä ja siinä ei tuoda lainkaan esiin, minkälaisilla tieteellisillä perusteilla laskelmat on tehty. Arvelen, että hiilidioksidin lämpenemislaskut perustuvat IPCC:n malliin. Samoin arvelen, että CO2:n pitoisuuden kehitys ilmakehässä perustuu IPCC:n malliin. Se on siitä erikoinen malli, että IPCC:n mukaan vuosittaisesta CO2-emissiosta 55 % jää ilmakehään ja valtameret ja kasvisto ovat niin valikoivia, että ne nappaavat ne loput 45 % omaan käyttöönsä. Tämän mallin mukaan, jos CO2-päästöt loppuisivat, niin valtamerille ja kasvustolle ei enää kelpaisi ilmakehässä oleva emissioista peräisin oleva CO2, vaan ne käyttäisivät vain sitä vanhaa CO2:a. Aika valikoivia ja älykkäitä nämä CO2:n käyttäjät. Tämä on vissiin sitä tekoälyä. IPCC:n malli on näiltä osin täyttä potaskaa ja se on suuressa ristiriidassa suorien mittaustulosten kanssa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Olen osittain samoilla linjoilla. Laskelmat on tosiaan tehty IPCC:n malleilla ja on todellakin valitettavaa, että lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa ja kirjoituksissa on referoitu melkeinpä yksinomaan IPCC:n malleja.

Se että ilmakehä (55%), kasvusto ja meret (45%) jakaisivat emittoituneesta CO2:sta tässä suhteessa, vaikuttaa kyllä hieman omituiselta. Luullakseni IPCC:n ennusteet on laskettu pahimman skenaarion tai jonkin sortin 50/50 -periaatteen mukaisesti.

Kyllä mielestäni suurempi osuus emissiosta jää meriin ja kasvistoon, sen enempää perustelemalla prosentuaalisia suureita, koska luulisin että tämä kysymys on vielä kohtalaisen auki.

Toisaalta auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa.

Auringon hiukkaspommitukset ja voimakas UV-säteily käynnistävät muutoksia yläilmakehässä aurinkosyklien aktiivisimmissa vaiheissa. Näihin liittyvät otsonipitoisuuden vaihtelut ja muut ilma- kemialliset prosessit muuttavat yläilmakehän lämpötilaa ja sitä kautta ilmakehän laaja-alaisten kierto- liikkeiden ominaisuuksia napa-alueiden alailmakehässä.

Maapallon ilmakehän kokonaisuuteen näillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä käynnissä olevan antropogeenisen ilmaston- muutoksen rinnalla.

Ihmiskunnan aiheuttaman kasvihuoneilmiön vahvistuminen aiheuttaa keskimäärin 0.1 – 0.2 asteen lämpenemisen vuosikymmentä kohden, joka riippuu hyvin paljon populaation kasvusta, sekä meriin ja kasvustoon emittoituneen lämpöenergian kapasiteetista, vuotuisina muutoksina.

Kasvihuonekaasujen määrän kasvu ilmakehässä nostaa lämpötiloja vuosikymmenestä toiseen toisin kuin pilkkujaksojen mukana tuleva nouseva ja laskeva lämpötilan vaihtelu.

Toisaalta vaikka IPCC tulkitsee ilmastonmuutoksen syitä, paneeli on kansainvälinen paneeli, jossa istuu ilmastonmuutoksen asiantuntijat. Se että kansalaiset esittävät mielipiteensä vallitsevien metodien kyseenalaistamiseksi, on myös hyvin tervetullutta kritiikkiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kasvihuoneilmiö vaikuttaa reaalisesti maan lämpötiloja nostamalla, mutta vaihtelevasti.

Maan nettolämmön kapasiteetti riippuu suurimmalta osaltaan vuotuisista vaihteluista, emission ja absorption suhteesta, sekä hystereesistä.

Hystereesi ilmaisee sen viiveen, miten maasta avaruuteen säteilevä lämpövuo (W/m2) etenee vuotuisina muutoksina. Tämä viive osaltaan selittää, mikä on kasvihuoneilmiön vauhti, vuotuisesti.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Mitä mieltä olet Hannu, että onko CO2 pitoisuuden vaikutus kasvihuoneilmiöön yhtään kiistanalainen?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiistanalainen siinä mielessä, mitkä ovat CO2:n pitoisuudet.

Pitoisuuksia lisäämällä, vaikutus on selkeä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eli mittaustekniikassa voisi olla kehittämistä tosiaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tulevaisuuden ennustaminenhan on vaikeaa. Jos oikein ymmärsin käppyröistä, Kiinan ja Intian CO2-päästöjen odotetaan keskimäärin pysyvän nykyisellään, vaikka iso hajonta niissäkin on.

Kiinasta aika tuore artikkeli:
http://www.climatechangenews.com/2017/03/31/chines...

Eli voi olla tai sitten ei, Kiina nimittäin tasaantumassa. Intiaan "luotan" vielä enemmän. Hekin haluvat päästä hyötymään sijainnistaan "vapaan saastutuksen vyöhykkeellä". Lisännevät siksi tuotantoa ja kivihiilen käyttöään.

Jos noissa kahdessa maassa ennusteet ovat perinteisesti väärässä, koko maapallon CO2-päästöt on ennustettu väärin.

Täytyy toivoa, että Saharan vihertyminen sitoo hyödynnettävällä tavalla liiat hiilidioksdit. Viimepelissä on sitten kehitettävä ilmastonvakiointiteknologiaa, jos tilanne oikeasti alkaa näyttää pahalta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei menneisyydestä ole opittu miten ilmasto muuttuu.

Laadullisesti pätevä mittaus- ja anturiteknologia on viimekädessä parhain keino todistaa, mitkä tekijät korreloivat lämpötilamuutoksiin ilmakehässä juuri nyt, jotta mallinnuksesta saadaan luotettava.

CO2 on kiistatta yksi primäärinen tekijä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Co2 on kolmessa muodossa. 12 ja 13 ja 14 ja ajatellaan, että sää lämpenee jos co2 nousee tai sää kylmenee jos co2 laskee ja samalla kun sää kylmenee, merenpinnat laskee ja jos sää, ilmasto lämpenee, merenpinnat nousee. Mutta ei eiole ihan varma liittyykö tämä co2 nousuun ja laskuun, vai onko ensin muita tekijöitä, jotka ensin lämmittää ilmaa ja sitten vasta hiili kohoaa kun se kiertää ilmat vedet ja maan Vai?Kannattaa lukea kirja Juha Lunkka Maapallon Ilmastohistoria ja sivu 208, että co2 ei ole ensisijainen ilmastoa muuttava voima, mutta siten kun sitä hiiltä on ilmassa, se kiihyttää ilmastoa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Saattaa siis olla ensin sillai, että ensin ilmastoa lämmittää orbitaaliset tekjät eli maan kierto auringon ympäri. Akselin huojunta 23 000 vuoden syksillä ja akselin kaltevuus 41 000 vuoden syksillä ja radan pallonmuotoisuuden muuttuminen 100 000 vuoden syksleissä ja vasta sitten hiilen määrä voi ilmassa muuttua.Ilmastossa on vallinut 800 000 vuoden aikana tämä 100 000 vuoden syklisyys ja vain 150 000 vuoden , viimeisten vuosien aikana on vallinnut lievästi vain tämä 41 000 vuoden syklisyys ja 23 000 vuoden syklisyys.Hiilen määrä ei aina seuraa jäänsulamista ilmastossa, vaan se, miten syklisyys on ollut eli orbitaaliset tekijät,miten ne ensin vaikuttavat ilmastoon

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No saamani tiedon mukaan ilmasto on lämmennyt vain +0.85 astetta alkaen 1800 luvulta ja aurinko kun paistaa 100 milj vuotta, ilmasto lämpenee +2 astetta eli vielä pitäs sitten aurinkon paistaa 50 milj v että lämpöä oisi se +2 astetta yhteensä, jos lasketaan vain tämä auringon osuus.

No sitten on merkillistä se, että Talouselämä-lehti kerto 29.1.2014 otsakkeella : Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene. Ilmastojournalisti Marttu Backman kertoo jutussa prof Chris Turneyn retkikunnasta Etelämantereelle kait 2013 ja jutussa kerrotaan, että Etelämantereella oli syntynyt maailman pakkasennätys vuonna 2013 ja se oli peräti --93.2 astetta eli ei tainneet siellä sitten kasvihuonekaasut kovin lämmittää tuon alueen ilmastoa. Vai?Etelämmerhan on 14 miljoonaa neliökilometrin ala ja siellä jääty ensin länsiosa ja sitten itäosa joskus aikaa sitten eli jäätyminen kait alko 34 miljoonaa vuotta sitten ja sitä ennen mantereella oli metsiä ja sinne oli syntynyt iso kraatteri, halkaisijaltaan 500 km eli joku möhkäle kait sitten oli tullut avaruudesta käsin.Vai? Talouselämän jutussa kait kerrotaan, että ilmasto ei ole lämmennyt viimeistan 17 vuoden aikana. Hyvä tilasto on netissä kohta BBC---Q&A:Professor Phil Jones, hänen tutkimuksensa,Global warming since 1995 now significant--BBC News. Tai Uusi Tie, kertomus:14.11.2008 Otsake: Hurja Ennuste:Uusi Jääkausi tulee

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Jos kerran lämpötila on 1800-luvulta noussut +0.85 astetta, niin ei se ainakaan ollut noussut Etelämantereella vuonna 2013 kun kerran siellä oli tullut maailman pakkasennätys ---93.2. Sen sijaan Pohjoisen jääalue on kokonaan eri tilanne, koska sinne tulee Golf-virta vaikutus kait. Golf-virtahan synty kun Panaman kangas nousi merestä ja merivirrat muuttu ja Meksikon lahdella synty tämä Golf-virta. Kait Panaman kangas, Väli-Amerikka nousi merestä joskus 4 miljoonaa vuotta sitten ja sama ilmiö on nyt Pohjanmerellä kun maa merenpohjasta kohoaa Vaasan ja Luulajan kohdalla ja sillai joskus syntyy iso järvi Oulun tienoillekin

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Yksi selvä fagta on, että maapallon lämpötila muuttuu luonnon toimesta johonkin suuntaan.
Mutta asiantuntijat ei pysty sanomaan, kylmeneekö maapallo vai lämpeneekö, niinkö??
Eikä ne pysty kertomaan sitäkään mikä muutoksen aiheuttaa, eihän??
Jos lämpötila nousee ei näköjään pystytä sitäkään kertomaan, montako astetta on 50 vuodessa tämä luonnollinen lämpeneminen.
Jos luonnon muutoksen brosessia ei ymmärretä, ei voi vakuuttavasti väittää että ymmärtäisi ihmisen vaikuttavan maapallon lämpötilaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#15

Lue kommenttini 10.

Jotta ilmakehän lämpötilagradientit saadaan tarkoin selville, tulisi ottaa dekadia tarkemmat ja toistettavammat Vaisalan mittaus- ja anturiteknologia käyttöön (korjaus ISA-standardiin).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näyttää siltä, että YLE on kesän hiljaisuudessa ottanut kestoteemakseen ilmaston lämpenemisen. Tänä aamuna uutisissa tuli melkein kuin "breaking news alarm", että lentokoneet eivät pian pääse ilmaan, koska liian korkea lämpötila alkaa vaikuttaa niiden nousukykyyn.

Ihmettelen kuka pellehermanni näitä uutisia valitsee ja pukkaa. Jos puhutaan siitä, että lentokoneilla on silloin tällöin lähtökielto lämpötilan ollessa jossain Arizonassa +50 astetta celciusta ja vaikka uskottaisiin siihen, että moiset lämpötilat saattaisivat tulevaisuudessa vuosikymmenien saatossa yleistyä, niin onko mitään järkeä uutisoida juuri Suomessa elokuun toisen päivän aamuna vuonna 2017 uutislähetyksessä asiasta lietsoen paniikkia ihmisiin? Eikö tuollainen kuuluisi mieluummin johonkin dokumenttiohjelman aihepiiriin?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

YLE:n uutisoinneissa ei ole tieteen kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Eiköhän tässä ole vaikuttimena aivan muut tekijät, kuten YLE:n talouspolitiikka jne. YLE on eduskunnan alainen instituutio.

Harmillista tietysti on, että YLE julkaisee tällaista informaatiota?!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyseinen "uutinen" loppui kaiken lisäksi tunnevaltaiseen tilanteeseen, jossa matkustajat halailivat toisiaan hyvästiksi lentokentällä ja uutisselostaja kertoi kuinka tällainen tilanne tulevaisuudessa voi merkitä tuntikausien lisäodottelua (tai jotain sinne päin ...). Jos ihmiset ovat noin helposti johdateltavissa, niin ei ole ihme, että kaikenlaiset ääriliikkeetkin saavat kannatusta. Tuskinpa tällaisia uutispukkauksia tehtäisiin, jos tekijät tietäisivät katsojien mieltävän ne mätäkuun viihteeksi.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Uutsoinnin ilmastohysterian saldo tältä aamulta:

Em. YLE:n pläjäys oli aivan naurettava. Hiilidioksidin määrän kasvaessa ilman tiheys kasvaa, siis lonkalta heitettynä yhtä minimaalisesti kuin sadasosa asteen lämpeneminen sitä pienentää. Kunhan vain happea ja kerosiinia riittäisi moottoria pyörittämään.

https://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/tutkimus-ilmast...

Ihmisistä tulee kitukasvuisia proteenipuutteen vuoksi ilman hiilidioksiditason noustessa. Ruuan tuottaminen kasvihuoneissa, joissa lisätään ilmaan hiilidioksidia on varmaankin kutistanut mun penskoja. Kaikki ovat alle 190 senttisiä. Sikäli uutisessa oli asiaakin, että ilmaston lämpenemiseen liittyy hiilidioksiditason nousu, siis ensin lämpenee.

http://ls24.fi/uutiset/taman-vuoden-ylikulutuspaiv...

Millä tavalla kasvihuonekaasut ovat ylikulutuksen syy?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#18
Joku yleläinen kertoikin radiossa, että enää ei pyritä niinkään uutisten kertomiseen, niistä tehdään narratiiveja (eiks se ole suurin piirtein sama kuin kertomus).

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#36

niin.... ja sitten vielä lienee tärkeätä, että Yle ei lähetä uutisia vaan YLE- uutisia. Näin ollen vastuu on vähän toisenlainen.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Aurinko näyttää ohuen pilviverhon läpi katsottuna kuun kokoiselta, vaikka itse asiassa Aurinko on tilavuudelta 1 300 000 x maa, halkaisijaltaan 109 x maa ja massaltaan 333 400 x maa.
Tämän kokoluokan tähdessä tapahtuvat pienetkin muutokset vaikuttavat ilman muuta myös maapallomme ilmastoon. Ihmisen toimilla suhteessa tähän on häviävän pieni vaikutus. On myös muistettava, että itse maapallon pinnasta on noin 70 % vettä, jossa tehtaiden ja voimalaitosten piiput eivät savuta.

Viimeisten aurinkotutkimusten mukaan Auringon aktiivisuus on laskemaan päin ja näin ollen olemme matkalla pikemminkin ilmaston kylmenemisen suuntaan. Ydinvoima-intoilijat ja "vihersirkut" ovat sen sijaan matkalla lämpimämpään suuntaan.

Lyhyen tähtäimen aikavälillä ensi talvi voi olla ankara. Auringon aktiivisuus vaikuttaa talven kovuuteen. Aurinko-observatorio SOHO:n sivuilla Aurinko ei näytä olevan kovin aktiivinen. Auringonpilkkuja on ollut vähän ja nytkin kotitähtemme on lähes pilkuton. Aurinkotuuli ei ole kovin voimakas. Mitä vähemmän on aktiivisuutta, sen kovempi on talvi.

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Toisaalta auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa.

Auringon hiukkaspommitukset ja voimakas UV-säteily käynnistävät muutoksia yläilmakehässä aurinkosyklien aktiivisimmissa vaiheissa. Näihin liittyvät otsonipitoisuuden vaihtelut ja muut ilma- kemialliset prosessit muuttavat yläilmakehän lämpötilaa ja sitä kautta ilmakehän laaja-alaisten kierto- liikkeiden ominaisuuksia napa-alueiden alailmakehässä.

Maapallon ilmakehän kokonaisuuteen näillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä käynnissä olevan antropogeenisen ilmaston- muutoksen rinnalla.

Ihmiskunnan aiheuttaman kasvihuoneilmiön vahvistuminen aiheuttaa keskimäärin 0.1 – 0.2 asteen lämpenemisen vuosikymmentä kohden, joka riippuu hyvin paljon populaation kasvusta, sekä meriin ja kasvustoon emittoituneen lämpöenergian kapasiteetista, vuotuisina muutoksina.

Kasvihuonekaasujen määrän kasvu ilmakehässä nostaa lämpötiloja vuosikymmenestä toiseen toisin kuin pilkkujaksojen mukana tuleva nouseva ja laskeva lämpötilan vaihtelu.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Itselleni on epäselvää se, että mikä loppupelissä on ihmisen vaikutus lämpötilamuutokseen. Ennen luotin "jääkiekkomailaan" mutta noita aikasarjojen peukalointi syytöksiä tuntuu pyörivän medioissa. Oletetaan nyt kuitenkin, että "jääkiekkomaila" on luotettava. Mikä osuus lämpenemisestä on ihmisen aikaa saannosta ? Jos katsoo lämpötilan aikasarjaa viimeisen parin tuhannen vuoden ajalta niin siinäkin on erotettavissa ainakin pari kylmää ja pari lämpimämpää jaksoa. On aika selvää, että pienen jääkauden jälkeen lämpötila nousee (rebounding) mutta paljonko keskilämpötila olisi tänä päivänä jos ihmisen aiheuttama CO2 päästö poistetaan ?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#23

Tuohon kysymykseen voisi vastata näin:

On otettava laadullisesti käyttöön pätevä, vähintään dekadia parempi mittaus- ja anturi-teknologia ja tehtävä uusi sovitus ISA (International Standard Atmosphere) standardiin. Tästä voitaisiin luoda kokonaan uusi malli, jonka antaisi tämän hetken arvion ilmastonmuutoksen syistä (kasvihuonekaasujen ym. korrelaatiot suhteessa lämpötila-gradientteihin), maan netto-lämpö mukaan lukien.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski

Jotain kuvaa historiasta saa varmasti tästä Mauri Timosen tutkimuksesta:

lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto12

Vääntöä käydään kait lähinnä tuon "lätkämailan" varren pituudesta ja siitä, mikä on ihmisen osuus siinä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maapallon energiasta tulee 99,97 % auringosta. Esimerkiksi viimeisen jääkauden jälkeen tapahtuneisiin lämpötilamuutoksiin ei löydy muuta potentiaalista selittävää tekijää kuin auringon aktiivisuuden vaihtelut. Maapallon ratamuutokset vaativat pidemmän tarkastelujakson.

Ihmisen osuus nykyisessä lämpenemisessä on vain 0,3 astetta, koska IPCC laskee asian väärin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On sillä merkitystä mitä kerrointa käytetään hiilidioksidin lämmitysvaikutusta laskettaessa. 5,35 on IPCC:n esittämissä laskelmissa kertoimena.

Kerrointa on jo kertaalleen rukattu muistaakseni ylöspäin, pitäisikö nyt sitä pudottaa esim. 3,5.

2. Derivation of IPCC expression ΔF = 5.35 ln (C/C0) http://globalwarmingequation.info/eqn%20derivation...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#26

Tämän hetkinen arvio (0,3°C) voitaisiin täsmentää ja varmentaa, yksinkertaisesti päivittämällä ISA-standardi asianmukaisesti.

Tästä saisimme myös kokonaan uuden mallin ilmastonmuutosta arvioitaessa (kasvihuonekaasujen ym. korrelaatiot suhteessa lämpötilagradientteihin), mukaanlukien ilmakehässä oleva lämpökapasiteetti ja hystereesis (viive avaruuteen säteilevästä lämpömäärästä so. kasvihuoneilmiön vauhti jne).

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Auringon magneettisuus on ollut kaiken aikaa heikkenemään päin ja se tietää kylmiä talvia tulevaisuudessa myös Suomessa. Näin oli mm. vuosina 1645 - 1715, jolloin oli ns. Maunderin minimi. Tällöin pidettiin mm. talvella markkinoita Lontoon Thamesilla, kun joki oli jäätyneenä.

Mielenkiintoinen diagrammi löytyy oheisesta linkistä. Siinä ei ole sijaa ”ilmastouskovaisuudelle”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#33

Toisaalta, auringon ytimen konvektio vaihtelee ja näin myös magneettikentän (kenttien) voimakkuus, mukaan lukien protuperanssit. Vaihteluväli on n. 11v.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Koko blogin lähtökohtana ollut tieteellinen juttu ilmaston lämpenemisestä perustuu moneen oletukseen ja malliin. Yksi ratkaisevista oletuksista on, paljonko maailmassa käytetään fossiilisia polttoaineita ja minkälaiseen hiilidioksidin lisäykseen se johtaa.

Pariisin ilmastosopimuksen perustana on tieteellinen arvio, joka perustuu IPCC:n pahimpaan vaihtoehtoon, jossa hiilidioksidipitoisuus nousee arvoon 936 ppm vuonna 2100. Jotta siihen päästäisiin, pitäisi hiilidioksidin arvon nousta tasaisella vauhdilla seuraavat vuodet vauhdilla 6,4 ppm vuodessa, kun se nyt on keskimäärin 2,5 ppm. Ei siihen ole kiinnitetty mitään huomiota, koska media ei sitä kerro. Valtion päämiehille se on kuitenkin syötetty ja he ovat sen ostaneet. Kuvaavaa on, että viimeisen viiden vuoden aikana emissiot ovat olleet lähes samalla tasolla ilman kasvua ja ilman Pariisin sopimusta.

Pariisin sopimus onnistui, koska sen päättäjät eivät ymmärrä tieteellisiä perusteita, vaan heidän neuvonantajansa ovat kertoneet niiden olevan ok. Yksi kantavista ajatuksista on, että rikkaat maat avustavat kehitysmaita, jotta ne eivät tuottaisi niin paljon emissioita. Totuus on, että 75 % emissioista tulee viidestä suurimmasta päästöjen tuottajista: Kiina (yhtä paljon kuin USA, EU ja Intia yhteensä), USA, Intia, Venäjä ja Japani.

Vanha totuus on ns. Pareto-analyysi: 20 % syistä aiheuttaa 80 % vaikutuksista. Kehitysmailla ei ole tässä kuviossa mitään roolia. Suurimmat viisi maata ratkaisevat. Trump oli oikeassa. Miksi syytää 100 miljardia vuodessa kehitysmaihin, kun sillä ei ole vaikutusta? Mitä teknologiaa sinne vietäisiin? Aurinkopaneleita vai? Eihän ne ole ratkaisseet mitään teollisuusmaissakaan. Koko Pariisin sopimus on suuri huijaus, joka tulee pikkuhiljaa selviämään ns. suurelle yleisölle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#35

Oletuksia tosiaan tehdään, kun ei haluta ymmärrärtää sitä karua todellisuutta, minkä tiede yleensä kertoo suoraan, koruttomasti ja vilpittömästi.

Taloudelliset intressit ja poliittiset eturistiriidat ovat ohjanneet päätöksentekoa kautta historian.

Tutkimus ja tuotekehitys on saanut aina hakea rahoitusta, välillä hyvinkin vaativin perustein ja yleensä käy niin, että rahoituksen osuus jää hakuprosessissa alakanttiin.

Tutkijoiden ja poliittisten päättäjien välillä ei synny sitä synergiaa, joka hyödyntäisi molempia osapuolia. Lähes poikkeuksetta päästään yksimielisyyteen, jossa on tehtävä valtavasti kompromisseja.

Julkisuus myös asettaa omat paineensa politiikan kulisseissa. Tähdätään seuraaviin vaaleihin ja pyritään takaamaan valta-asema ja tai niinkuin poliitikot yleensä, ovat opportunisteja vielä parempien etujen takaamiseksi.

Poliitikoille ja päättäjille tuntuu olevan tärkeintä se, miltä he näyttävät ja mihin suuntaan tulee katsellaan seurata, kun media on paikalla.

Heille on tärkeämpää ns. "suuremmat linjaukset", jotta vaalilupaukset tulee täytettyä, muuten ura on katkolla.

Pariisin sopimus tai mikä tahansa sopimus, jossa agendaa määritellään maailmanlaajuisin vaikuttein, osallistujien kompetenssi tulee olla ei pelkästään poliittisesti, vaan myös tieteellisesti huippuluokkainen.

Kun asioista ei tiedetä varmuudella, yleensä päätöksenteko johtaa moninkertaisiin varmistuksiin ja kohdennus yli- tai alimitoitetaan.

Poliittiset päättäjät eivät tiedosta tieteellisiä metodeja ja niiden korvaamattomia saavutuksia.

Sama koskee militarismia, jonne syydetään satoja miljardeja.

Kari Kivirauma

Tämä on taas sarjassa vailla tieteellistä pohjaa oleva ns skenaario, joka arvuuttelee mitä voisi olla jos olisi niin tai näin.

Mitä tulee co2 lämmitysvaikutuksen laskukaavaan, niin ken osaa prosenttilaskua näkee heti, että ln(C/Co) on teoreettisesti väärä koska sallii yli 100% Co2 pitoisuuden, onhan nimittäin niin, että Co2 reunaehtoina on alarajana 0% ja ylärajana 100%.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyseissä kaavassa C/Co ovat mittayksiköissä ppm eli miljoonasosia. Co on 280 ppm eli se CO2-pitoisuus, joka oli teollistumisen alkaessa ja ihmisen ruvetessa polttamaan hiiltä muodossa tai toisessa.

Käyttäjän ollip1 kuva
Olli-Pekka Jalovaara

Siitä lähtien kun ilmastonlämpenemismuutosta alkoivat poliitikot ajaa on minulle ollut selvää, että kyse on rahastuksesta. Kun US varapresidentti tuo tämän keskustelun alle, voi jo siitä päätellä, että raha ja/tai valta on vahvasti taustalla. Lisäksi se, että kun ilmeni ettei voidakaan puhua kenties pelkästään ilmaston lämpenemisestä vaan pitää muuttaa termi ilmastonmuutokseksi, on selvää, että ei haluta etsiä totuutta, vaan taustalla on jokin agenda.

Toinen asia olisi jos ilman taka-ajatuksia tutkittaisiin rauhassa asiaa ja faktojen pohjalta keskusteltaisiin. Nyt se on tällaista US varapresidentti / Yle keskustelun tasoa. Myöskään ei ymmärtääkseni ole otettu huomioon sitä, että lisä CO2 pitoisuus lisää kasvillisuutta, joka sitä absorboi tai ainakaan maallikolle ilmaistavissa laskennoissa en ole havainnut oikeasti kokonaisvaltaisia ymmärrettäviä laskelmia.

Mikä rahastus sitten voisi olla kyseessä? Itse arvelisin, että keskitytään CO2:een, koska jokainen ihminen tuottaa sitä ja näin saataisiin sopivasti perustelemalla jokainen ihminen jonkin veron alle. Ehkä näemme päivän, jolloin CO2 tuottavien eliöiden pitää maksaa YK:lle tai jollekin laitokselle veroa. Toivottavasti emme.

Käyttäjän ollip1 kuva
Olli-Pekka Jalovaara

Paljon tärkeimpiä ongelmia mielestäni on ihmisen tuottamat ongelmajätteet kuten poistumattomat hiukkkaset, muovit ja muut, jotka eivät luonnostaan poistu luonnosta. Ne on niitä, jotka tappaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#40

Tärkeitä huomioita.

Saasteet yleensäkin ja jälleen-käsittelylaitosten kehittäminen, sekä uusien tieteellisten metodien esiintuominen, markkinointi ja käyttöönotto.

CO2 ja muiden kasvihuonekaasujen tutkiminen vaatisi kokonaan uuden sukupolven teknologiaa.

Ehkä kaupalliset Cleantech -yrittäjät heräävät vähitellen huomaamaan, että ilmastoa'kin voidaan tutkia 2020 -luvun viimeisintä teknologiaa hyödyntäen.

Olen monesti peräänkuuluttanut Suomalaista osaamista, mittaus- ja anturi-teknologian High Tech -maana (Vaisala Oyj). Tämä tuo paikallisen ja välittömän mittaus-metodin edut esiin (tehokas ja yksinkertainen) ja yksiselitteiset tulokset saadaan kirjattua välittömästi.

Kansainväliset Ilmastotutkijat voivat tämän pohjalta tehdä analyyseja ja julkaisuja, jotka perustuvat mittaustekniikan laadulliseen empiriaan. Nämä tulokset ovat erinomaisen valideja kansainvälisiä ilmasto-paneeleja varten, kuten esim. IPCC.

Toisaalta, koska IPCC on hallitusten välinen ilmastopaneeli, se on poliittisesti värittynyt ja eturistiriitojen näyttämö. Mielestäni tulisi perustaa kokonaan uusi kansainvälinen komitea tieteen pohjalta, jossa istuu alan asiantuntijat puhtaasti taloudellis-tieteellisin perustein.

Komitealla tulee olla päätäntävalta ylimpänä tieteellisenä elimenä, joka antaa lausuntoja ilmastonmuutoksesta ja mitkä ovat taloudelliset realiteetit ilmastokysymyksissä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #43

Hannu, IPCC on juuri tällainen komitea. Siellä vaan huomattiin, että asia on sen verran epäselvä, että poliitikkojen avuksi luotu systeemi otti vallan tuottamalla haluamaansa tietoa. Ei poliitikoilla ole mitään edellytyksiä arvioida tieteen tuottamia tuloksia. IPCC:n motiivit ovat raha, valta ja maine - perinteiset motivaattorit.

Tällaista härdelliä ei olisi syntynyt, jos olisi annettu tieteen toimia sillä tavalla kuin se toimii muillakin tieteen alueilla. Nyt ilmastonmuutostiede ei pysty korjaamaan IPCC:n hyväksymiä tieteellisiä tuloksia, koska IPCC päättää, mikä on oikein ja mikä ei.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #45

#45

Näin on Antero.

Komiteana IPCC on todellakin hallitusten välinen komitea, mutta edunvalvonta ilmastotutkimuksessa ei ole primäärinen tavoite.

Siksi tarvitaan kokonaan uudentyyppinen komitea, jonka agenda perustuu, -ei niinkään liian runsaiden perinteisten lähteiden yhteenvetoihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin, -vaan yksiselitteisten uusien tieteellisten metodien ja niiden tulosten klavifiointiin.

Poliittinen aspekti tulee jättää tämän ulkopuolelle. Politiikka on päivän politiikkaa, kun taas tiede on pitkäjänteisempää ja pysyvää.

Mikko Rokkimikko Kouvo

Tärkeintä on,että naapurin Reiska joutuu vaihtamaan mersunsa pienempään.Perustelulla tai toisella,kiva perustelu on ilmastonmuutos.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Minusta parempi perustelu Reiskan auton vaihtoon on se, että säästetään helppoja fossiilisia polttoaineita tulevaisuuden tekniikat ja lähteet mielessä, jotta tulevaisuuden Reiskat voisivat kulkea muullakin kuin apostolin kyydillä tai karvaooppelilla ja saisivat myös leipää syödäkseen. On meitä helppoon tottuneita kuluttajia jo niin paljon tänne pallolle syntynyt.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Mitä maapallon sisällä tapahtuu on myös avoin kysymysmerkki, emme tiedä riittävästi.
Maapallon ydin tuottaa valtavasti lämpöä, mikä on sen osuus lämpötilan vaihteluissa.
Meillä on tehokas lattia lämmitys, kyllä sekin pitää huomioida.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#48

Uusimpien menetelmien ansiosta, ollaan päästy tarkempiin tuloksiin maan ytimen lämpötila-arvioissa, joka on luultua suurempi eli n. 6000°C. Aiemmin lämpötilan on arvioitu olevan 1000°C alhaisempi.

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2013-04-27/Maa...

Maa säteilee n. 40TW lämpöä avaruuteen. Se on melkein kaksi kertaa enemmän energiaa, mitä ihmiskunta käyttää.

Jos tähän summataan kasvihuoneilmiön vaikutus, lämmön siirtyminen avaruuteen muodostaa viivettä.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Elikkä tullaan taas samaan ongelmaan, me ei tiedetä, kuinka paljon vaihtelee maapallon ytimen luovuttama lämpömäärä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#50

Olettaisin, että lämpömäärä noudattaa karkeasti ottaen vakiota lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä lämpömäärä vähenee x^n kertoimella.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen Vastaus kommenttiin #51

Tarkoitat varmaankin että pitkällä aikavälillä maapallon ydin kylmeneee.
Muttta mitään realista mittaus tietoa ei kumminkaan ole eihän?
Suurin osa maapallon ytimen lämmöstä siirtyy kumminkin valtamerien kautta ilmastoon,
Vain pieni osa siirtyy suoraan ilman lämpötilaan.
Lämmön siirtymä kiinteästä aineesta veteen, on huomattavasti tehokkaampaa kuin siirtymä maasta ilmaan.
Oleellista tässä asiassa on kumminkin se, että kaasu ja öljyvarrannot on loppumassa.
Se tarkoittaa että julkinen valta pyrkii siihen, että ölyn ja kaasun käyttö vähenee.
Ilmastonnmuutos propaganda palvelee tätä päämäärää, ei tärkeää se onko se tieteellisesti oikeaa.
Kunhan se vaikuttaa massoihin positiivisesti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #52

Kyllä, ydin luonnollisesti jäähtyy hyvin pitkällä aikavälillä.

Maan lämpötilaa on mitattu perinteisesti lämpötila-antureilla, pinnasta muutamien metrien syvyyteen.

Koska maa säteilee käytännössä vain infrapunasäteilyä, mittauksia on tehty myös infrapuna-antureilla.

Aivan tarkkaa tietoa yksityiskohdista minulla ei ole, mutta em. 40TW on arvioutu olevan se lämpöenergia, joka vapautuu.

Lämpö luonnollisesti siirtyy lämpötilaerojen välillä. Maapallon pinta-alasta n. 71% on meriä, johon lämpö sitoutuu ja vähitellen vapautuu ilmakehään.

Päinvastoin, öljyn hinta on laskemassa, koska näkyvissä on ylituotannon kasvua.
Öljyvarantoja on luultua enemmän, mutta toisaalta tämä voi olla myös eturyhmien lobbausta.

Ilmastonmuutos ei ole propagandaa, kyllä se on todellista. Ilmastonmuutos sinänsä on luonnollista, mutta jos se on kiihtyvällä trendillä, se on otettava erityisen tarkastelun alle.

Kriittinen lämpötilan nousu voi aiheuttaa ennen näkemättömiä seurauksia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No täällä on blogi Ilmastomuutos

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset