*

Hannu A. Sinivirta

Tieteellis-filosofinen näkökulma ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen

  • Earth
    Earth
  • ISA-standard
    ISA-standard

Ilmastonmuutos on asettunut yhdeksi suurimmista uhkakuvista kestävän kehityksen tiellä, joka huolestuttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Onko tämä uhkakuva todellinen, vai näennäinen.

Julkisuudessa, -niin tieteellisissä artikkeleissa, kuin kansalaisten toimesta,- on otettu kantaa ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen.

Tieteellisen tiedon luonne, yleiset perusteet ja tieteellinen toiminta asettaa vaatimuksia, jossa tarkastellaan tieteen käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja ongelmia sekä tieteellistä päättelyä ja selittämistä.

Ilmastonmuutosta tutkivat tiedemiehet ja naiset ovat olleet eri mieltä tai harvinaisen yksimielisiä ilmastonmuutoksen syistä. Komplikaatioita on syntynyt tämän tästä ja erinäisiä teorioita, mallinnuksia ja menetelmiä on syntynyt kuin sieniä sateella. Kompleksisuutta lisää vielä syntyneet spekulaatiot.

Media julkaisee ajoittain harhaan johtavaa informaatiota, -jopa disinfomaatiota joko tietämättään tai ammattitaidottomuuttaan. Virheitä luonnollisesti syntyy, kaikki on inhimillistä. Kansalaiset ovat huolissaan, mikä on oikeaa informaatiota ja mikä väärää. Informaatio sinänsä voi kuitenkin olla mitä tahansa, mutta jos se on harhaan johtavaa tai disinfomaatiota, se ei ole enää järkeen käypää ja uskottavaa.

Kuka kontrolloi informaatiota, jos se ei ole uskottavaa? Luonnollisesti he ovat meille uskotut miehet ja naiset, jotka on valittu vastuunalaisiin ja vaativiin tehtäviin ja virkoihin. Itse asiassa, me itse olemme heidät valinneet ja vastuu on tässä mielessä jakautunut kollektiivisesti.

Kuinka voimme luottaa uskottuihin miehiin ja naisiin? Luottamus saavutetaan yleensä kokemuksen kautta ja virheistä oppimalla. Usein on kuitenkin mahdollista ja valitettavaa, että virheistä on opittu liian myöhään ja ei ole enää mitään tehtävissä. On tapahtunut peruuttamaton muutos, johon ei löydy ratkaisua.

Mikä on peruuttamaton muutos? Peruuttamattomia muutoksia voi olla esimerkiksi luonnon katastrofit, joissa ihmisen osuudella on välitön, mutta epäsuora vaikutus.

Mikä on ihmisen aiheuttama välitön, mutta epäsuora vaikutus luonnon katastrofeihin? Välitön mutta epäsuora vaikutus syntyy yleensä tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan. Toisaalta, ihminen on kuluttanut luonnon varoja ja energiaa selviytyäkseen. Mitä suurempi populaatio, sitä enemmän energiaa kuluu.

Ylituotannolliset ilmiöt, tehotalous ja energian hukkakäytöllä on suora yhteys ihmisen välittömään ja epäsuoraan vaikutukseen luonnossa tapahtuviin katastrofeihin, -jollei jokin ulkopuolinen, eli tässä tapauksessa ns. luonnollinen vaikutus peitä alleen ihmisen vaikutusta.

Mikä on ns. luonnollinen vaikutus? Kysymys on kompleksinen, koska me emme kykene eksaktisti määrittelemään, mikä on ollut luonnollinen vaikutus meitä ennen ja mikä se on nyt. Historiasta saatu tieto ja informaatio on usein hämärän peitossa ja yhtenäistä jälkeä kaukaiseen menneisyyteen on lähes mahdoton löytää. Ennusteiden ja todennäköisyyksien avulla pääsemme tuloksiin, jotka nekin ovat vain approksimaatioita ja suuntaa antavia.

Itse asiassa, on vain tämä hetki ja päättelykykymme, -mielikuvituksemme, - uteliaisuutemme ja intuitiomme.

On tervettä ja edistyksellistä epäillä ja asettaa auktoriteettien teesit kyseenalaiseksi, kuin uskoa niihin sokeasti. Jos ne tuntuvat vääriltä, ne tulee oikaista.

Mikä on ilmastonmuutos? Ilmastonmuutos mielletään muutokseksi, jota kutsutaan myös kasvihuoneilmiöksi. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, koska elämä ilman kasvihuoneilmiötä olisi mahdotonta. Kasvihuoneilmiö on joidenkin lähteiden mukaan ollut meitä ennen voimakas ja välillä olematon ja sitten muuttunut vähitellen elämälle suotuisammaksi. Kasvihuoneilmiö on siis ollut jatkuvassa muutoksessa ja tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin asti. Muutos on ollut pysyvää.

Onko kasvihuoneilmiö kasvussa? Kasvu riippuu monista tekijöistä, eli kokonaisuutena maan ekologiasta. Kasvihuoneilmiö vaihtelee ja vaihteluvälin trendi osoittaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Maan nettolämpö on osoitettavissa tulevan ja lähtevän auringonsäteilyn spektrisestä erotuksesta. Niin teoreettisesti kuin käytännössä, empiria sanelee tämän erotuksen.

Mikä empiria on käytettävissä? Tutkimusta kasvihuoneilmiöstä on tehty jo hyvin pitkään ja konsensukseen ei olla vieläkään päästy. Kompleksisuutta lisää myös suuri määrä mittausdataa, jota eri puolilla maailmaa olevat instituutiot, tutkimuslaitokset ja yliopistot tuottavat. Suuresta määrästä dataa on äärimmäisen vaikea saada yksiselitteisiä arvioita ja niiden pohjalta tehdyt päätelmät voivat olla myös harhaan johtavia.

Laadullisesti pätevät tutkimukset ja menetelmät ovat avain asemassa. Yksi hyvä tutkimus ja menetelmä on laadullisesti luotettavampi, kuin useiden tutkimusten yhteenveto, -vaikkakin tutkimuksia tulee tehdä useita, jotta saadaan vertailutuloksia. Toistettavuus ja erottelukyky ovat oleellisia laadullisten tulosten saamiseksi.

ISA (International Standard Atmosphere)

ISA-standardi on kansainvälinen ilmastostandardi, joka osoittaa ilmakehän lämpötilamuutoksia maan pinnasta termosfääriin. Tähän asti lämpötilaerot maan pinnasta tropopaussiin, -eli ilmakehän alimpiin kerroksiin,- ovat olleet luokkaa 6,5°C/km, eli lämpötilaerot tropopaussiin mentäessä näyttäisivät olevan lineaarisia. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskimääräinen lämpötilan lasku tropopaussiin mentäessä, ei olisi epälineaarinen.

ISA-standardi osoittaa nämä lämpötilamuutokset ilmakehän painetta vasten, joka sinänsä ei ole riittävä todiste lineaarisuudelle. ISA-standardissa tulisi ottaa huomioon kaikki kasvihuonekaasuista ja saasteista muodostuva korrelaatio suhteessa lämpötilamuutoksiin. Maan nettolämpö on myös otettava huomioon lämpötilamuutoksissa.

Luonnossa on äärimmäisen vähän lineaarisia muutoksia ja näin ei tulisi olla myöskään ISA-standardia määriteltäessä. Todellisuudessa, ilmakehän lämpötilamuutokset ovat epälineaarisia, johtuen lämpötilagradienttien vektorisuunnista, jotka kasvavat integraalisummana.

Ilmastonmutoksen trendiä odotellessa, on hyvä asettua miettimään mahdollisia ilmastonmuutoksen seurauksia, kuin ottaa ohjenuoraksi asenteellinen skeptisyys ja välinpitämättömyys.

Tuosta ISA-standardista tekemäni havainnot (blogin alimmainen kuva) osoittaa, että lämpötilakäyrän vektoriresultantti (→T°) termosfääriin, eli n. 120km:iin antaa ≈ ∂27°C. Tämä resultantti kertoo, mihin lämpötilaero asettuu koko ilmakehän yli. Eli ilmakehän keskimääräinen lämpötilaero on n. 27°C tällä matkalla. Tämä on ilmakehän kokonaisvaikutus lämmön siirtymisessä maan pinnasta termosfääriin. 

Karkeahko johtopäätös on, että ilmakehä aiheuttaa lämmönsiirrossa viiveen termosfääriin mentäessä. Tämä viive voi myös osoittaa, mikä on kasvihuoneilmiön vauhti.

Termosfäärin lämpötila kasvaa myös voimakkaasti mitä ylemmäksi mennään. Kuitenkin ilman tavattoman pienestä tiheydestä johtuen, lämpöenergian määrä on termosfäärissä kuitenkin hyvin vähäinen. Jos siellä tuikkaisi kätensä ulos avaruusaluksen ikkunasta, ei käsi suinkaan kärvenny vaan pikemminkin jäätyy, sillä lämpösäteily vie raajasta paljon enemmän lämpöä kuin mitä ohuen ohuesta ilmasta johtuu tilalle. 

β = nousukulma maan pinnasta troposfääriin, joka nykyisen ISA-standardin mukaan näyttäisi olevan lineaarinen n. 6,5°C/km. Minun arvioni mukaan, tämän nousukulman tulisi olla eksponentiaalinen kertoimella x^n.

Perusteluni on, että standardiin tulee ottaa mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vaikutus osittais-derivaattana (∂X pn / ∂X km) ja toisaalta, luonnossa harvemmin esiintyy lineaarisia muutoksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ykkösmediat työntävät jatkuvasti niin paljon ennustuksia katastrofaalisista ilmastonmuutoksen seurauksista, että osa ihmisistä alkaa uskoa asiaan. Faktatietoa tämän hetken tilanteesta ei tule lukuunottamatta poikkeavia sääilmiöitä, jotka laitetaan aina ilmastonmuutosen syyksi. Esimerkkinä jäälautan irtoaminen Antarktisella.

Pari faktatietoa asiasta. IPCC kirjoittaa maapallon kasvihuoneilmiön aiheuttajista vain yhden lauseen verran viimeisessä raportissaan eli IPCC ei tiedä esimerkiksi sitä, mikä on hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä. Kuitenkin IPCC väittää tietävänsä kolmen numeron tarkkuudella, mikä on lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden vaikutus. Olisko tässä ristiriitaa?

IPCC:n malli antaa tällä hetkellä n. 50 % liian korkean arvon verrattuna vuodesta 1750 tapahtuneeseen lämpenemiseen, joka oli IPCC:n mukaan 0.85 astetta vuonna 2011. Missä tieteen alalla luotetaan malliin, jonka virhe on 50 %?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaikista ilmaston lämpenemisen hillitsemisen toimenpiteistä naurettavin oli Suomeen väkisin ajettu syöttötariffi asetus tuulivoimalla tuotetulle sähkölle.
Saksa rakentaa tuulivoimaloita ydinvoiman pois sulkemiseksi sähköntuotannosta, ja tuottaa sähkönsä suurilla hiilivoimaloilla. Niistäkin vain uusimmat yltävät ehkä lähelle 60 % hyötysuhdetta. Helsinki on ilmoittanut sulkevansa Hanasaaren hiilivoimalan vaikka se yltää puhtaasti n. 90% hyötysuhteeseen, kun myös lämpö otetaan käyttöön kaupungissa.

Nyt Suomi on ns. kusessa tuulivoimaloiden haittavaikutusten takia. Laki piti vaan äkkiä saada eduskunnassa läpi, eikä kukaan tehnyt kokonaisvaikuttavuus tutkimusta. Perusteellinen selvitys olisi antanut oikean tiedon eduskunnalle ennen äänestystä. Nyt se runnottiin pelkillä unelmilla ja valheellisella propagandalla läpi, no, voidaan tietysti sanoa että jälkiviisaus on sitä parasta viisautta, mutta kun se kaikki tieto haitoista oli jo monen valtion toimesta koettu ja tutkimusaineistoa oli metrikaupalla. Mutta ahneus voitti, joku rikastuu, ilmastoon bisnes tuo vain haittoja. Nyt luonto ja kansa kärsii tappiot.
http://pipa01.blogspot.fi/2015/09/puhtaan-energian...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiinalaiset ovat tehneet tutkimusta tuulivoimaloiden vaikutuksesta alueen kasvillisuuteen.

Vaikutukset olivat negatiivisia, haittasivat kasvien yhteyttämistä muun muassa, jolloin satotasot pienenivät.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ilmastonmutoksen trendiä odotellessa, on hyvä asettua miettimään mahdollisia ilmastonmuutoksen seurauksia, kuin ottaa ohjenuoraksi asenteellinen skeptisyys ja välinpitämättömyys."

Avainasia on ratkaista fossiilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten hiiliduoksidipäästöjen rooli viimeaikaisessa lämpenemisessä. Kun sen osuus viimeaikaisissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä on vain noin 4 %, ei viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksipitoisuuden nousussakaan fossilisista polttoaineista peräisin oleva hiilidioksidin osuus ole kuin korkeintaan tuo noin 4 %. Tämä seuraa luonnonlaista, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus hakeutuu ilmakehään menevien kaikkien hiilidiksidipäästöjen ja sieltä muuhun ympäristöön poistuvien kaikkien hiilidioksidiabsorptioiden muodostamaan dynaamiseen tasapainoon.

Jo tämä kaikessa yksinkertaisuudessaan riittää todistamaan, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista eivät ole mikään ilmaston lämpenemisen uhka.

Ainoaksi mahdollisuudeksi, mitä ihminen voi tehdä, jää oppia varautumaan mahdollisiin luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuota, ihmisen osuus ilmakehän CO2:sta on 4 %. Lisääntynyt ilmakehän CO2 saa parhaillaan ihmeitä aikaiseksi lisääntyneen kasvillisuuden muodossa, joka viilentää ilmastoa.

http://principia-scientific.org/wp-content/uploads...

”Rising CO2 levels affect a lot of plants directly by stimulating photosynthesis and reducing the loss of water (plant transpiration) by reducing the opening of the small pores in the leaves, known as 'stomata'. This triggers several more subtle, indirect effects. For example, when plants close their stomata, they use less soil water, changing the amount of soil water available to other plants. At the same time, altered water availability and enhanced photosynthesis can change the amount of leaf, root and below ground microbial biomass, resulting in changes to ecosystem functioning.” https://phys.org/news/2016-10-indirect-effects-co2...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kasvillisuuden lisääntyminen viilentää ilmastoa? Muistaakseni ilmaston lämpenemisen seurauksena tapahtuva Sahelin vihertyminen kiihdyttää lämpeämistä sillä metsä imee lämpöä toisin kuin sitä vaaleampi lumi ja hiekka. Itsekkin hieman epäilen tätä asiaa, mutta on kuitenkin ihmisiä jotka ovat huolissaan siitä että Sahara viheriöityy. Ensimmäistä kertaa kuitenkin kuulen nyt väitteen että metsä voisi myös viilentää ilmastoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Viilentää ilmastoa tuo kasvillisuuden lisääntyminen? Kyllä, toisaalta tumma boreaalinen metsä imee lämpöä, eli albedon muutos vaikuttaa myös toiseen suuntaan.

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237558-hi...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Yksityiskohtia on joskus vaikea panna suuruusjäjestykseen. Mutta jos katsellaan näitä ilmastoasioita äärimmäisen suuressa mittakaavassa, asioita voi olla helpompi ymmärtää.

Mehän tiedämme hyvin, että liitukautena kasvillisuus on ollut rehevimmillään aina pohjoisia ja eteläisiä napa-piirejä myöten. Sen on aiheuttanut yhdessä korkea lämpötila, suuri ilmakehän kosteus ja korkea ilmakehän hiilidioksidipitoisuus.

Oman käsitykseni mukaan nämä kaikki on seurausta siitä, että merien ja mantereiden silloinen sijaintion ne tehnyt mahdollisiksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Jep, on tietenkin väärin antaa tällaisia asioita pelkästään astrofyysikoiden piiriin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Havaitsin noin 10 vuotta sitten selvän muutoksen julkisessa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen. Tuota ennen asiasta puhuttiin suhteellisen vähän julkisuudessa, vaikka asiaa on tieteellisesti tutkittu noin 100 vuotta.

Mutta noin 10 vuotta sitten kuin veitsellä leikaten ilmastonmuutosta vastaan taistelemisesta tuli käytännössä jokaisen puolueen yksi kaikkein tärkeimmistä asioista, ja siitä asti asiasta on kohistu melkein päivittäin.

Ilmastonmuutos on siis kaksi eri asiaa. Toisaalta se on luonnonilmiö ja toisaalta se on poliittinen työkalu. Luonnonilmiö se on ollut aina ja poliittinen työkalu siitä tuli noin vuosikymmen sitten.

Kun siis lukee artikkeleita ilmastonmuutoksesta, kannattaa olla tarkkana sen suhteen, kummassa mielessä ilmastonmuutoksesta puhutaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Se selvennys mitä ei koskaan kerrota on että ihminen ei ole ilmastonmuutoksen aiheuttaja vaan siihen vaikuttava osatekijä. On turhaa hysteerian lietsontaa väittää ihminen aiheuttaisi toimillaan koko ilmastonmuutoksen ja vaatia että ilmaston muutos tulisi pysäyttää kokonaan. Maailma on jatkuvassa muutoksessa, muutos on jatkunut kaukaa menneisyydestä ja jatkuu vielä kauas tulevaisuuteen, vihasivat ihmiset miten paljontahansa kaikenlaista muutosta elämässään ja elinympäristössään. Luulisi sitä paitsi että kaikkien niiden 12017 vuoden aikana jona ihmiskunta on muokannut tätä noin 4,5 miljoonaa vuotta vanhaaa planeettaa, se olisi jo oppinut hyväksymään sen tosiasian että kaikki muutos ympärillämme on myös arkipäiväistä.

Ilmastonmuutoksesta keukoamiselle on kuitenkin suurempikin syy kuin muutosvastarinta, sen on arvioitu olen suurin uhkatekijä taloudelle tällä vuosituhannella. Silti ainoa asia mihin ihmiskunta voi ilmastonmuutoksessa vaikuttaa on vain se osuus minkä ihmisen toiminta ilmastonmuutoksessa saa aikaan. Kaikki muu osuus on luonnollista muutosta joka ei piittaa ihmisten mielipiteistä ja rahoista.

Lisäksi selvennän etten vastusta enkä kiellä ilmastonmuutosta, enkä ihmisen vaikutusta alati muutoksessa olevaan ilmastoon. Olen vain sitä mieltä ettei ihminen ole yksin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja että ilmastohysterian lietsominen pelotteilla ja uhkakuvilla on ajan hukkaa joka on pois siitä ajasta jonka voisimme käyttää rakentavaan suunnitteluun sen suhteen mitä ihmisinä voimme tehdä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Mielestäni yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miten suhtautuisimme ilmaston lämpenemiseen, jos se olisikin luonnollista eikä ihmisen aiheuttamaa. Tietysti sen mahdolliset seuraukset (muu kuin lämpeneminen) olisivat erilaisia, riippuen siitä mikä lämpenemisen aiheuttaisi. Mutta jos nyt ajatellaan pelkästään lämpenemistä. Jos se olisi luonnollista, pyrkisimmekö hillitsemään sitä vai vaan sopeutumaan tilanteeseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minä haluaisin tietää miksi alarmistit eivät hyväksy ainoaa realistista vaihtoehtoa, ydinvoimaa?

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Daniel Malinen kirjoitti asiasta oikein.

Ilmaston muutosta tapahtuu luontaisesti ja ihminen aiheuttaa sitten osan ja alueellisesti myös vaikutukset on eri suuruisia.

Siellä missä joet padotaan ja paljon poltetaan hiiltä sekä muutetaan metsämaisemat avohakkuun kautta epätoimivaksi, ihmisen alueellinen vaikutus on suurempi kuin siellä missä eletään lähempänä luonnon normaaleja olotiloja.

Koko maapallon mitassa ihmisen vaikutus lienee kuitenkin aika pieni satojen vuosien saatossa, puhumattakaan vertailusta liitukauteen, tai sitten koko maapallon elinkaareen.

Ilmaston muutoksen korkea poliittisuus voi olla osittain tämän hyvinvoivan ihmiskunnan elintason ylläpitämisen takia sopivaa ylläpidettävää.
Mitä enemmän korostetaan ilmastonmuutosta, sitä vähemmän puututaan niihin oikeisiin ja isompiin ongelmiin joita voisi luetella ajan kuluksi että ne ei unohtuisi:)

Näistä tosin osa aiheuttaa sitä paikallista ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, kuten lisääntyviä tuulia, kuivuutta, maaperän köyhtymistä jne.

- Jokien patoamiset, suuri vaikutus alueellisesti koko jokivarsiston veden kiertoon ja ekosysteemiin.
- Metsien hakkuumenetelmät, avohakkuut ja liian suuri puiden käyttö.
- Öljyn ja muiden maamineraalien siirtyminen ilmakehän ja maanpinnan rakenteisiin (eli hiukkastasolla).
- Eliölajien sukupuuttoaalto, joka on selvästi ihmisen aiheuttamaa.

Ilmastonmuutos kadottaa sopivasti myös suurvaltojen ja pienvaltojenkin ydinpolitiikan kiemurat. Ydinvoimalat ja siihen liittyvät uraani-jutut sivutuotteina, eli ydinpommit yms. niistä ei paljon keskustella koska ydinvoimala on ns."puhdas" ratkaisu ja ratkaisee ilmastonmuutoksen ongelmat vaikka on kaikkein vaarallisin ja tuhoisin ihmisen kehittämä teknologia.

Taannoin oli kasvihuoneilmiö pinnalla, nyt ilmastonmuutos. Mikä olisi seuraava iso asia?

Maapallon ihmisten elämäntapa, kulutus, ravinnon riittävyys, tuloerot, köyhyys, luonnonvarat, sodat, jaa,,ehkäpä pitäisi alkaa tekemään köyhyys-sopimuksia yhdistettynä luonnonvarojen käyttöön ja pyrkimys maapallon laajuiseen sotien kieltämis-sopimukseen olisi hyvä asia.

Luonnonvarasopimus ehkä kannattaisi tehdä ennen kuin kaikki suuret loputkin "biisoni"laumat tuhotaan tällä maapallolla.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ilmastonmuutos tutkimuksissa on keskitytty aivan liikaa vain ilman lämpötilan seuraamiseen, joka on käytännössä mahdotonta vaaditulla tarkkuudella globaalisti koko ilmakehässä.

Huomattavasti järkevämpää olisi kerätä dataa maaperästä sopivalta syvyydeltä, jossa olosuhteet on huomattavasti stabiilimmat ja lisäksi lämpöä sitoutuu kiinteään ja nesteeseen huomattavasti enemmän kuin kaasuun.
Tulokset ja suunta olisivat kertaluokkaa varmemmat myös siksi, että kosteus ei olisi sotkemassa tuloksia.

Toiseksi puhutaan aina vain CO2 tai muista kasvihuonekaasujen lisäyksestä. Aina siellä missä on CO2 lähde (ihmisen valmistama) on myös lämmönlähde. Kaikki se energia, joka on poltettu on muuttunut loppuviimeksi lämmöksi.

Eräs huomio tältä keväältä ja kesältä. Vaikka ilma on ollut keskimääräistä viileämpää, on järvien vedet lämmenneet hyvin samaan tahtii kuin edellisinäkin vuosina. Toisin sanoen ilman lämpötilalla ei ole ollut suurtakaan merkitystä, vaan lämpö on johtunut maaperästä vesistöihin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kiitos kaikille mielenkiintoisista kommenteista, toistaiseksi.

Ilmastonmuutoksen problematiikka jakaa edelleen mielipiteitä, puolesta ja vastaan. Takavuosista informaation räjähdysmäinen lisääntyminen on tuonut sekä varmuutta että epätietoisuutta informaation, -siis tiedon kvaliteeteista. Tämä voi olla yksi selitys myös mielipiteiden jakautumiselle.

Faktatieto, -miten se määritelläänkin, -on saanut osakseen kritiikkiä kansainvälisten ilmastopaneelien (mm. IPCC) julkaisemista tutkimustuloksista. Tulokset ovat kiistatta epämääräisiä. Näiltä osin on melkeinpä mahdoton vetää johdonmukaisia johtopäätöksiä ilmaston lämpenemisestä tai jäähtymisestä.

Luonnon laeista’kin voidaan olla montaa mieltä, nehän eivät ole yksinomaan staattisia ja dynaamisia. Tasapainoon asettuminen eli energian tasapainoa hallitsee myös hystereesis, joka estää systeemiä palautumasta alkuperäiseen tilaansa. Syntyy viivettä ja tänä aikana tapahtuu olomuodon muutoksia, -härmistymistä ja sublimoitumista (vapautuu lämpöenergiaa).

Kasvihuonekaasujen (etenkin vesihöyryn) sisältämät partikkelit, epäpuhtaudet sitovat ilmamassaa ns. klustereihin ja kun massa kasvaa riittävän suureksi, muodostuu vesipisaroita ja gravitaatio vetää ne alas sateina. Lämpötilan nousu sekä mantereilla ja merissä synnyttävät vesihöyryä ja keveimmät partikkelit saavat nousuvauhtia takaisin ilmakehään.

Raskaimmat partikkelit jäävät gravitaation vetämänä maaperään, vesistöihin ja meriin. Sateiden lisääntyessä, ne huuhtoutuvat maaperästä takaisin vesistöihin ja meriin. Partikkelien määrä kumuloituu ja varastoituu.

Tiheyden funktiona, meriin ja mantereisiin absorboitunut lämpöenergia (nettolämpö) pyrkii myös vapautumaan aineen lämpökapasiteetin mukaisesti. Maan pinta-alasta n. 71% on vettä, joka sisältää NaCl, eli suolaa, jonka pitoisuus on pysynyt lähes vakiona. Suolapitoisuus on suurin lämpimillä, tuulisilla ja vähäsateisilla pasaatialueilla ja vähenee päiväntasaajalle ja navoille siirryttäessä.

Suolapitoinen merivesi sitoo runsaasti lämpöenergiaa. Spektrisestä auringonsäteilystä pitkäaaltoisimmat eli infrapunasäteily absorboituu kaikkein tehokkaimmin. Tästä johtuu myös sininen väri merivesissä, kun lyhytaaltoisempi säteily heijastuu takaisin avaruuteen.

Meret ja sateet ovat siis lämpöenergiaa sitovaa massaa n. 71% maapallon pinta-alasta.

Suuressa mittakaavassa, auringosta maahan tuleva ja avaruuteen takaisin heijastuvan infrapunasäteilyn erotus muodostaa maan nettolämmön, joka säteilee ilmakehään ISA -standardin mukaisesti, -mutta joka antaa virheen. Standardi tulisi päivittää uudelleen, blogissani mainittuine suureineen.

Sen sijaan lämpötilojen mittaaminen meristä ja mantereista voi olla stabiili tapa, mutta mielestäni mittaus tulisi kuitenkin suorittaa ilmakehässä olevan lämpösäteilyn kokonaismäärästä, joka kertoisi sekä auringosta tulevan, että maasta takaisin ilmakehään säteilevän lämpömäärän.

Heijastuvan lämpömäärän mittaaminen ilmakehästä takaisin maahan ja meriin tai avaruuteen on toki mahdollista mitata satelliittimittauksina, mutta resoluutio ja toistettavuus eivät vastaa paikallista mittausta.

Kyseessä on myös sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin, oli sitten kyseessä ilmaston lämpeneminen tai jäähtyminen. Molemmissa tapauksissa ekologia tulee muuttumaan.

Jos muutokset ovat kriittisiä, luonnon katastrofit tulevat kiihtymään. Tästä voidaan kaiketi olla yksimielisiä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuosta ISA-standardista tekemäni havainnot (blogin alimmainen kuva) osoittaa, että lämpötilakäyrän vektoriresultantti (→T°) termosfääriin, eli n. 120km:iin antaa ≈ ∂27°C. Tämä resultantti kertoo, mihin lämpötilaero asettuu koko ilmakehän yli.

Eli ilmakehän keskimääräinen lämpötilaero on n. 27°C. Tämä on ilmakehän kokonaisvaikutus lämmön siirtymisessä maan pinnasta termosfääriin.

Karkeahko johtopäätös on, että ilmakehä aiheuttaa lämmönsiirrossa viiveen termosfääriin mentäessä. Tämä viive voi myös osoittaa, mikä on kasvihuoneilmiön vauhti.

β = nousukulma maan pinnasta troposfääriin, joka nykyisen ISA-standardin mukaan näyttäisi olevan lineaarinen n. 6,5°C/km. Minun arvioni mukaan, tämän nousukulman tulisi olla eksponentiaalinen kertoimella x^n.
Perusteluni on, että standardiin tulee ottaa mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vaikutus osittais-derivaattana (∂X pn / ∂X km).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset